Ultraäänihoitajakoulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa : selvitys opintojen toteutumisesta vuosina 2003-2010

Suomalainen terveydenhuolto on elänyt todellista uudistumisvaihetta koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen ajan. Erilaisilla hankkeilla on pyritty tehostamaan terveydenhuollon alaista toimintaa ja luomaan edellytykset entistä paremmalle terveyden- ja sairaanhoitokulttuurille. Tästä esimerkkinä on sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2002 käynnistämä kansallinen terveysprojekti, johon liittyvillä toimilla pyrittiin turvaamaan suomalaisen terveydenhuollon tulevaisuus panostamalla laadun valvontaan, lisäämällä erikoisalojen välistä kommunikaatiota ja suorittamalla työnjaon uudelleen organisointia. Myös henkilöstön koulutustarpeiden selvittäminen ja koulutuksen vaatimustasojen entistä tarkempi määrittely olivat yksityiskohtia, joilla terveydenhuollon tuottavuutta ja laadukkuutta pyrittiin parantamaan. Kansalliseen terveysprojektiin liittyen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS käynnisti vuonna 2003 oman projektinsa alueellisen terveydenhuollon tehtäväkentän selkiyttämiseksi. Projektissa keskityttiin lääkäreiltä hoitajille tapahtuvien tehtävänsiirtojen mahdollisuuksien ja edellytysten kartoittamiseen sekä niihin liittyvien koulutusvaatimusten asettamiseen. Yhtenä projektin osa-alueena oli ultraäänitutkimusten osittainen siirtäminen lääkäreiltä hoitohenkilökunnalle. Selvitystyöryhmän vielä työskennellessä, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia (1.8.2008 alkaen Metropolia Ammattikorkeakoulu) käynnisti yhteistyössä HUS:n kanssa ultraäänihoitajille suunnatut Sonografia -erikoistumisopinnot, joihin osallistui 14 hoitoalan pohjakoulutuksen saanutta terveydenhuollon ammattihenkilöä. Sittemmin ultraäänihoitajakoulutusta on järjestetty Helsingissä eri sisältöisinä kokonaisuuksina yhteensä kuudesti ja parhaillaan suunnitellaan seuraavia erikoistumisopintoja aloitettaviksi syksyllä 2011. Tämä opinnäytetyö on raportti, joka kokoaa yhteen tiedon Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian ja myöhemmin Metropolia Ammattikorkeakoulun järjestämistä ultraäänihoitajakoulutuksista vuosina 2003-2010. Työssä avataan koulutuksen lähtökohtia ja käynnistymishaasteita ja esitellään toteutuneiden opintokokonaisuuksien sisältöä ja opetussuunnitelmia. Opinnäytetyö toteutetaan yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa ja sen pyrkimyksenä on luoda katsaus suomalaisittain melko uuden koulutuksen, ultraäänihoitajan erikoistumisopintojen, järjestämiseen ja tulevaisuuden näkymiin.Sonographer’s specialization studies in Metropolia University of Applied Sciences : report of actualized studies 2003-2010. The purpose of this final project was to combine the information and curriculums of sonographer’s postgraduate studies in Metropolia University of Applied Sciences. The project clarifies the necessity and the starting point of these spelialization studies and also provides an overview of future prospects. The first specialization course for sonographers started in 2003 and now the specialization education has been organized six times in Helsinki. There have been courses on obstetric ultrasound studies, abdominal ultrasound and ultrasonography of vascular system. In the past some midwives and radiographers had independently carried out ultrasound examinations in obstetrics since 1980s. They had achieved their knowledge by on-the-job training. The beginning of the 21st century presented itself with a real need for an accurately specified postgraduate education for healthcare professionals in clinical ultrasound. The amount of ultrasonography was increasing and Finnish healthcare districts estimated that they would not able to provide an adequate ultrasound imaging service solely with the help of physicians. In 2003, the Hospital District of Helsinki and Uusimaa founded a work group for defining the principles of the division of responsibilities and the knowledge requirements for personnel performing ultrasound examinations. The objective was to enable delegation of sonographical tasks from physicians to other allied health professionals like radiographers, midwives and nurses. The new kind of division of labour in clinical ultrasound was a part of the National Health Project founded by the Finnish Government in 2002. The aim of the project was to improve the quality and the productiveness and altogether secure the future of Finnish healthcare services. Currently all trained sonographers are well-employed and there is a continuous need for new professionals in the public healthcare sector. Metropolia University of Applied Sciences is planning to start the next sonographer’s specialization studies in fall 2011

"Kaikki on semmosia kun on" : Yleisopetuksen oppilaiden kokemuksia inkluusiosta ja erilaisuudesta

Erilaisuuden tarkastelu, sen arvostaminen sekä erilaisuuteen vastaaminen ovat pidemmän aikaa muodostuneet yhä tärkeämmiksi kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Koulutuksen kentällä erilaisuuteen ja erilaisiin tuen tarpeisiin on pyritty vastaamaan erityisopetuksen kehittämisellä ja inkluusiolla. Inklusiivisella kasvatuksella pyritään järjestämään kaikille oppilaille tasa-arvoista ja osallistavaa koulutusta ja kasvatusta. Kuitenkin lasten kokemuksia inkluusiosta on tutkittu Suomessa verrattain vähän ja tutkimustuloksille lasten näkökulmasta on tarvetta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää haastattelujen avulla kahdeksan kuudesluokkalaisen kokemuksia inkluusiosta ja erilaisuudesta. Kokemuksia inkluusiosta tarkasteltiin selvittämällä oppilaiden kokemuksia eri inkluusion osa-alueista: koulun aikuisista ja tuesta, inklusiivisesta opetuksesta ja tehtävistä, erilaisista oppilaista, työrauhasta, ilmapiiristä sekä inkluusion syvemmästä ulottuvuudesta eli yhteenkuuluvuudesta, osallisuudesta ja hyvinvoinnista. Tavoitteena oli selvittää, millaisia kokemuksia heillä on inklusiivisessa luokassa opiskelemisesta sekä miten oppilaat kokevat inkluusion näkyvän heidän omassa koulunkäynnissään ja kouluviihtyvyydessään. Myös kokemuksia oppilaiden erilaisuudesta tarkasteltiin keskustelemalla erilaisuudesta ihmisinä ja oppilaina. Tutkimusaineisto kerättiin ensisijaisesti kahdeksalla puolistrukturoidulla teemahaastattelulla sekä toissijaisesti havainnoimalla. Aineisto kerättiin yhdellä kuudennella luokalla tammikuussa 2022. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka tieteenfilosofiset lähtökohdat ovat fenomenologis-hermeneuttiset ja jonka tutkimusstrategiassa on fenomenologian lisäksi etnografian ja tapaustutkimuksen piirteisyyttä. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Tutkimuksen tuloksista oli tulkittavissa, että kaikki haastateltavat suhtautuivat sekä inkluusioon että erilaisuuteen pääasiassa neutraalisti. Neutraaleilla kokemuksilla tarkoitan sitä, etteivät aiheet herättäneet haastateltavissa selkeästi myönteisiä tai kielteisiä tunteita, vaan asiat koettiin hyvin tavanomaisina. Inkluusion kohdalla myönteisimmät kokemukset liittyivät usean aikuisen läsnäoloon ja luokassa viihtymiseen. Kriittisemmät suhtautumiset ja huolenaiheet kokemuksissa liittyivät kaikkien oppilaiden riittävään tuen saantiin sekä työrauhaan. Työrauhan ongelmat eivät kuitenkaan havainnoinnin perusteella olleet täysin perusteltavissa luokan inklusiivisuudella. Oppilaiden erilaisuuden kokemuksissa näyttäytyi myönteisiä kokemuksia esimerkiksi erilaisuuden mielenkiintoisuudesta ja arvostettavuudesta sekä vastaavasti kriittistä suhtautumista ja huolta erilaisuuden hyväksynnästä ja inkluusion syvästä ulottuvuudesta: luokan ilmapiiristä ja koko luokan yhteenkuuluvuudesta. Oppilaiden vastauksissa oli paljon yksilöllistä vaihtelua ja sekä positiivista että kriittistä suhtautumista, mutta tyttöjen vastauksissa oli kokonaisuudessaan nähtävillä enemmän pohtivaa ja kriittistä otetta

Kuvalliset ohjeet yleisistä hoitotoimenpiteistä opetushammashoitola Dentopolikseen

Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä Oulun ammattikorkeakoulun tilauksesta. Alkuperäinen idea opinnäytetyön aiheeseen saatiin Oulun ammattikorkeakoulun opetussuuhygienistiltä. Projektin tarkoituksena oli kuvata oppaan muodossa opetushammashoitolassa tehtävien yleisten toimenpiteiden työjärjestystä sekä tarvittavia välineitä Moodle-oppimisympäristössä. Tavoitteena oli tuottaa kuvallista materiaalia Oulun ammattikorkeakoulun suun terveydenhuollon tutkinto-ohjelmalle, joka hyödyttää sekä opiskelijoita että ohjaajia, osana päivittäistä opetushammashoitolatoimintaa. Moodle-oppimisympäristöön luotu oppimateriaali pohjautuu opinnäytetyön tietoperustaan, joka on kerätty kansallisista sekä kansainvälisitä lähteistä. Sen aiheiksi valikoituivat pinnoitus, parodontologinen alkutarkastus, hampaiden valkaisu, väliaikainen paikkaus, pastapuhdistus sekä pintapuudutus. Moodle-oppimisympäristöä on mahdollista käyttää sekä englanniksi että suomeksi. Palautetta projektille kerättiin opettajilta sekä ohjaajilta kaikista oppimateriaalin osa-alueista. Kohderyhmältä palautetta kerättiin Webropol-kyselyllä, jonka tulosten pohjalta Moodle-oppimisympäristöä muokattiin vastaamaan kohderyhmän tarpeita. Opiskelijoilta ja opettajilta saatu palaute oppimateriaalista oli positiivista. Palautteesta nousi esille koettu tarve materiaalista oppimisen ja opetuksen tueksi. Mahdollisena jatkotutkimusaiheena projektille voidaan pitää työn laajentamista lisäämällä opetusmateriaaliin videoita sekä tehtäviä, joiden avulla eri oppimistyyleihin mieltyneet henkilöt kykenevät hyödyntämään oppimateriaalia entistä paremmin. Myös vastaavanlaisen Moodle-oppimisympäristön rakentaminen oikomishoidon aiheista on mahdollinen jatkotutkimusaihe

Laboratory Assessment of Unfractionated Heparin (UFH) with Activated Clotting Time (ACT) and Anti-Xa Activity during Peripheral Arterial Angiographic Procedure

Activated clotting time (ACT) is used in cardiac surgery for monitoring unfractionated heparin (UFH). In endovascular radiology, ACT use is less established. We aimed to test the validity of ACT in UFH monitoring in endovascular radiology. We recruited 15 patients undergoing endovascular radiologic procedure. ACT was measured with ICT Hemochron® device as point-of-care (1) before standard UFH bolus, (2) immediately after the bolus, and in some cases (3) 1 h into the procedure or a combination thereof (altogether 32 measurements). A total of two different cuvettes, ACT-LR and ACT+ were tested. A reference method of chromogenic anti-Xa was used. Blood count, APTT, thrombin time and antithrombin activity were also measured. UFH levels (anti-Xa) varied between 0.3–2.1 IU/mL (median 0.8) and correlated with ACT-LR moderately (R2 = 0.73). The corresponding ACT-LR values were 146–337 s (median 214). ACT-LR and ACT+ measurements correlated only modestly with one another at this lower UFH level, with ACT-LR being more sensitive. Thrombin time and APTT were unmeasurably high after the UFH dose, rendering them of limited use in this indication. We adopted an ACT target of >200–250 s in endovascular radiology based on this study. While ACT correlation with anti-Xa is suboptimal, the readily available point-of-care nature increases its suitability

Laboratory Assessment of Unfractionated Heparin (UFH) with Activated Clotting Time (ACT) and Anti-Xa Activity during Peripheral Arterial Angiographic Procedure

Activated clotting time (ACT) is used in cardiac surgery for monitoring unfractionated heparin (UFH). In endovascular radiology, ACT use is less established. We aimed to test the validity of ACT in UFH monitoring in endovascular radiology. We recruited 15 patients undergoing endovascular radiologic procedure. ACT was measured with ICT Hemochron® device as point-of-care (1) before standard UFH bolus, (2) immediately after the bolus, and in some cases (3) 1 h into the procedure or a combination thereof (altogether 32 measurements). A total of two different cuvettes, ACT-LR and ACT+ were tested. A reference method of chromogenic anti-Xa was used. Blood count, APTT, thrombin time and antithrombin activity were also measured. UFH levels (anti-Xa) varied between 0.3–2.1 IU/mL (median 0.8) and correlated with ACT-LR moderately (R2 = 0.73). The corresponding ACT-LR values were 146–337 s (median 214). ACT-LR and ACT+ measurements correlated only modestly with one another at this lower UFH level, with ACT-LR being more sensitive. Thrombin time and APTT were unmeasurably high after the UFH dose, rendering them of limited use in this indication. We adopted an ACT target of >200–250 s in endovascular radiology based on this study. While ACT correlation with anti-Xa is suboptimal, the readily available point-of-care nature increases its suitability