Russia’s Ostrich Approach to Climate Change and the Paris Agreement. CEPS Policy Insights No 2017/40, November 2017

Despite the latest information from Russia’s leading climate scientists, the country’s political leadership does not acknowledge the importance of anthropogenic factors in climate change. This is in stark contrast to most other governments, which recognise that there is no longer any doubt about the human origins of climate change. Russia’s leadership has nevertheless acknowledged the negative nature of changes in the climate and noted the growing risks to Russian territory. It also emphasises the need for adaptation, in contrast to its previous tendency to dismiss such risks. In the view of Russia’s leadership, the global economic trend recognised by the Paris Agreement will generate risks for the national economy, but only in the distant future. This interpretation leads to a delay in adopting robust measures for low-carbon development, and explains the focus on short-term energy efficiency measures. Russia’s GHG emissions target mainly reflects a business-as-usual approach to the development of energy efficiency. The leadership relies on Russian prognoses that the global fossil-fuel era will continue for the foreseeable future, and ignores recent signals that would advocate phasing out coal and oil. Carbon regulation is already included as a policy tool to introduce new technologies, but is to be launched on an economy-wide scale only in the late 2020-30s. Russia’s main trading partners (China, Germany, Japan, Korea, India, and the Nordic countries) should communicate to Moscow, for example in bilateral meetings, BRICS, SCO and others, that climate change policies and regulations are being adopted by most countries, not least out of benign self-interest. In lagging behind now, Russia risks being unprepared for the post-fossil fuels era

Differentiation and Dynamics of Competitiveness Impacts from the EU ETS

We summarise the main factors that differentiate impacts of the EU ETS on profitability and market share. By examining and sampling a range of sectors, we present some simple metrics and indicators to help judge the nature of potential impacts. We also consider briefly the mitigation response to these impacts by sectors, and how they may evolve over time. The broad conclusion confirms the aggregate findings presented in the existing literature - more participating sectors are likely to profit under the current ETS structure out to 2012 at the cost of a modest loss of market share, but this may not hold for individual companies and regions. The period 2008-12 can assist technology investments and diversification, providing the continuation and basic principles of the EU ETS post-2012 is quickly defined and incentives are in place for sectors to pursue this

Differentiation and dynamics of competitiveness impacts from the EU ETS

We summarises the main factors that differentiate impacts of the EU ETS on profitability and market share. By examining sampling a range of sectors, we present some simple metrics and indicators to help judge the nature of potential impacts. We also consider briefly the mitigation response to these impacts by sectors, and how they may evolve over time. The broad conclusion confirms the aggregate findings presented in the existing literature - most participating sectors are likely to profit under the current ETS structure out to 2012 at the cost of a modest loss of market share, but this may not hold for individual companies and regions. The period 2008-12 can assist participating sectors to build experience and financial reserves for longer term technology investments and diversification, providing the continuation and basic principles of the EU ETS post-2012 is quickly defined and incentives are in place for sectors to pursue this.Emissions trading, industrial competitiveness, spillovers, allowance allocation, perverse incentives.

Drivers and barriers to energy efficiency in the Russian pulp and paper industry

Imperial Users onl

Designing Game Analytics For A City-Builder Game

The video game industry continues to grow. Competition is tough as games become more and more popular and easier for the users to get, thanks to digital distribution and social media platforms that support games. Thanks to the readily available internet connections and games using them, data of player behaviour can be acquired. This is where game analytics come in. What sort of player actions provide meaningful information that can be used to iterate the game? Typically game analytics is applied to multiplayer games or free-to-play social network games, not to single player games. This case study focuses on the design of game analytics for Cities: Skylines (Paradox, 2015), a modern city-building sandbox game. The writer of the thesis is the lead designer of Cities: Skylines, so the perspective to the work is from inside the games industry and on how metrics are designed alongside game design. The results of this study show that some practices used with free-to-play game’s analytics can be used with more classic games, but that sandbox simulation games are very challenging for game analysis. This is due to how sandbox games strive to support player self-expression and cater to many different playing styles

Laatutyöhön sitoutumisen edellytykset ammattikorkeakoulussa

The goal of this research was to establish the necessary conditions under which individuals are prepared to commit themselves to quality assurance work in the organisation of a Polytechnic. The conditions were studied using four main concepts: awareness of quality, commitment to the organisation, leadership and work welfare. First, individuals were asked to describe these four concepts. Then, relationships between the concepts were analysed in order to establish the conditions for the commitment of an individual towards quality assurance work (QA). The study group comprised the entire personnel of Helsinki Polytechnic, of which 341 (44.5%) individuals participated. Mixed methods were used as the methodological base. A questionnaire and interviews were used as the research methods. The data from the interviews were used for the validation of the results, as well as for completing the analysis. The results of these interviews and analyses were integrated using the concurrent nested design method. In addition, the questionnaire was used to separately analyse the impressions and meanings of the awareness of quality and leadership, because, according to the pre-understanding, impressions of phenomena expressed in terms of reality have an influence on the commitment to QA. In addition to statistical figures, principal component analysis was used as a description method. For comparisons between groups, one way variance analysis and effect size analysis were used. For explaining the analysis methods, forward regression analysis and structural modelling were applied. As a result of the research it was found that 51% of the conditions necessary for a commitment to QA were explained by an individual’s experience/belief that QA was a method of development, that QA was possible to participate in and that the meaning of quality included both product and process qualities. If analysed separately, other main concepts (commitment to the organisation, leadership and work welfare) played only a small part in explaining an individual’s commitment. In the context of this research, a structural path model of the main concepts was built. In the model, the concepts were interconnected by paths created as a result of a literature search covering the main concepts, as well as a result of an analysis of the empirical material of this thesis work. The path model explained 46% of the necessary conditions under which individuals are prepared to commit themselves to QA. The most important path for achieving a commitment stemmed from product and system quality emanating from the new goals of the Polytechnic, moved through the individual’s experience that QA is a method of the total development of quality and ended in a commitment to QA. The second most important path stemmed from the individual’s experience of belonging to a supportive work community, moved through the supportive value of the job and through affective commitment to the organisation and ended in a commitment to QA. The third path stemmed from an individual’s experiences in participating in QA, moved through collective system quality and through these to the supportive value of the job to affective commitment to the organisation and ended in a commitment to QA. The final path in the path model stemmed from leadership by empowerment, moved through collective system quality, the supportive value of the job and an affective commitment to the organisation, and again, ended in a commitment to QA. As a result of the research, it was found that the individual’s functional department was an important factor in explaining the differences between groups. Therefore, it was found that understanding the processing of part cultures in the organisation is important when developing QA. Likewise, learning-teaching paradigms proved to be a differentiating factor. Individuals thinking according to the humanistic-constructivistic paradigm showed more commitment to QA than technological-rational thinkers. Also, it was proved that the QA training program did not increase commitment, as the path model demonstrated that those who participated in training showed 34% commitment, whereas those who did not showed 55% commitment. As a summary of the results it can be said that the necessary conditions under which individuals are prepared to commit themselves to QA cannot be treated in a reductionistic way. Instead, the conditions must be treated as one totality, with all the main concepts interacting simultaneously. Also, the theoretical framework of quality must include its dynamic aspect, which means the development of the work of the individual and learning through auditing. In addition, this dynamism includes the reflection of the paradigm of the functions of the individual as well as that of all parts of the organisation. It is important to understand and manage the various ways of thinking and the cultural differences produced by the fragmentation of the organisation. Finally, it seems possible that the path model can be generalised for use in any organisation development project where the personnel should be committed.Väitöskirjatyöni tavoitteena oli tutkia henkilöstön laatutyöhön sitoutumisen edellytyksiä ammattikorkeakoulussa. Edellytyksiä tarkasteltiin neljän keskeisen käsitteen kautta: laatutietoisuus, sitoutuminen, johtaminen ja työhyvinvointi. Käsitteiden avulla tarkasteltiin ensin, miten henkilöstö kuvaa näitä neljää osa-aluetta. Kuvailevina analyysimenetelminä käytettiin tilastollisten tunnuslukujen lisäksi pääkomponenttianalyysiä. Ryhmien välisiä vertailuja kuvattiin yksisuuntaisella varianssianalyysillä ja Effect Size-analyysillä. Sen jälkeen analysoitiin käsitteiden välisiä selityssuhteita, jotka selittivät henkilöstön sitoutumista laatutyöhön. Analyysimenetelminä olivat summaava regressioanalyysi ja rakenneyhtälömallinnus. Tutkimusmenetelminä olivat sekä lomakekysely että haastattelut. Tutkimusjoukkona oli Helsingin ammattikorkeakoulun koko henkilöstö, josta tutkimukseen osallistui 341 (44,5 %). Sitoutumisen edellytyksistä nousi tärkeimmäksi laatutietoisuus, joka muodostui kokemuksista, että laatutyö on oman työn kehittämistä ja että kehittämiseen on mahdollisuus osallistua ja että osallistujien ajattelu ammattikorkeakouluopetuksesta on uutta ja laaja-alaista. Tässä uutuus ja laaja-alaisuus tarkoittavat ammattikorkeakoulun uusia tehtäviä tutkimuksen ja kehittämisen alueella sekä aluekehittämistä ammattikorkeakoulun vaikutusalueella. Uutuus ja laaja-alaisuus pitävät sisällään oppimisnäkemyksen, joka ei ole pelkkiä luentoja, joissa opiskelijoiden ”päähän” kaadetaan uutta tietoa, vaan heidät haastetaan työskentelemään yhdessä, etsimään opettajan kanssa uutta tietoa ja soveltamaan tutkittutietoa läheisesti työelämän kanssa. Tällainen laatutietoisuus selitti sitoutumista 52 %. Muiden osa-alueiden, eli organisaatioon sitoutuminen, johtaminen, työhyvinvointi suora selitys sitoutumiseen oli vähäinen. Organisaation todellisuus on kokonaisuus. Tästä syystä rakennettiin kartta-malli, jossa käsitteet yhdistettiin poluiksi sekä tutkimuksiin että kirjallisuuteen perustuen ja tutkimusaineiston analyyseihin tukeutuen. Kartta-malli selitti 46 % henkilöstön laatutyöhön sitoutumista. Tärkein polku sitoutumiseen lähti edellä kuvatusta laatutietoisuudesta, joka perustuu uusien ammattikorkeakoulun tavoitteiden mukaiseen oppimiseen ja opetukseen ja joka on oman työn kokonaiskehittämisen väline. Seuraavaksi tärkein polku sitoutumisen edellytyksenä lähti kannustavan työyhteisön ja merkityksellisen työn kokemusten kautta tunneperäiseen organisaatioon sitoutumiseen edeten sen jälkeen laatutyöhön sitoutumiseen. Kolmannen polun muodostivat kokemukset laatutyöhön osallistumisesta koko yhteisön yhteisenä ponnistuksena edeten kokemukseen työn merkityksellisyydestä tunneperäisen organisaatioon sitoutumiskokemuksen kautta laatutyöhön sitoutumiseen. Neljäntenä polkuna kartta-mallissa oli voimaannuttavan johtamisen, yhteisen laatutyön tekemisen kokemuksen ja työn merkityksellisyyden sekä tunneperäisen organisaatioon sitoutumisen kautta laatutyöhön sitoutumiseen. Tutkimuksen tuloksina ilmeni vielä, että työtekijän toimintayksikkö oli keskeinen ryhmien välinen erottelija, jolloin organisaation osakulttuurien ymmärtämien todettiin tärkeäksi, kun laatutyötä kehitetään organisaatiossa. Samoin erottelevaksi tekijäksi osoittautui ymmärrys oppimis-opetus–prosessista. Uusien ammattikorkeakoulun tavoitteiden mukaiseen oppimiseen ja opetukseen suuntautuneet henkilöt sitoutuvat enemmän kuin konservatiivisesti oppimisesta ja opetuksesta ajattelevat. Lisäksi yllättäen osoittautui, että organisaatiossa toteutettu laatukoulutus ei tukenut sitoutumista. Koulutukseen osallistuneiden sitoutuminen kartta-mallissa oli 34 % ja ei-osallistuneiden kohdalla 55 %. Tulosten kiteytyksenä voi todeta, että laatutyöhön sitoutumisen keskeisinä edellytyksinä ovat edellä mainittujen käsitteiden kokonaisvaltaisuus ja yhtäaikaisuus sekä laadun dynaaminen ulottuvuus. Dynaamisuus on oman työn kehittämistä ja oppimista, joka tapahtuu työn arvioinnin kautta. Koulumaailmassa arvioinnin kohteena on myös oman oppimis-opetus-ajattelun arviointi modernien opetusmenetelmien saamiseksi käyttöön laajakatseisesti

CRISPR/Cas9 menetelmän käyttö T. reeseissä

Trichoderma reesei, an anamorph of Hypocrea jecorina, is a filamentous fungus widely used for producing industrial enzymes. T. reesei is used for both endogenous and heterogenous protein production. The optimization of the production conditions and the effects of extracellular agents to T. reesei s production and secretion capacity are crucial for economically sustainable biotechnical production. The available carbon sources, most commonly different types of sugars, have a significant effect on the production and secretion of enzymes by T. reesei. Genetic modification of the pathways through which the fungi recognizes extracellular signals could bring advancements to industrial enzyme production. Because of T. reesei s potential and use as a production strain, the species is an interesting platform for genetic modifications that would enhance the production capacities. With the current methods the genome editing of T. reesei is however slow, and introducing multiple mutations to a single strain can take years. The aim of this study is to optimize the fairly new CRISPR/Cas9 genome editing system for use in T. reesei. In the CRISPR/Cas9 method, a catalytically active Cas9 enzyme is bound to a specific locus of the genome, guided by a guide RNA and the Watson-Crick base pairing principle. Once in the RNA-guided locus, Cas9 introduces a double stranded break in the DNA, which can be repaired by the cells endogenous non-homologous end joining pathways. This repair is error prone and produces mutations to site of the double stranded break. A donor DNA is often introduced together with the Cas9 and guide RNA. This donor DNA includes sequence homology to the site of interest and allows for the use of the cells homologous repair pathways. In this case, the mutation can be better controlled, and for example the risk of chromosomal mutations is reduced. Currently the CRISPR/Cas9 system is widely used in mammalian cell studies and up to 100% mutation frequencies have been reported in yeast cells. In this study the method is optimized for use in T. reesei. To our best knowledge, the research community has not found an organism in which CRISPR/Cas9 would not function. The question mainly lies on what type of set up and component introduction is suitable for each cell type and research purpose. In this thesis, three putative and one already published genes believed to be involved in hexose sugar sensing will be deleted from a T. reesei production strain with the help of CRISPR/Cas9. The effect of these deletions will be assessed through studying the secretion and activity of endogenous cellulases with enzymatic assays. One sugar transporter that may play a part in glucose sensing was identified in this study. The deletion of this transporter caused a decrease in cellulase production and/or secretion. The three other transporters or sensors did not have a significant effect on cellulase production in spent grain extract and lactose or glucose media. It s possible that these genes are involved in the uptake and use of other carbon sources. The continuous expression of the CRISPR/Cas9 system in T. reesei proved difficult. In the continuous expression method at least one of the CRISPR/Cas9 components, the Cas9 protein or the guide RNA, is produced in the cells in vivo. Neither was achieved in this study. Instead, a fully synthetic method in which the Cas9 is transformed into the cells as a protein along with an in vitro produced guide RNA was set up and produced up to 1000 × higher mutation frequencies when compared to the traditional transformation method used for T. reesei. This study also demonstrates a simultaneous deletion of two genes in T. reesei. To the best of our knowledge, multiple simultaneous gene modifications have never been achieved in T. reesei.Trichoderma reesei, Hypocrea Jecorinan suvuttomasti lisääntyvä muoto, on laajasti käytetty tuotantohome biotekniikassa. T. reeseitä käytetään sekä endogeenisten että heterogeenisten entsyymien tuotannossa. Tuotanto-olosuhteiden optimointi ja ulkoisten ärsykkeiden vaikutus T. reesein tuotto- ja erityskapasiteettiin on välttämätöntä taloudellisesti kannattavan bioteknisen tuotannon kannalta. Ympäristön hiilenlähteet, pääasiassa erilaiset sokerit vaikuttavat merkittävästi T. reesein entsyymituotannon tasoon. Hiilenlähteiden tunnistuksen säätely voisi tuoda ratkaisevia etuja tuotannollisesta näkökulmasta. Suuren tuotantopotentiaalinsa takia T. reesein biotekninen muokkaus on hyvin yleistä. Nykyisillä menetelmillä se on kuitenkin hidasta, ja usean mutaation tuottaminen samaan kantaan voi viedä vuosia. Tämän työn päämääränä on optimoida uusi CRISPR/Cas9 genominmuokkaus menetelmä T. reeseille sopivaksi. CRISPR/Cas9-menetelmä hyödyntää katalyyttisesti aktiivista Cas9-proteeinia ja ohjaajaRNAta, jonka avulla Cas9 proteiini voidaan ohjata haluttuun genomin lokukseen Watson-Crick emäspariutumisperiaatteen mukaisesti. Lokuksessa Cas9-proteiini saa aikaan kaksijuosteiden DNA-katkoksen, jonka solu voi korjata ei-homologisen DNA-korjauksen avulla. Tämä korjaus on usein virheellistä, ja tuottaa CRISPR/Cas9-kohdistettuun lokukseen mutaation. Menetelmän yhteydessä soluihin kuitenkin viedään yleensä kaksijuosteinen DNA-sekvenssi, jota voidaan käyttää Cas9:n tuottaman katkoksen korjaamiseen homologisella DNA-korjauksella. Tällöin syntyvää mutaatiota voidaan säädellä paremmin, ja esim. kromosomimutaatioiden riski pienenee. CRISPR/Cas9 on jo laajasti käytössä nisäkässolututkimuksissa, ja on tuottanut jopa 100% mutaatiofrekvenssejä hiivasoluissa. Tässä tutkimuksessa CRISPR/Cas9-menetelmä optimoidaan T. reeseille sopivaksi. Tutkimusyhteisö ei tiettävästi ole vielä löytänyt eliötä, jossa CRISPR/Cas9 ei toimisi. Kysymys on ennemmin siitä, millainen asetelma sopii kullekin solutyypille ja kuhunkin tutkimukseen. Tässä työssä T. reesein genomista poistetaan kolme ennustettua, ja yksi jo julkaistu, heksoosisokereiden tunnistukseen liittyvää geeniä CRISPR/Cas9 menetelmää käyttäen. Näiden poistogeenisten homeiden sellulaasientsyymien tuotantoa ja eritystä kasvatusliuokseen tarkastellaan entsymaattisten analyysien avulla. Tutkimuksessa löydettiin yksi sokeritransportteri, joka mahdollisesti tunnistaa glukoosin. Tämän transportterin poisto aiheutti sellulaasituotannon ja/tai erittymisen merkittävän vähentymisen. Kolmen muun transportterin ja/tai sensorin ei huomattu vaikuttavan merkittävästi sellulaasien tuotantoon rankkiuute-laktoosi- tai glukoosialustalla. On mahdollista, että nämä geenit kuitenkin vaikuttavat joidenkin toisten hiilenlähteiden tunnistukseen ja/tai käyttöön. CRISPR/Cas9-menetelmän jatkuvan tuotannon lähestymistapa osoittautui vaikeaksi T. reesein kohdalla. Jatkuvan tuotannon lähestymistavassa vähintään yksi CRISPR/Cas9 osatekijä, Cas9-proteiini tai ohjaajaRNA, tuotetaan soluissa in vivo. Tässä tutkimuksessa emme saaneet tuotettua onnistuneesti Cas9-proteiinia tai ohjaajaRNAta. Jatkotutkimuksia tarvittaisiin selvittämään miksi jatkuva tuotanto ei onnistunut. Täysin synteettinen menetelmä, jossa Cas9 siirretään soluihin proteiinina ja ohjaajaRNA synteettisenä RNA-molekyylinä johti jopa 1000 kertaa korkeampiin mutaatiofrekvensseihin tavanomaiseen transformaatiomenetelmään verrattuna. Tutkimuksessa pystyttiin myös osoittamaan, että kahden geenin samanaikainen poisto on mahdollista CRISPR/Cas9menetelmän avulla. Tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun useampaa geeniä on pystytty muokkaamaan samanaikaisesti T. reeseissä

Индустрия переработки твердых коммунальных отходов на пути к «зеленому» росту

В статье анализируется национальная (Российская Федерация) и региональная (Мурманская область) политика в сфере обращения с отходами с позиции концепции «зеленого роста» и дается экологическая и экономическая оценка её будущих эффектов. Исследование выполнено на примере Мурманской области, Арктическом регионе с развитой инфраструктурой по переработке отходов. В регионе уже действуют мусоросжигательный завод и мусоросортировочный комплекс. Экстраполяция полученных для Мурманской области результатов на уровень Российской Федерации позволила сделать вывод о том, что в случае утилизации ТКО, размещенных на свалках в 2020 г., Россия могла бы сократить выбросы парниковых газов (в СО2 – эквиваленте) на величину, сопоставимую с объемом выбросов такой страны, как Алжир. Установлено, что основным препятствием на пути к полной переработке ТКО в Мурманской области является отсутствие прибыльных рынков для сбыта вторичного сырья. При этом высокие затраты в создание новой системы обращения с отходами, направленной на увеличение доли переработки ТКО, привели к росту коммунальных платежей. Для снижения эксплуатационных расходов и повышения рентабельности создаваемой системы рекомендовано осуществлять сортировку отходов непосредственно у источника их образования.Solid Municipal Waste Recycling Industry on the Track to Green GrowthИндустрия переработки твердых коммунальных отходов на пути к «зеленому» ростуpublishedVersio