A guide to the utilization of LCI/LCA databases for Estonian enterprises

The LCA methodology for assessment of the performance of product systems is practically unknown in Estonia until now. Recently, interest has been growing to carry out LCA-studies for Estonian products as well. The aim of this guide is to encourage Estonian enterprises to conduct LCAs for their own products by providing information on the data collection phase of LCI and information on some databases from the viewpoint of Estonian key products. The applicability of the seven selected generic databases for future LCIs of the Estonian key products was considered. Also their main raw materials and countries of origin were identified. Additionally, guidelines on important issues to be taken account in the data collection were also developed. The guidelines deal with the modeling of the product systems, the use of primary and secondary data, the importance of the country-specific electricity production profiles, and the validation and documentation of the collected LCI data. The main conclusions were that there exists no country-specific LCI data for Estonia in generic databases. These databases contain data for almost all Estonian key products and their main raw materials, but the applicability of specific process data must be verified separately in each case. All examined databases are applicable for Estonian industry in similar way as in any other country, because the generic databases are typically used for raw materials manufactured elsewhere

Häiriöpäästöjen ympäristöriskianalyysi – YMPÄRI -hankkeen suositukset

Julkaisun 14.5.2007 päivitetty tarkistuslista (liite 1), seurausmatriisi (taulukko 2, sivulla 29) ja riskimatriisi (taulukko 3, sivulla 36) ovat erillisenä tiedostona.Häiriöpäästöjen hallinta on riskien hallintaa, jossa keskeinen hallinnan keino on riskianalyysi. Riskianalyysin avulla tunnistetaan ja arvioidaan riskit sekä niiden hallintaan tarvittavat toimenpiteet. Tässä raportissa tarkastellaan laitoskohtaista teollisen toiminnan häiriöpäästöjen ympäristöriskien arviointia. Hankkeessa laadittiin ns. YMPÄRI-suositukset hyvän ympäristöriskianalyysin sisällöstä ja terminologiasta sisältäen keskeiset häiriöpäästöjen ympäristöriskianalyysien tekemisen avuksi kehitetyt työkalut. Suomen ympäristökeskuksen, Turvatekniikan keskuksen ja VTT:n yhteistyö sekä haastattelut ja hankkeessa järjestetyt työpajat tarjosivat laajalle joukolle viranomaisia, konsultteja, johtamisjärjestelmäsertifioijia ja yritysedustajia mahdollisuuden kommentoida ja vaikuttaa ympäristöriskianalyysin sisällön määrittämiseen. YMPÄRI-suositusten avulla toimijat voivat varmistua siitä, että analyysi täyttää sekä ympäristö- että kemikaalivalvontaviranomaisten, kuin myös johtamisjärjestelmiä arvioivien sertifiointielimien vaatimukset. YMPÄRI-suosituksessa nojaudutaan vahvasti riskianalyysitekniikoiden hyödyntämiseen järjestelmällisessä riskien tunnistamisessa. Todennäköisyyden ja seurausten arvioimiseen annetaan selkeät ohjeet ja työkalut - ympäristöriskien seurausmatriisi ja arvottamismatriisi. Molemmat matriisit sisältävät jo valmiiksi näkemykset riskien hyväksyttävyydestä. Jatkohankkeessa on tarkoitus testata YMPÄRI-suosituksia muutamassa teollisuuslaitoksessa, tarvittaessa parantaa niitä ja laatia tietokonepohjainen ohjelma ympäristöriskianalyysien tekemisen avuksi

Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian ympäristöarviointi

Arvioinnissa tarkasteltiin erityisesti niitä pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian ympäristövaikutuksia, jotka voivat syntyä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen lisäksi. Pääasiassa ilmastonmuutosta hillitsevät toimet, kuten energiansäästö ja uusiutuvan energiantuotannon lisäys, vähentävät myös ilmansaasteiden päästöjä, mutta esimerkiksi puun pienpoltto aiheuttaa pienhiukkaspäästöjä. Kun päästöt tapahtuvat matalalla ja lähellä suuria ihmiskeskittymiä, väestö altistuu suuremmille epäpuhtauksien pitoisuuksille kuin silloin, kun päästöt tulevat korkeista piipuista. Erityisesti on syytä rajoittaa liikenteen ei-pakokaasuperäisiä päästöjä (”katupöly”) kaupungeissa ja puun pienpolton päästöjä tiheästi asutuilla alueilla. Elinkaariarviointiin perustuva skenaarioiden ympäristövaikutusarviointi osoittaa, että polttoaineiden valmistuksen ja käytön yhteenlasketut vaikutukset pienenevät kaikissa tarkastelluissa vaikutusluokissa vuoteen 2005 verrattuna. Tämä johtuu pääasiassa kotimaan käytön vaikutusten vähenemisestä. Polttoaineiden valmistuksen vaikutukset ulkomailla lisääntyvät, mikä johtuu fossiilisten energialähteiden tuonnin kasvusta. Ympäristöanalyysin perusteella typen oksidien ja pienhiukkasten päästöjen rajoittaminen on keskeisin päästövähennystoimenpidealue hiilidioksidipäästöjen rajoittamisen jälkeen. Monet strategian linjaukset ja toimenpiteet pyrkivät viemään kehitystä kohti energiaa säästävää ja vähemmän luonnonvaroja kuluttavaa tuotantoa ja kulutusta, mutta kokonaiskulutuksena mitattuna muutos vuosien 2005 ja 2020 välillä on skenaarioissa verrattain pieni. Merkittävämpi muutos voi toteutua pitkällä aikavälillä, jos ilmasto- ja energiapolitiikka johdonmukaisesti kannustaa säästämään energiaa ja luonnonvaroja niin, että myös absoluuttinen kulutus pienenee. Aikaisempien ilmasto- ja energiastrategioiden toimenpiteiden seuranta osoittaa, että lukuisia erilaisia energiatehokkuutta edistäviä hankkeita on käynnistetty, mutta merkittäviä rakenteellisia muutoksia energiankulutuksessa ei ole vielä tapahtunut. Osana ilmastopolitiikkaa Suomi on kerännyt kokemuksia ns. Kioton mekanismien soveltamisesta. Tarkastelu osoittaa, että näiden mekanismien avulla voidaan edistää myös yleisiä kehityspoliittisia tavoitteita, mutta tämä edellyttää toiminnan aktiivista suuntaamista myös monenkeskisellä tasolla

Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT-mallilla

Tutkimuksessa selvitettiin Suomen tuotannon ja kulutuksen elinkaariset ympäristövaikutukset toimialoittain ja tuoteryhmittäin vuosina 2002 ja 2005. Hankkeen tuloksena syntyi ENVIMAT- malli, jolla voidaan arvioida materiaalivirtojen, ympäristövaikutusten ja taloudellisten vaikutusten välisiä suhteita. Malli edustaa ns. ympäristölaajennettua panos-tuotostyökalua, jossa perustana ovat taloudelliset panos-tuotostaulukot yhdistettynä elinkaarisiin ympäristövaikutuksiin. Suomelle tehty ENVIMAT-malli mahdollistaa tuotanto- ja kulutuslähtöisen ympäristövaikutusten analysoinnin siten, että työllisyys- ja arvonlisäysvaikutukset ovat samanaikaisesti mukana. Kotimaisten ympäristövaikutusten lisäksi on arvioitu tuonnin aiheuttamat vaikutukset ulkomailla poikkeuksellisen kattavasti. Suomen tuotannon elinkaarisista vaikutuksista viennin osuus on eritelty jokaisen toimialan kohdalla. Suomalaisten kulutusta on tarkasteltu sekä yksityisen että julkisen kulutuksen kannalta. Hankkeen laajasta tulosaineistosta mainittakoon, että Suomi aiheuttaa puolet ympäristövaikutuksistaan rajojensa ulkopuolella tuontituotteiden valmistuksen kautta. Ilmastovaikutusten kannalta ulkomailla tapahtuvat päästöt ovat noin 70-80 % kotimaan päästöistä, useiden muiden ympäristövaikutuksien kohdalla osuus on vieläkin suurempi. Samalla Suomi käyttää yhtä paljon ulkomaisia luonnonvaroja kuin kotimaisia. Kotimaan kulutus ja investoinnit (ns. loppukäyttö) aiheuttavat runsaat puolet kansantaloutemme elinkaarisista ympäristövaikutuksista. Vajaa puolet Suomen ympäristövaikutuksista kohdentuu vientituotteille. Ilmastonmuutoksen osalta kotimaan loppukäyttö aiheuttaa hieman vientiteollisuutta suuremmat vaikutukset. Suurin osa kotimaisen kulutuksen vaikutuksista aiheutuu asumisen, ravinnon ja yksityisautoilun kautta. Kiinteistöpalveluiden, julkisen liikenteen ja muiden palveluiden osuus kotimaan loppukäytön ympäristövaikutuksista on noin 40%. ENVIMAT- mallin avulla voidaan laatia nopeasti karkeita elinkaaripohjaisia ympäristövaikutusarvioita erilaisille tuotteille tai tuoteryhmille. Erityisenä sovellusalueena lähitulevaisuudessa on hiilijalanjälkilaskelmat. Mallia voidaan käyttää eri toimintojen seurausvaikutusten kartoittamiseen sekä tuoteketjujen että kansantalouden tasoilla. Jatkossa mallia suunnitellaan käytettäväksi ajallisen kehityksen tarkasteluun, kestävän kehityksen seurantaan, ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteiden suunnitteluun sekä eri muutostekijöiden tunnistamiseen ja vaikutusarviointiin

Climate impacts of peat fuel utilization chains – a critical review of the Finnish and Swedish life cycle assessments

In recent years there has been a lively debate in Finland and Sweden on the climate impact of peat fuel utilization. The aim of this study was to clarify the contradictions between the Finnish and Swedish studies and provide a better basis for energy policy decision-making by summarizing the recent scientific knowledge about the climate impacts of peat fuel utilization chains based on the life cycle assessment (LCA) methodology. A starting point for this study was to carry out a critical review of Finnish and Swedish life cycle studies of the climate impacts of peat fuel utilization chains. The critical review was conducted according to the recommendations of international standards and its aim was to ensure that the methods, data and interpretation of results were carried out in a scientifically and technically valid way. During the review the available data (mostly published) on the greenhouse gas (GHG) balances and the radiative forcing impacts of GHGs were gathered and updated.  The re-calculations showed that the climate impact of "Pristine mire – afforestation" utilization chain is similar to the climate impact of coal utilization, whereas the result of the peat utilization chain "Pristine mire – restoration" is slightly worse than for the coal utilization chain. The results were similar in the reviewed studies. The peat utilization chain "Forestry-drained peatlands – afforestration" causes a slightly higher climate impact on average than the coal utilization chain does. From the viewpoint of peat utilization the result was similar to the result of Finnish study. According to the reviewed studies the use of cultivated peatlands causes the lowest climate impact compared to the climate impacts of the other peatlands. However, cultivated peatlands do not play important role as an extraction area for peat utilization. From the viewpoint of peat utilization the result of cultivated peatland was worse compared to the result produced by the Finnish and Swedish studies. The climate impacts of peat fuel utilization chains are mostly caused by the carbon dioxide released by peat combustion. These emissions are known quite  well. However, the emission assessments of different peat types include large uncertainty before, during and after peat extraction. In spite of that it can be said that land change options related to peat extraction and after-treatments have very limited effects on the climate impacts of peat utilization chain

Elintarvikeketjun ympäristövastuun taustaraportti

vo