Valmistunut opiskelija - yliopiston resurssi

Suomalaiset aktivoituivat 1990-luvulla monella tavoin. Julkisen vallan ja viranomaisten lainsäädännöllisen kansalaisten elämää ohjaavan kauden jälkeen monimuotoinen vapaaehtoinen kansalaisaktiivisuus vilkastui. Eri intressiryhmät verkostoituivat ennen näkemättömällä tavalla. Vapautuneeseen eurooppalaiseen tunnelmaan kuului paljon iloista kaupunkilaiselämää: katukahviloita ja terasseja, markkinahumua ja tanssiaisia. Yliopistoissa suomalaisten uusi sosiaalisuus on näkynyt tiedeyhteisön avautumisena muuhun yhteiskuntaan. Se alkoi aktiivisesti etsiä kontakteja liikeelämään ja viranomaisiin. Motiivina oli myös huoli tutkimusrahoituksesta ja opintonsa loppuun saattaneiden nuorten työllistämisestä. Tämän seurauksena yliopistoihin perustettiin uusia virkoja ja yksiköitä. Yritys-, tutkimus ja rekrytointipalveluista tuli pysyvä osa yliopistojen keskushallintoa. Niihin palkatut toimihenkilöt, yritys- ja tutkimusasiamiehet ovat tarjonneet yliopistojen osaamista

Kielivalistajien tarina

[Kaisu Juusela: Sata vuotta Virittäjää. Kotikielen seuran aikakauslehden vaiheita vuosilta 1897–1996

Sosiaalityön murroksesta syntyi diakonia

Hannu Mustakallio: Palvelun poluilla Pohjois-Suomessa. Oulun diakonissakoti 1896-1916. Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö 2001, 671 s

Kaupunkilaisnaisen taakka ja vapaus

Arvosteltu teos: Women in towns : The social position of urban women in a historical context. Toim. Marjatta Hietala & Lars Nilsson. Studia Historica 60, Suomen Historiallinen Seura ja Studier i stads- och kommunhistoria 18, Stads- och kommunhistoriska institutet, Stockholms universitet. 1999. 195 s

American influence on Finnish feminism : coeducation

Aineisto on Opiskelijakirjaston digitoimaa ja Opiskelijakirjasto vastaa aineiston käyttöluvist

Kaiken teoria opetuksesta ja kulttuurista

Kansliapäällikkö Jaakko Numminen on vaikuttanut niin paljon lähes kaikkeen Suomen opetusministeriön hallinnonalalla, että siitä kertominen on vaatinut lähes tuhat sivua. Tosin Numminen kuvaa myös aihepiiriä sivuavia ilmiöitä ja siten teos on hyvin laaja katsaus alan historiasta. Se on jaettu kahteen lähes yhtä paksuun opetusta ja kulttuuria koskevaan osaan. Vaikka ministereitä on ollut ajoittain kaksi, oli vain yksi yhteinen kansliapäällikkö – Jaakko Numminen

Etiikkaa historiantutkijoille

Satu Lindman, Anu Koskivir­ta ja Jari Eilola (toim.) Historian­tutkimuksen etiikka. Gaudea­mus 2017

Vielä Lehtisen väitöskirjan arvioimisesta

Kirja-arvostelussani halusin viestittää, että ymmärrän Lasse Lehtisen väitöskirjan ottamisen tiedeyhteisön tarkastukseen ja uskon siitä tulleen kompaktimpi paketti kuin mitä se olisi muuten ollut. Olen edelleen sitä mieltä, että se on merkittävä tutkimuksellinen avaus kylmän sodan ajan historiasta ja haastaa historioitsijat jatkotutkimukseen. Helppolukuisuus ei vähennä teoksen tieteellisyyttä, mutta vierastan Lehtisen muutamia ilkeitä ja turhia letkauksia merkittävistä valtiomiehistä; se että ne on kirjoitettu väitöskirjaan eivät tee niistä tutkittua tieteellistä totuutta

Piilosyrjintää tiedeyhteisössä

Liisa Husu: Sexism, Support and Survival in Academia. Academic Women and Hidden Discrimination in Finland. Sosiaalipsykologisia tutkimuksia 6/2001, Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitos, 383 s