Jyväskylän ammattikorkeakoulun opinto-ohjaajankoulutuksen määräaikaisarviointi osana ohjauskoulutuksen laatutyötä

Arvioinnilla on suuri merkitys koulutuksen laadun parantamisessa. Arvioinnin ei tule kuitenkaan perustua pelkästään kontrolliin tai tuottaa yksinomaan teknistä tietoa vaan sen tulee lisätä arvioitavan tahon toiminnan laadunhallintaa. (Rönnholm & Räisänen 2005, 8.) Tässä artikkelissa tarkastellaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-ohjaajankoulutuksen määräaikaisarvioinnin prosessia, ja arvioinnissa kerätyn palautteen ja reflektoivien keskustelujen pohjalta tehtyjä johtopäätöksiä opetussuunnitelman kehittämiseksi. Määräaikaisarvioinnit ovat osa Jyväskylän ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavan koulutuksen ja opettajankoulutuksen laatutyötä. Opinto-ohjaajankoulutuksen opetussuunnitelma uudistettiin edellisen kerran vuonna 2013. Tuolloin opetussuunnitelman lähtökohdaksi otettiin eurooppalaisten korkea-asteen oppilaitosten NICE-verkoston (Network for Innovation of Career Guidance and Counselling in Europe) laatimat opinto-ohjaajan ydinkompetenssit (NICE 2012). Nyt toteutetussa opinto-ohjaajankoulutuksen määräaikaisarvioinnissa keskityttiin arvioimaan opetuksen, ohjauksen ja opetussuunnitelman laatua sekä koulutuksen tavoitteita, sisältöjen ajantasaisuutta sekä rakenteen selkeyttä. Oppimisprosessin laadun arvioinnissa huomiota kiinnitettiin henkilökohtaisen opiskelun suunnittelun mahdollisuuteen: kuinka oman opiskelun ajallinen suunnittelu onnistuu ja miten hyväksilukumenettely toimii käytännössä. Saatujen tulosten pohjalta käynnistetään opetussuunnitelmatyö. Tavoitteena on saada uusi opetussuunnitelma käyttöön syksyllä 2018

A special educational needs students career and recruitment model

Tämän kehittämishankeraportin tavoitteena on kuvata niitä toimenpiteitä, joilla edistetään erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ammattiin valmistumista ja työllistymistä. Raportin alkuosassa käsitellään aiheen teoreettista taustaa: mitä on erityisopetus yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa ja miten erityistä tukea tarvitsevaa opiskelijaa voidaan tukea. Tässä osassa pohditaan myös, mitä ovat koulutuksellinen integraatio ja inkluusio. Lopuksi selvitetään ura –käsitettä ja mitä ura- ja rekrytointimallilla tarkoitetaan. Inkluusio nähdään tässä työssä opetuksen muokkaamisena siten, että oppimisen esteitä voidaan poistaa. Urasuunnittelu taas on kokonaisvaltaista opintojen suunnittelua ja työllistymisen tukemista. Kehittämishankkeen toisessa osassa esitetään eräs malli erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan urapolun tukemiseksi. Siinä esitetään ne opiskelijahuollolliset ja muut tukitoimet, joilla opiskelijan valmistumista ja työllistymistä voidaan tukea. Tärkeintä on muistaa, että opiskelijan työllistymisen tukeminen on koko oppilaitoksen asia ja koskee koko opiskeluaikaa. Myös tuetun työllistymisen käsite otetaan esille. Lopuksi pohditaan, millaisia rajoituksia oppilaitoksissa on mallin toteutumiselle. Suurin este lienee taloudellisen ja henkilöstöresurssin riittämättömyys.The aim of this development project report is to present one model for supporting a special educational needs student to reach his/ her vocational qualifications and to find employment after graduation. The first part of the report deals with the concepts of special educational needs and how they are met in general vocational institutes. Also the concepts of educational integration and inclusion are dealt here. The concepts of career and recruitment are also explained in the first part of the report. The second part of the report presents one model that can be used in vocational institutes to support the students with special educational needs. It describes the actions that can be carried out to facilitate the students’ transition to vocational education and later their graduation and employment. In this part of the report the concept of supported employment is clarified. In the conclusion part the possible difficulties of this model are discussed

Kieltenopettaja kielikasvatuksen ammattilaisena – asiantuntijuus muutoksessa

Suomalaisessa kielimaisemassa viime vuosina ja vuosikymmeninä tapahtunut ja alati jatkuva moninaistuminen on tehnyt monikieliset ja -kulttuuriset kohtaamiset osaksi arkea yhä useammalle. Kielitaidon käyttäminen, opiskelu ja oppiminen ovat tulleet kaikkien ulottuville, ei pelkästään formaalissa kouluopiskelussa vaan myös lukemattomissa pienissä ja isoissa informaaleissa koulun ulkopuolisissa tilanteissa. Myös näkemys kielitaidosta ja kieltenopiskelun tavoitteista on muuttunut. Kaikki tämä on muuttanut monin tavoin myös kieltenopettajien työtä ja työympäristöjä, ja sen myötä työssä tarvittavan asiantuntijuuden sisältöjä

Valtakunnalliset suositukset Ohjaamojen monialaisen uraohjauksen laadunvarmistukseen

URAA! – Uraohjausosaamisen kehittäminen Ohjaamoissa -projekti on Hämeen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulujen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen sekä HAMK Edu -tutkimusyksikön yhteisprojekti, jossa yhdistyy hankemaailman syvä tuntemus sekä vahva osaaminen monialaisesta uraohjausohjaamisesta ja sen kehittämisestä. URAA! -projekti käynnistyi huhtikuussa 2018 ja päättyy 30.11.2020. Sen tavoitteena on vahvistaa Ohjaamohenkilöstön monialaista uraohjausosaamista. Projektia rahoitetaan Osuva ohjaus -kokonaisuudesta, joka on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallista Osuvaa osaamista -ESR-toimenpidekokonaisuutta. Koko URAA! -matka on edennyt kohti päämäärää: valtakunnallisia, monialaisen uraohjauksen suosituksia Ohjaamoille. Nyt on suositusten aika. Uraohjauksen mallinnuksilla ja suosituksilla edesautetaan Ohjaamojen henkilöstön uraohjausosaamisen jatkuvaa kehittymistä myös URAA! -projektin jälkeen. Toivomme myös, että näistä olisi hyötyä muissakin konteksteissa. Tässä julkaisussa olevat artikkelit on julkaistu jo aiemmin muissa julkaisuissa. Tarkemmat tiedot näet yksittäisten artikkelien metatiedoista

Ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajien työidentiteettien uudet narratiivit

Ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajan työhön on kohdistunut viime vuosina monenlaisia muutospaineita koulutuspoliittisten linjausten sekä työelämän muutosten myötä. Opinto-ohjaajat ovat joutuneet käymään identiteettineuvotteluja uuden työidentiteetin löytämiseksi tilanteessa, jossa ohjaus on yhä vahvemmin määritelty kaikkien tehtäväksi ammatillisessa koulutuksessa. Opinto-ohjaajilta on siirtynyt heille aiemmin kuulunutta ohjaustyötä erityisesti opettajille, mutta myös työpaikkaohjaajille. Tässä tutkimuksessa ammatillisten opinto-ohjaajien identiteettikertomuksia luonnehditaan mosaiikkimaiseksi teokseksi, mikä yhdistää menneen, nykyisen ja tulevan. Erilaisista narratiivisista identiteeteistä rakentuva kaari muodostaa opinto-ohjaajan työidentiteetin. Työidentiteetti on jatkuvasti muotoutuva ja erityisesti työelämän muutostilanteet, niin ammatillisessa koulutuksessa kuin ympäröivässä yhteiskunnassakin, haastavat opinto-ohjaajia määrittelemään työidentiteettinsä uudelleen kulloisenkin tehtävän vaatimusten mukaan. Tutkimuksen haastatteluaineistosta konstruoitiin temaattisen analyysin avulla kolme uutta narratiivia eli tyyppikertomusta opinto-ohjaajien työidentiteeteistä. Ne ovat urapolkuja a) humanistista koordinaattoriopinto-ohjaajiksi, b) ohjauksen monitoimijasta sillanrakentajaopinto-ohjaajaksi ja c) ammatinopettajasta työelämäopinto-ohjaajaksi. Näissä tyyppikertomuksissa kuvastuvat ammatillisen koulutuksen ja opinto-ohjauksen kulttuuriset, yhteiskunnalliset ja sosiaaliset käytännöt suhteessa opinto-ohjaajien itsensä rakentamiin ja muokkaamiin henkilökohtaisiin käytäntöihin

Multifaceted investigation of occupational wellbeing profiles among guidance counsellors

Educational guidance counsellors’ wellbeing at work was studied based on the circumplex model of occupational wellbeing. The main aim was to identify what kind of occupational wellbeing profiles (OWP) representing different levels and combinations of burnout, work engagement, workaholism and job satisfaction existed in this group. Data were collected via e-surveys in two separate samples: Sample 1 in 2019 (n = 211) and Sample 2 baseline in 2020 (n = 343) and follow-up in 2021 (n = 176). Latent profile analysis revealed altogether three OWPs: Satisfied-Engaged (68% in 2019, 53% in 2020, 56% in 2021), Workaholic-Engaged (28%, 42%, 33%) and Burned-out (4%, 5%, 11%). In addition, results concerning Sample 2 with a longitudinal design showed a decline in occupational well-being during the COVID-19