Respect in nursing care as perceived by older patients

To be cared for with respect is considered a primary right of patients, and showing respect is a professional requirement in the delivery of ethical high-quality care. The aim of this study was to analyse respect in nursing care as perceived by older patients (≥ 65 years) and to develop and test an instrument for its evaluation. The study was organised in three phases. In the first phase, the theoretical basis for evaluation of respect as perceived by older patients was developed by interviewing older patients and their next of kin. Two data sets, the first n=20 (10 older patients and 10 next of kin) and the second n=40 (20 older patients and 20 next of kin) were collected in different care settings and analysed using inductive content analysis followed by the construction of a typology. In the second phase, the ReSpect Scale was developed for the measurement of older patients’ perceptions of respect in the care provided by nurses. Two rounds of expert panels (n=10 and n=5) and a pilot test (n=30) were organised to improve the ReSpect Scale. In the third phase, the ReSpect Scale was tested, perceptions of respect and factors associated with perceived respect were analysed among older hospitalised patients (n=196) using statistical methods. The results revealed that respect is a multidimensional concept involving several nurse- and next of kin-related actions, as well as environment-related factors. Respect manifested itself in patient-nurse relationships as a mutual understanding by facilitating patient independence and active participation in care. The ReSpect Scale showed potential as an instrument with which to explore the extent to which older patients perceived respect in nurses’ ways of being with patients (nurses’ essence and nurses’ commitment) and doing for patients (accepting, listening, encouraging, and nurturing them). Overall older patients felt respected by their nurses, however, there was also need for improvements. It is remarkable that the older patients who perceived their health status to be poor tended to perceive respect significantly less frequently than patients perceiving their health status to be better. A strong positive correlation between perceived respect and perceived satisfaction was found. This study created a theoretical basis for respect in nursing care as perceived by older patients and an approved instrument for measuring it. The identification and measurement of respect and its associated factors may make respect more visible in nursing care and improve respectful encounters in health care.Kunnioittava kohtelu hoitotyössä ikääntyneen potilaan näkökulmasta Kunnioittava kohtelu on potilaiden perusoikeus ja hoitajien velvollisuus eettisesti korkeatasoisessa hoitotyössä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida kunnioittavaa kohtelua hoitotyössä ikääntyneen potilaan näkökulmasta, kehittää sen arviointiin mittari ja testata sitä. Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa luotiin teoreettinen perusta kunnioittavan kohtelun arvioimiseksi hoitotyössä ikääntyneiden potilaiden näkökulmasta. Kaksi haastattelututkimusta, ensimmäinen n=20 (10 ikääntynyttä potilasta ja 10 heidän läheistään) ja toinen n=40 (20 ikääntynyttä potilasta ja 20 heidän läheistään) toteutettiin haastattelemalla tutkittavia erilaisissa hoitotyön ympäristöissä. Aineistot analysoitiin sisällön analyysillä ja muodostamalla typologia. Toisessa vaiheessa kehitettiin ReSpect-mittari arvioimaan ikääntyneiden potilaiden käsityksiä kunnioittavasta kohtelusta hoitajan tavassa olla ja toimia heidän kanssaan. Mittarin kehittämisessä hyödynnettiin kahden asiantuntijaryhmän (n=10 ja n=5) asiantuntemusta ja mittari pilotoitiin sairaalapotilailla (n=30). Kolmannessa vaiheessa mittaria testattiin (n=196 sairaalapotilasta) ja ikääntyneiden potilaiden käsityksiä kunnioittavasta kohtelusta ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tulokset osoittavat kunnioittavan kohtelun olevan moniulotteinen käsite, joka sisältää useita potilaaseen, läheiseen ja hoitotyön ympäristöön liittyviä tekijöitä. Kunnioittava kohtelu ilmeni potilaan ja hoitajan välillä yhteisymmärryksenä vahvistaen potilaan riippumattomuutta ja aktiivista hoitoon osallistumista. ReSpectmittari osoittautui kehittämisen arvoiseksi arvioimaan käsityksiä kunnioittavasta kohtelusta hoitajan tavassa olla (hoitajan olemus ja sitoutuminen) ja toimia (hoitajan tapa osoittaa hyväksyntää, kuunnella aktiivisesti, rohkaista ja huolehtia) ikääntyneen potilaan kanssa. Kokonaisuutena ikäihmiset kokivat tulleensa kunnioittavasti kohdelluiksi, mutta myös kehittämistarpeita ilmeni. Huomioitavaa kuitenkin on, että terveytensä heikoksi kokeneet potilaat kokivat tulleensa harvemmin kunnioittavasti kohdelluiksi kuin terveytensä paremmaksi kokeneet. Kunnioittavan kohtelun ja potilastyytyväisyyden välillä havaittiin vahva positiivinen yhteys. Tutkimus loi teoreettisen perustan ikääntyneiden potilaiden näkemyksille kunnioittavasta kohtelusta hoitotyössä ja osoitti käsitteen mitattavuuden. Määrittelemällä ja mittaamalla kunnioittavaa kohtelua potilaiden hoitotyössä voidaan edistää kunnioittavia kohtaamisia terveydenhuollossa

Läheisen rooli kuntoutumisprosessissa

Tutkimuksessa kuvattiin läheisen roolia ja tuen tarvetta iäkkään potilaan kotiutuessa arviointi- ja kuntoutusosastolta. Tavoitteena oli ymmärtää kotiutumisprosessia läheisen näkökulmasta sekä muodostaa kuvaus, jossa on tyypitelty läheisen erilaiset roolit, niihin nivoutuvat tekijät ja tuen tarpeet</p

Respect and its associated factors as perceived by older patients

Aims and objectives To investigate older hospital patients' perceptions of respect in a patient-nurse relationship and its associated factors. Background To be cared for with respect is fundamental to ethical nursing care. However, respect has seldom been a main topic of nursing research, and few of these studies have assessed older patients' perceptions of being respected by nurses alongside associated factors. Design A cross-sectional, descriptive and correlational survey design. Methods Hospitalised older patients (n = 200) were interviewed using the ReSpect Scale, measuring respect within the nurse-patient relationship, the EuroQol 5D-5L, measuring perceived health status, and the Patient Satisfaction Scale, measuring satisfaction with nursing care. Sociodemographic characteristics were also collected. Data were analysed using descriptive statistics, Pearson's correlation coefficient, the t test and analysis of variance. The STROBE Statement was used for reporting this research. Results Older patients reported moderate levels of perceived respect in their patient-nurse relationships. A statistically significant, strong positive correlation between patient satisfaction and their perceptions of respect was found. Poor perceived health status was also statistically significantly associated with older patients' perceptions of respect. No statistically significant associations between patients' other sociodemographic characteristics and their perceptions of respect were found. Conclusions The identification of factors and their associations with respect is a basic step towards theory generation. Further empirical research is needed to test the preliminary associations found in this study to further develop the current understanding of respect and its associated factors. Relevance to clinical practice The older patients' perceptions of respect highlighted in this study show the need for the further consideration, reflection and development of this important aspect of the relationship between patients and nurses. The identification and measurement of respect and its associated factors may help to improve respect in nursing care making it more visible in the care of older people

Kotihoidon ja hiljattain ympärivuorokautiseen hoitoon siirtyneiden suomalaisten muistipotilaiden terveys- ja elämäntilanne

Tässä tutkimuksessa kuvaamme kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoidossa olevia muistipotilaita ja analysoimme heidän terveys- ja elämäntilannettaan sekä niissä mahdollisia olevia eroja. Tutkimusaineisto kerättiin säännöllisen kunnallisen kotihoidon piirissä olevilta (n=182) ja ympärivuorokautiseen hoitoon hiljattain siirtyneistä muistipotilailta (n=122) haastattelemalla.Aineisto analysoitiin kuvailevan tilastotieteen menetelmin. Muistipotilaat olivat yli 80-vuotiaita, suurin osa oli naisia ja keskivaikeaa Alzheimerin tautia sairastavia. Kotihoidossa olevat muistipotilaat olivat kognitiivisesti toimintakykyisempiä ja selviytyivät päivittäisistä toiminnoista paremmin kuin ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Lisäksi kotihoidossa olevat muistipotilaat asuivat useimmiten yhdessä läheisensä kanssa. Näyttää siltä, että muistipotilaiden elämän- ja terveystilanne voivat olla yhteydessä muistipotilaan hoitopaikkaan

Muistihäiriöitä sairastavien iäkkäiden henkilöiden elämänlaatu kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoidossa

Tässä tutkimuksessa raportoidaan muistihäiriöitä sairastavien iäkkäiden ihmisten (jatkossa muistisairas ihminen) elämänlaatua heidän itsensä (n=182) ja läheisen tai hoitajan (n=122) arvioimana koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa, kummassakin kahtena eri ajankohtana kolmen kuukauden välein. Muistisairaiden ihmisten elämänlaatu sekä koti- että ympärivuorokautisessa hoidossa oli kohtalainen. Tässä tutkimuksessa elämänlaatu kotihoidossa ei juuri muuttunut kolmen kuukauden aikana, sen sijaan ympärivuorokautisessa hoidossa olevien muistisairaiden ihmisten elämänlaatu koheni kolmen kuukauden aikana. Kotihoidossa olevien muistisairaiden ihmisten läheiset arvioivat muistisairaan elämänlaadun muistisairaan omaa arvioita heikommaksi eikä arvio juuri muuttunut kolmen kuukauden aikana. Hoitajien arviot muistisairaiden ihmisten elämänlaadusta ympärivuorokautisessa hoidossa olivat muistisairaiden omia arvioita korkeammat ja ne kohentuivat kolmen kuukauden aikana

Caring for a Person With Dementia on the Margins of Long-Term Care: A Perspective on Burden From 8 European Countries

© 2017 AMDA – The Society for Post-Acute and Long-Term Care Medicine Objectives To explore associations between carer burden and characteristics of (1) the informal carer, (2) the person with dementia, and (3) the care support network in 8 European countries. Design Cross-sectional study. Setting People with dementia judged at risk of admission to long-term care (LTC) facilities in 8 European countries (Estonia, Finland, France, Germany, Netherlands, Spain, Sweden, United Kingdom). Participants A total of 1223 people with dementia supported by community services at home or receiving day care or respite care and their informal carers. Measurements Variables regarding the informal carer included familial relationship and living situation. Variables relating to the person with dementia included cognitive functioning (S-MMSE), neuropsychiatric symptoms (NPI-Q), depressive symptoms (Cornell depression scale), comorbidity (Charlson Comorbidity Index), and physical functioning (Katz Activity of Daily Living [ADL] Index). The care support network was measured using hours of caregiving (ADLs, instrumental ADLs [IADLs], supervision), additional informal care support, and service receipt (home care, day care). Experience of carer burden was recorded using the Zarit Burden Interview. Logistic regression analysis was used to determine factors associated with high carer burden. Results Carer burden was highest in Estonia (mean 39.7/88) and lowest in the Netherlands (mean 26.5/88). High burden was significantly associated with characteristics of the informal carer (family relationship, specifically wives or daughters), of the person with dementia (physical dependency in ADLs; neuropsychiatric symptoms, in particular nighttime behaviors and irritability), the care support network (hours of caregiving supervision; receipt of other informal care support) and country of residence. Conclusion A range of factors are associated with burden in informal carers of people with dementia judged to be on the margins of LTC. Support for informal carers needs to take account of gender differences. The dual challenges of distressed behaviors and difficulties in ADLs by the person with dementia may be addressed by specific nonpharmacological interventions focusing on both elements. The potential protective effect of additional informal support to carers highlights the importance of peer support or better targeted home support services. The implementation of appropriate and tailored interventions to reduce burden by supporting informal carers may enable people with dementia to remain at home for longer

Läheisen rooli kuntoutusprosessissa

Tutkimuksessa kuvattiin läheisen roolia ja tuen tarvetta iäkkään potilaan kotiutuessa arviointi- ja kuntoutusosastolta. Tavoitteena oli ymmärtää kotiutumisprosessia läheisen näkökulmasta sekä muodostaa kuvaus, jossa on tyypitelty läheisen erilaiset roolit, niihin nivoutuvat tekijät ja tuen tarpeet. Tutkimuksessa sovellettiin metodologista triangulaatiota. Tutkimusaineisto kerättiin kotiutuvien henkilöiden nimeämiltä läheisiltä (n=14) teemahaastattelulla ja kyselyllä (COPE-indeksi, Carers of Older People in Europe) viidellä kuntoutusosastolla Etelä-Suomessa. Teemahaastatteluaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä, ja kyselyn(COPE-indeksin) vastauksia tarkasteltiin vastausvaihtoehtojen lukumäärien sekä kolmella osa-alueella laskettujen pistekeskiarvojen pohjalta. Tutkimuksen tuloksena tuotettiin kuvaus, jossa läheisen rooli jakautui neljään tehtävään: arjen auttaja, edunvalvoja, tukija ja vastuunkantaja. Moni tutkimukseen osallistuneista kokitarvitsevansa tukea näihin tehtäviin. Rooleissa toimimiseen nivoutuivat läheisen oma elämä, saatu tuki ja roolin mielekkyys. Läheisen rooliin liittyviä tuen tarpeita olivat tuki arjen tehtävissä, roolissa toimimisen tuki sekä rohkaiseva ja sosiaalinen tuki. Tulokset osoittavat läheisen roolin moniulotteisuutta. Jatkotutkimusta tarvitaanselvittämään läheisen roolien merkitystä ja painotusta kehitettäessä iäkkäiden ihmisten ja heidän läheistensä palveluita

Äitiys- ja lastenneuvolaterveydenhoitajien tieto raskaana olevan naisen ja neuvolaikäisen lapsen suun terveydestä

Vertaisarvioit