A guide to the utilization of LCI/LCA databases for Estonian enterprises

The LCA methodology for assessment of the performance of product systems is practically unknown in Estonia until now. Recently, interest has been growing to carry out LCA-studies for Estonian products as well. The aim of this guide is to encourage Estonian enterprises to conduct LCAs for their own products by providing information on the data collection phase of LCI and information on some databases from the viewpoint of Estonian key products. The applicability of the seven selected generic databases for future LCIs of the Estonian key products was considered. Also their main raw materials and countries of origin were identified. Additionally, guidelines on important issues to be taken account in the data collection were also developed. The guidelines deal with the modeling of the product systems, the use of primary and secondary data, the importance of the country-specific electricity production profiles, and the validation and documentation of the collected LCI data. The main conclusions were that there exists no country-specific LCI data for Estonia in generic databases. These databases contain data for almost all Estonian key products and their main raw materials, but the applicability of specific process data must be verified separately in each case. All examined databases are applicable for Estonian industry in similar way as in any other country, because the generic databases are typically used for raw materials manufactured elsewhere

Häiriöpäästöjen ympäristöriskianalyysi – YMPÄRI -hankkeen suositukset

Julkaisun 14.5.2007 päivitetty tarkistuslista (liite 1), seurausmatriisi (taulukko 2, sivulla 29) ja riskimatriisi (taulukko 3, sivulla 36) ovat erillisenä tiedostona.Häiriöpäästöjen hallinta on riskien hallintaa, jossa keskeinen hallinnan keino on riskianalyysi. Riskianalyysin avulla tunnistetaan ja arvioidaan riskit sekä niiden hallintaan tarvittavat toimenpiteet. Tässä raportissa tarkastellaan laitoskohtaista teollisen toiminnan häiriöpäästöjen ympäristöriskien arviointia. Hankkeessa laadittiin ns. YMPÄRI-suositukset hyvän ympäristöriskianalyysin sisällöstä ja terminologiasta sisältäen keskeiset häiriöpäästöjen ympäristöriskianalyysien tekemisen avuksi kehitetyt työkalut. Suomen ympäristökeskuksen, Turvatekniikan keskuksen ja VTT:n yhteistyö sekä haastattelut ja hankkeessa järjestetyt työpajat tarjosivat laajalle joukolle viranomaisia, konsultteja, johtamisjärjestelmäsertifioijia ja yritysedustajia mahdollisuuden kommentoida ja vaikuttaa ympäristöriskianalyysin sisällön määrittämiseen. YMPÄRI-suositusten avulla toimijat voivat varmistua siitä, että analyysi täyttää sekä ympäristö- että kemikaalivalvontaviranomaisten, kuin myös johtamisjärjestelmiä arvioivien sertifiointielimien vaatimukset. YMPÄRI-suosituksessa nojaudutaan vahvasti riskianalyysitekniikoiden hyödyntämiseen järjestelmällisessä riskien tunnistamisessa. Todennäköisyyden ja seurausten arvioimiseen annetaan selkeät ohjeet ja työkalut - ympäristöriskien seurausmatriisi ja arvottamismatriisi. Molemmat matriisit sisältävät jo valmiiksi näkemykset riskien hyväksyttävyydestä. Jatkohankkeessa on tarkoitus testata YMPÄRI-suosituksia muutamassa teollisuuslaitoksessa, tarvittaessa parantaa niitä ja laatia tietokonepohjainen ohjelma ympäristöriskianalyysien tekemisen avuksi

The importance of institutions and policy settings for car sharing – Evidence from the UK, Israel, Sweden and Finland

The rapid growth of cities requires effective management of transport demand and restructuring of transport systems to address the needs of growing urban populations in an environmentally, socially and economically sustainable way. In recent years, car sharing has emerged as an alternative to owning cars in cities, which has potential to bring environmental gains and address social considerations. There is a sizeable academic inquiry about the social and environmental benefits of car sharing and the barriers to its introduction and provision in different empirical contexts. However, most research on the determinants of its uptake and the ease of provision remains limited to investigating consumer demand and how to realise the benefits of car sharing. Drawing on cases from the UK, Israel, Sweden and Finland, this paper focuses on the institutional and policy settings to understand the systemic barriers for car sharing services in diverse urban contexts to expand knowledge on the challenges to and the challenges that emerge from car sharing schemes