Seksuaaliväkivallan uhrin hoitopolku - ensimmäisen vuoden kokemukset Helsingin Seri-tukikeskuksesta

Vertaisarvioitu. English summary. Finnish summaryPeer reviewe

Ehkäisy raskaudenkeskeytyksen jälkeen

VertaisasrvioituKapseleita ja kierukoita tulisi suositella raskaudenkeskeytystä hakevalle naiselle keskeytyksen jälkeiseksi ehkäisyksi, koska ne ovat menetelmistä tehokkaimpia. Kaikkien ehkäisymenetelmien käyttö voidaan aloittaa välittömästi kirurgisen keskeytyksen yhteydessä. Kun keskeytys on lääkkeellinen, pilleri-, rengas-, laastari- ja kapseliehkäisy voidaan aloittaa keskeytyksen alkaessa. Raskauden keskeytyminen tulee varmistaa ennen kierukkaehkäisyn aloitusta

Risk factors and the choice of long-acting reversible contraception following medical abortion : effect on subsequent induced abortion and unwanted pregnancy

Objective: To analyse the post-abortion effect of long-acting reversible contraception (LARC) plans and initiation on the risk of subsequent unwanted pregnancy and abortion. Materials and methods: retrospective cohort study of 666 women who underwent medical abortion between January-May 2013 at Helsinki University Hospital, Finland. Altogether 159 (23.8%) women planning post-abortion use of levonorgestrel-releasing intrauterine system (LNG-IUS) participated in a randomized study and had an opportunity to receive the LNG-IUS free-of-charge from the hospital. The other 507 (76.2%) women planned and obtained their contraception according to clinical routine. Demographics, planned contraception, and LARC initiation at the time of the index abortion were collected. Data on subsequent abortions were retrieved from the Finnish Abortion Register and electronic patient files until the end of 2014. Results: During the 21 months ([median], IQR 20-22) follow-up, 54(8.1%) women requested subsequent abortions. When adjusted for age, previous pregnancies, deliveries, induced abortions and gestational-age, planning LARC for post-abortion contraception failed to prevent subsequent abortion (33 abortions/360 women, 9.2%) compared to other contraceptive plans (21/306, 6.9%) (HR 1.22, 95% CI 0.68-2.17). However, verified LARC initiation decreased the abortion rate (4 abortions/177 women, 2.3%) compared to women with uncertain LARC initiation status (50/489, 10.2%) (HR 0.17, 95% CI 0.06-0.48). When adjusted for LARC initiation status, age= 25 years (27/383, 7.0%, HR1.95, 95% CI 1.04-3.67). Conclusions: Initiation of LARC as part of abortion service at the time of medical abortion is an important means to prevent subsequent abortion, especially among young women.Peer reviewe

Kierukkaehkäisyn aloitus eri elämäntilanteissa

Vertaisarvioitu. English summary.Suositukset raskauden ehkäisystä ovat mullistuneet viime vuosina, kun pitkäaikaisen ehkäisyn eli kierukoiden ja ehkäisykapseleiden tehokkuus ja käyttäjätyytyväisyys myös väestötasolla on selvinnyt. Erityisesti kierukkaehkäisyn käyttöaiheet ja käyttäjäryhmät ovat laajentuneet. Kierukka on noussut synnyttämättömien ja nuorten naisten ensisijaisten ehkäisyvaihtoehtojen joukkoon. Uusimman tutkimus­näytön mukaan kierukkaehkäisy voidaan aloittaa myös keisarileikkauksen yhteydessä ja välittömästi alatiesynnytyksen tai lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen jälkeen, mikä luo mahdollisuuden tehostaa menetelmän käyttöä ja sujuvoittaa raskaudenehkäisypalveluiden tarjontaa entisestään. Kierukan asetusta tulisi tarjota matalalla kynnyksellä yhden käynnin periaatteella. Haasteena on optimoida palvelu­järjestelmä mahdollistamaan tämä.Suositukset raskauden ehkäisystä ovat mullistuneet viime vuosina, kun pitkäaikaisen ehkäisyn eli kierukoiden ja ehkäisykapseleiden tehokkuus ja käyttäjätyytyväisyys myös väestötasolla on selvinnyt. Erityisesti kierukkaehkäisyn käyttöaiheet ja käyttäjäryhmät ovat laajentuneet. Kierukka on noussut synnyttämättömien ja nuorten naisten ensisijaisten ehkäisyvaihtoehtojen joukkoon. Uusimman tutkimusnäytön mukaan kierukkaehkäisy voidaan aloittaa myös keisarileikkauksen yhteydessä ja välittömästi alatiesynnytyksen tai lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen jälkeen, mikä luo mahdollisuuden tehostaa menetelmän käyttöä ja sujuvoittaa raskaudenehkäisypalveluiden tarjontaa entisestään. Kierukan asetusta tulisi tarjota matalalla kynnyksellä yhden käynnin periaatteella. Haasteena on optimoida palvelujärjestelmä mahdollistamaan tämä

Seri-tukikeskusten asiakkaiden tausta, tukipalveluiden käyttö ja rikosprosessin eteneminen

Seri-tukikeskuksissa hoidetaan seksuaaliväkivaltaa kohdanneita riippumatta siitä, onko hän ilmoittanut asiasta poliisille. Tässä tutkimuksessa selvitettiin sekä rekisteri- että kyselytutkimuksen keinoin Seri-tukikeskuksen asiakkaiden taustatietoja, rikosprosessin etenemistä, rikosilmoituksen tekemiseen liittyviä seikkoja ja kokemuksia palveluista. Hankkeen väliraportissa raportoitiin jo aiemmin, että kyselyssä tukikeskuksen asiakkaat olivat tyytyväisiä tukikeskuksen palveluihin, mutta mm. parempaa jatkohoitoon pääsyä ja pidempää tuen kestoa toivottiin. Asiakkaat jättivät rikosilmoituksen usein tekemättä, koska tapahtuma haluttiin unohtaa, siitä koettiin häpeää tai oikeusprosessin pelättiin olevan liian raskas. Tässä loppuraportissa täydennetään tukikeskuksen asiakkaiden rikosprosesseista saatua tietoa. Rekisteritutkimuksessa tukikeskuksen 688 asiakkaasta 74 % teki rikosilmoituksen. Mediaaniaika ilmoituksesta esitutkinnan päätökseen oli noin 5 kk, käräjäoikeuden tuomioon 1 v 9 kk ja hovioikeuden tuomioon 2 v 8 kk. Käräjäoikeuden tuomioita aineistossa oli 119 ja hovioikeuden tuomioita 37. Psykososiaalisen tuen palvelut tulee saada tarjolle tasa-arvoisesti koko maahan sekä Seri-tukikeskuksiin että muihin sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköihin, joissa hoidetaan seksuaaliväkivallan uhreja. Palveluiden tulee olla saatavilla riittävän pitkään huomioiden oikeusprosessien pitkä kesto.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Seri-tukikeskusten asiakkaiden tausta, tukipalveluiden käyttö ja rikosprosessin eteneminen : Väliraportti

Seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tutkimukset ja tukipalvelut ollaan Suomessa keskittämässä Seri-tukikeskuksiin. Tässä tutkimuksessa selvitettiin sekä rekisteri- että kyselytutkimuksen keinoin Seri-tukikeskuksen asiakkaiden taustatietoja, rikosprosessin etenemistä, rikosilmoituksen tekemiseen liittyviä seikkoja ja kokemuksia palveluista. Seri-tukikeskuksen asiakkaista 70% oli alle 30-vuotiaita ja 96% naisia. Rekisteritutkimuksessa tukikeskuksen 688 asiakkaasta 74% teki rikosilmoituksen. Tapauksista 36% eteni syyteharkintaan ja 22% tapauksista nostettiin syyte. Aikaa rikosilmoituksesta syyteharkinnan päätökseen kului yli vuosi. Kyselytutkimuksessa 235 (29%) asiakasta vastasi kyselyyn. Aiemmat väkivaltakokemukset ja mielenterveysongelmat olivat yleisiä. Poliisille ilmoittamisen motiiveina oli mm. toive estää saman tapahtumista muille tai toive oikeuden saamisesta. Rikosilmoitus jätettiin usein tekemättä, koska tapahtuma haluttiin unohtaa, siitä koettiin häpeää tai oikeusprosessin pelättiin olevan liian raskas. Seri-tukikeskuksen asiakkaat olivat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Psykologin, sosiaalityöntekijän tai sairaalapastorin tukipalveluita käytti 75% vastaajista ja heistä 86% koki saamansa tuen riittävänä. Kuitenkin mm. parempaa jatkohoitoon pääsyä, pidempää tuen kestoa ja lähipalveluita olisi kaivattu. Yleisin syy palveluiden käyttämättömyyteen oli toive asian unohtamisesta.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Seksuaalirikoksen uhrin tutkiminen Seri-tukikeskuksessa

Vertaisarvioitu. English summary. Teema : oikeuslääketiede- Seksuaalirikosten uhrien tutkimukset keskittyvät yliopistosairaaloiden yhteydessä toimiviin Seri-tukikeskuksiin ja pienempiin ”satelliittikeskuksiin” keskussairaaloissa. - Seri-tukikeskuksessa seksuaaliväkivallan uhri saa tarvitsemansa oikeuslääketieteellisen tutkimuksen, lääketieteellisen hoidon ja psykososiaalisen tuen samasta paikasta riippumatta siitä, onko hän tehnyt rikosilmoituksen. - Oikeuslääketieteellinen tutkimus näytteenottoineen voidaan tehdä seitsemän vuorokauden ajan tapahtuman jälkeen, mutta parhaat näytteet saadaan kolmen vuorokauden kuluessa.Peer reviewe

Pitkäaikainen ehkäisy lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen jälkeen

The total number of induced abortions has declined, but the 32–45% proportion of repeat abortions has remained stable. Medical abortion has replaced the surgical method and up to 97% of abortions are medically induced today in Finland. Long-acting reversible contraception (LARC), i.e., intrauterine devices and contraceptive implants, is very effective. Initiation of LARC methods at the time of the surgical abortion results in better initiation and continuation rates and prevents both subsequent unplanned pregnancies and induced abortions compared to delayed initiation of LARC. Insertion of an intrauterine device at the time of the medical abortion was not studied before this thesis study. The first aim of this thesis study was to assess the feasibility and safety of immediate (0–3 days) and delayed (2–4 weeks) insertion of a levonorgestrel-releasing intrauterine device (LNG-IUS) after medically induced abortion in a randomized controlled trial. The second aim of this thesis study was to analyze the effect of planned LARCs and LARCs initiated shortly after a medical abortion on subsequent, unwanted pregnancies and abortions in a retrospective cohort setting. The study was conducted in Helsinki University Hospital, Finland. A total of 264 adult women participated in the randomized controlled trial. The LNG-IUS was inserted more often in the immediate-insertion group compared to the delayed-insertion group (127 [96%] vs. 111 [85%)], p=0.004). Per-protocol insertions (only after an uncomplicated medical abortion and in a predefined timeframe) occurred in 116 (87%) vs. 101 (77%) cases, p=0.82. In per-protocol analysis, three-month expulsion rates were 24 (21%) vs. 4 (4%), p<0.001. The total expulsion rates were similar between the groups (3 [3%] vs. 2 [2%], p=1.00), but more partial expulsions occurred in the immediate-insertion group (21 [18%] vs. 2 [2%], p<0.001). Adverse event rates between the groups were similar. A better one-year continuation of LNG-IUS was verified following immediate insertion in 83 (62%) vs. 52 (40%) cases following delayed insertion, p<0.001. One-year expulsion rates were 26 (22%) vs. 12 (12%), p=0.049, respectively. A total of 22 subsequent pregnancies occurred during the one-year follow up: 11 (42%) in the group of women who never received LNG-IUS (n=26), and 11 (5%) in the group of women who initiated LNG-IUS during the trial (n=238) (RR 9.15 [95%CI 4.41–19.02]). The retrospective cohort comprised 666 women. Total of 360 (54%) women planned LARC for contraception, but only 177 (27%) women initiated LARC during a one month following abortion. Subsequent unwanted pregnancies during the median of 21 (IQR 20–22) months follow-up occurred in 59 cases. Most of the pregnancies (30 [16%]) were detected in the group of women who planned but did not initiate LARC, and least (4 [2%]) were detected in the group of women who initiated LARC (RR 7.25 [95%CI 2.61–20.17]). The number of abortions in the groups of ‘planned, but not initiated’ vs. ‘planned and initiated LARC’ was 29 (16%) vs. 4 (2%), RR 7.01 (2.52–19.54). In conclusion, insertion of LNG-IUS immediately after a medically induced abortion is feasible and safe. Even if the LNG-IUS expulsion rate may be elevated, immediate insertion compared to delayed initiation results in better up-take and long-term continuation rates as well as decreased subsequent unwanted pregnancy and abortion rates. Immediate or short-delay LARC insertion with minimal barriers should be liberally available to all women choosing contraception after medical abortion today.Raskaudenkeskeytysten kokonaismäärä on vähentynyt sekä Suomessa että maailmalla, mutta toistuvien keskeytysten osuus (32–45%) on pysynyt vakaana. Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys on syrjäyttänyt kirurgisen keskeytyksen monissa maissa ja Suomessa jo lähes kaikki (97%) keskeytykset tehdään lääkkeellisesti. Pitkäaikainen raskaudenehkäisy (engl. long-acting reversible contraception, LARC) eli kohdunsisäiset kierukat ja ihonalaiset kapselit ovat erittäin tehokkaita ehkäisymenetelmiä. Niiden käytön aloitus kirurgisen keskeytyksen yhteydessä lisää sekä ehkäisyn käyttöä että vähentää myöhempiä suunnittelemattomia raskauksia. Kierukan asetusta välittömästi lääkkeellisen keskeytyksen yhteydessä ei ole tutkittu aiemmin. Tämän väitöstutkimuksen ensimmäisessä osassa tarkoituksena oli selvittää välittömän (0–3 päivää) ja myöhemmin (2–4 viikon kuluttua) aloitetun hormonikierukkaehkäisyn käyttökelpoisuutta ja turvallisuutta lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen jälkeen (KILKE-tutkimus, KIerukka Lääkkeellisen KEskeytyksen jälkeen). Tutkimuksen toisessa osassa selvitettiin kuukauden kuluessa aloitetun pitkäaikaisen ehkäisyn vaikutusta uusien raskauksien ja uusintakeskeytysten ilmaantuvuuteen (CHOICE-tutkimus). Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopistollisessa sairaalassa, Naistentautien ja synnytysten klinikassa. Satunnaistettuun KILKE-tutkimukseen osallistui 264 aikuista naista. Hormonikierukkaehkäisy aloitettiin useammin välittömän asetuksen (96%) kuin myöhemmän aloituksen ryhmässä (85%). Välittömästi asetetuista kierukoista kolmen kuukauden aikana poistui kokonaan tai osittain 21% ja myöhemmin asetetuista 4%. Kokonaan poistuneiden kierukoiden määrä oli samanlainen molemmissa ryhmissä, mutta osittain poistuneita kierukoita oli enemmän välittömän asetuksen ryhmässä (18% vs. 2%). Välittömästi asetettu kierukka oli kuitenkin vuoden kuluttua paremmin käytössä kuin myöhemmin asetettu (62% vs. 40%). Raskaudenkeskeytyksen jälkeisten ongelmien ilmaantuvuudessa ei ollut eroa ryhmien välillä. CHOICE-kohorttitutkimus koostui 666 naisen tiedoista. Näistä naisista 360 (54%) suunnitteli pitkäaikaista ehkäisymenetelmää raskaudenkeskeytyksen jälkeiseksi ehkäisyksi, mutta ainoastaan 177 (27%) naiselle se aloitettiin. Lähes kahden vuoden seuranta-aikana todettiin yhteensä 59 ei-toivottua raskautta. Raskauksista suurin osa todettiin naisilla, jotka suunnittelivat, mutta eivät kuitenkaan aloittaneet pitkäaikaista ehkäisyä. Vähiten taas uusia ei-toivottuja ja keskeytettyjä raskauksia todettiin naisilla, joille pitkäaikainen ehkäisy aloitettiin. Aloitettu pitkäaikainen ehkäisy pienensi uuden ei-toivotun raskauden ja uusintakeskeytyksen riskiä yli 7-kertaisesti verrattuna niiden naisten ryhmään, joka suunnitteli, muttei aloittanut kierukka- tai kapseliehkäisyä. Lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen yhteydessä hormonikierukkaehkäisyn aloitus on toteutettavissa ja turvallista. Vaikka välittömästi asetettu kierukka voikin osittain poistua useammin kuin myöhemmin asetettu, välitön asetus lisää kierukkaehkäisyn aloituksia ja pitkäaikaista käyttöä. Välittömästi tai vain lyhyellä viiveellä keskeytyksen jälkeen aloitettu pitkäaikainen ehkäisy vähentää uusia ei-toivottuja raskauksia ja raskaudenkeskeytyksiä. Pitkäaikaisten ehkäisymenetelmien tulisikin olla helposti, nopeasti ja joustavasti saatavilla kaikille lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen jälkeistä ehkäisyä pohtiville naisille

Fast-track vs. delayed insertion of the levonorgestrel-releasing intrauterine system after early medical abortion - a randomized trial

Objective: To compare levonorgestrel (LNG) 52-mg intrauterine system (IUS) expulsion rates with fast-track ( Study design: In this pilot trial, we randomized 108 women at Results: We had follow-up data at 3 months and 1 year for 41 (74.5%) and 37 (69.8%) women in the fast-track group and 31 (56.4%) and 28 (52.8%) women in the delayed group. By 3 months, expulsion occurred in six (12.5%) women after fast-track and one (2.3%) woman after delayed insertion [risk ratio (RR) 5.50, 95% confidence interval (CI) 0.69-43.90]; most (n=5) of these were partial expulsions in the fast track group. By 1 year, expulsion had occurred in seven (14.6%) and five (11.5%) women in the fast-track and delayed groups, respectively (RR 1.28, 95% CI 0.44-3.75). We found no differences in rates of vacuum aspiration, residual tissue, infection and bleeding or bleeding patterns within 3 months of insertion. Conclusion: Fast-track insertion of the LNG 52-mg IUS after medical abortion is feasible but may result in higher expulsion rates compared to delayed insertion. Due to lack of statistical power and high lost-to-follow-up rates, we were unable to fully address this question. (C) 2017 Elsevier Inc. All rights reserved.Peer reviewe