Increasing carbon sequestration in forests from the view of private forest owners

Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on noussut yhä tärkeämmäksi osaksi ilmastopolitiikan toteuttamista niiden sitoessa ja varastoidessa hiiltä ilmakehästä. Metsät ovat yksi Suomen tärkeimmistä luonnonvaroista, minkä johdosta niihin kytkeytyy useita tavoitteita taloudellisen arvon varmistamisesta monimuotoisuuden turvaamiseen ja hiilen sitomisen lisäämiseen. Suomen metsistä suurin osa on yksityisten metsänomistajien omaisuutta. Siten yksityisten metsänomistajien preferenssit ja tavoitteet omistukselle on olennaista huomioida, jotta metsät saadaan kytkettyä myös osaksi ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tavoitteita. Tässä tutkielmassa tarkastellaan metsänomistajien suhtautumista hiilen sitomisen ja varastoinnin lisäämiseen osana omien metsien hoitoa. Aineistona hyödynnetään vuonna 2019 kerättyä kyselyä, joka tuotettiin Suomalainen metsänomistaja 2020 - tutkimushankkeessa. Kysely sisälsi perusotoksen sekä kolme erityisteemoihin keskittyvää osaotosta. Yksi osaotoksista (n = 2250) keskittyi metsien käytön ja käsittelyn hyväksyttävyyteen, jossa kysyttiin metsänomistajien suhtautumista lisätä hiilen sitomista osassa omia metsiä korvausta vastaan. Näistä kysymyksistä tarkastellaan logistisen regression avulla metsänomistajien kiinnostusta myydä hiilensidontapalvelua suhteessa omistajien ja tilojen taustapiirteisiin. Lisäksi yleisellä tasolla havainnoidaan metsänomistajien suhtautumista toteuttaa hiilen sitomista ja varastointia edistäviä metsänhoidollisia toimenpiteitä sekä niiden potentiaalista ilmastovaikutusta. Yksityisistä metsänomistajista puolet suhtautuu myönteisesti hiilensidontapalvelun tuottamiseen omassa metsässä korvausta vastaan. Merkitsevinä tekijöinä metsänomistajien ja tilojen taustapiirteitä tarkasteltaessa nousivat esiin ikä, koulutus sekä vastaajan näkemys omasta metsästä hiilinieluna. Tarkastelluista hiilen sitomista ja varastointia lisäävistä metsänhoidollisista toimenpiteistä yleisesti myönteisimmin suhtaudutaan jatkuvaan kasvatukseen, josta on kiinnostunut selvästi yli puolet vastanneista. Toimenpiteiden ilmastovaikutuksia arvioitaessa oli turvemailla toteutettavalla jatkuvalla kasvatuksella suurin päästövähennyspotentiaali ja se on useiden metsänomistajien näkökulmasta kiinnostava keino ottaa käyttöön omissa metsissä, jos siitä saisi korvauksen. Kokonaisvaltainen kestävä kehitys on jatkossa yhä olennaisempi osa metsien hoitoa, minkä vuoksi onkin tärkeää havainnoida, miten erilaiset tavoitteet ovat yhteensovitettavissa. On olennaista tunnistaa, millaiset metsänomistajat ovat potentiaalisesti kiinnostuneita tuottamaan hiilensidontaa ja millaisin metsänhoitomenetelmin voidaan saavuttaa kustannustehokkaasti mahdollisimman suuri ilmastovaikutus. Päätöksenteossa ja neuvonnassa tulee huomioida yksityisten metsänomistajien erilaiset tavoitteet omistukselleen, heidän halukkuuteensa ja valmiutensa toteuttaa eri toimenpiteitä sekä toimenpiteiden houkuttelevuus ja tarkoituksenmukaisuus eri kasvupaikoilla

Metsiin kohdistuvien ilmastopoliittisten toimenpiteiden toteutettavuus ja puun tarjonta yksityisen metsänomistuksen näkökulmasta : Hiilineutraali Suomi 2035 – ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset

Tämä raportti arvioi Hiisi-hankkeessa esitettyjen metsiin kohdistettujen toimenpiteiden toteutettavuutta ja puumarkkinavaikutuksia hyödyntäen kirjallisuuskatsausta metsänomista-jien asennetutkimuksista, ekonometristä analyysiä ja sidosryhmähaastatteluita. Yksityismetsänomistajien merkitys puumarkkinoilla ja hiilinielun tuottajina on merkittävä. Päätökseen toteuttaa ehdotettuja toimenpiteitä metsissä vaikuttavat metsänomistajien asenteet ja näkemykset ilmastonmuutoksesta, metsänomistuksen tavoitteet, metsätilan mahdollisuudet ja taloudelliset tekijät. Suomalaiset metsänomistajat ymmärtävät metsiensä roolin ilmastonmuutoksen hillinnässä. Metsänomistuksen tavoiteryhmien suhtautuminen eri ilmastotoimenpiteisiin vaihtelee suuresti, mikä tulisi ottaa huomioon vaihtoehtoja valitessa. Päätöstä siitä mitä toimenpiteitä voi ja kannattaa toteuttaa metsissä rajoittavat kuitenkin metsätilan ominaisuudet. Puumarkkinoiden ekonometrisen tarkastelun mukaan metsänomistajat reagoivat tehokkaammin hintojen muutokseen ja näin puun tarjontaa voidaan kasvattaa lyhyellä aikavälillä hintoja nostamalla. Ehdotetuista toimenpiteistä osa vähentäisi, osa lisäisi puuntarjontaa. Puumarkkinoiden kysyntä ja tarjonta kasvavat tulevaisuudessa, mutta tukkipuun saannon lisääntymisen ei vastaa nykyistä tuotantorakennetta. Toimenpiteiden toteutuksen edistämisessä olennaisia ohjauskeinoja ovat tuet ja neuvonta. Tavoitteiden saavuttaminen nopealla aikataululla saattaisi edellyttää lisää kannustavia toimia ja vahvaa lisäpanosta neuvonta- ja suunnittelutyöhön. Myös tutkimustietoon ja metsänammattilaisten osaamiseen tulisi panostaa. Hiilineutraali Suomi 2035 – Ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset (HIISI) -hankkeen raportit: Synteesiraportti – Johtopäätökset ja suositukset Maankäyttö- ja maataloussektorin skenaariot Ilmasto- ja energiapolitiikan toimien ympäristövaikutusten arviointi Kansantalouden skenaariot Metsiin kohdistuvien ilmastopoliittisten toimenpiteiden toteutettavuus ja puun tarjonta yksityisen metsänomistuksen näkökulmasta Energiajärjestelmän ja kasvihuonekaasujen kehitykset Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Sven Lindqvist haastaa länsimaiset historiantulkinnat

Toimittaja Jaakko Anhava kirjoittaa Tieteessä tapahtuu -lehden (1/2019) Keskustelua-palstalla tunnetusta ruotsalaisesta esseististä Sven Lindqvististä (1932–2019). Anhavan mukaan Lindqvistin teoksella Tappakaa ne saatanat! (1992, suom. 1996) ”ei ole muuta arvoa kuin todisteena 1900-luvun loppuvuosikymmenten ’älyllisestä’ pötypuheesta”. Se on varsin paksu väite useille kielille käännetystä teoksesta, joka on vaikuttanut monin tavoin eurooppalaisesta kolonialismista käytyyn keskusteluun. Anhava myöntääkin nähneensä siitä ainoastaan yhden kriittisen arvion, nimittäin omansa

Hjärnskador hos fostret till följd av myggbett - en kort historisk över zikaviruset

English summar

Hardware Accelarated Visual Tracking Algorithms. A Systematic Literature Review

Many industrial applications need object recognition and tracking capabilities. The algorithms developed for those purposes are computationally expensive. Yet ,real time performance, high accuracy and small power consumption are essential measures of the system. When all these requirements are combined, hardware acceleration of these algorithms becomes a feasible solution. The purpose of this study is to analyze the current state of these hardware acceleration solutions, which algorithms have been implemented in hardware and what modifications have been done in order to adapt these algorithms to hardware.Siirretty Doriast