Kappa : japanilaisen vesihirviön monet kasvot

Yōkait ovat tuttuja hahmoja japanilaisissa kansansaduissa. Näihin hirviöiksi luokiteltaviin otuksiin voi törmätä edelleen nykypäivänäkin mitä erilaisimmissa yhteyksissä. Yōkaita esiintyy muun muassa animessa, mangassa, peleissä ja maskotteina. Tämän pro gradututkielman aiheena on kappa, joka on eräs yōkaiden-heimoon kuuluva olio. Kappa on vähän tutkittu aihe ja varmasti melko tuntematon monille. Yōkait ovat hieman laajemmin tutkittu aihe, mutta eivät kovinkaan tunnettu aihe suomalaisen uskontotieteen piirissä. Siksi pro gradu-tutkielman alkupuoliskolla käsitellään ensin yleiselle tasolla yōkaiilmiötä, ennen kuin tutkimus keskittyy tarkemmin kappaan. Kapan hahmoa ei kykenisi ymmärtämään kunnolla, jos yōkai-ilmiö olisi lukijalle tuntematon. Kapan hahmoa lähestytään siitä kertovien tarinoiden kautta. Tarinoita kapasta on koottu analyysia varten japanin kansantarustosta, nykyaikaisista japanilaisista tarinoista sekä länsimaalaisista tarinoista. Aineistonani on kirjallisia lähteitä, animaatiosarjoja sekä elokuvia, sarjakuvia ja peli. Metodina on narratiivinen analyysi, koska analysoin tarinoita. Tutkimuskysymyksinä on tutkia sitä, miten kappaa kuvataan ulkoisesti, millaisena sen persoona esitetään tarinoissa ja mikä on kapan merkitys tarinan juonen kannalta. Nämä kolme näkökulmaa ovat kappaa käsittelevien tarinoiden analyysin keskiössä. Kappa on erityinen muihin yō kaihin nähden sen suhteen, että kappaan voi törmätä myös länsimaalaisissa tarinoissa. Useat yōkait ovat sellaisia, että ne esiintyvät vain japanilaisissa tarinoissa. Koska kappaa koskevia tarinoita on kerätty aineistoksi eri aikakausilta ja erilaisista kulttuurikonteksteista, työssä vertaillaan sitä, miten kappaa mahdollisesti kuvataan eri tavalla erilaisissa tarinoissa. Tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman kattava kuva siitä, minkälainen olio tarinoiden kappa on. Toisen tutkimuskysymyksen kapan hahmon tutkimisen lisäksi muodostaa japanilaisten tarinoiden kapan vertaaminen länsimaalaisten tarinoiden kappaan. Haluan tutkia sitä, eroavatko japanilainen ja länsimaalainen kappa toisistaan. Tämän tutkimuksen tuloksia ovat siis kootut kuvaukset kapan hahmosta sen ulkoisten piirteiden, sen persoonan ja sen tarinan juonellisen merkityksen kannalta. Tällaiset tiivistelmät kapasta on koottu niin japanilaista kansantarinoista, nykypäivän japanilaisista tarinoista sekä länsimaalaisista tarinoista. Yhtä ainoaa kuvausta kapasta, joka olisi ollut selkeästi muita yleisempi, ei löytynyt. Vertaillessa japanilaista ja länsimaalaista kappaa löytyi kuitenkin selkeitä eroja kapan hahmon merkityksessä tarinoissa. Länsimaalaisissa tarinoissa kappa oli yleensä esitetty vain hirviönä, jota vastaan taistella, kun puolestaan japanilaisissa tarinoissa kappa ei ikinä ollut läpeensä paha hahmo. Japanilaisten tarinoiden kapan kanssa kykeni muun muassa neuvottelemaan. Tulkintani mukaan japanilaisissa tarinoissa kappa oli usein kuvattu enemmänkin varoittavana esimerkkinä kuin pahana hahmona

Vanhemman alkoholismin vaikutus lapsen ja nuoren psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin

Tiivistelmä. Tässä kandidaatin tutkielmassani tarkoituksenani on selvittää, miten vanhemman alkoholismi vaikuttaa lapsen ja nuoren psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Lähestyn aihetta tarkastelemalla kouluikäisen ja nuoruusikäisen normaalikehitystä, johon rinnastan vanhemman alkoholinkulutuksen vaikutuksia. Lisäksi pyrin selvittämään, miten lapsuudessaan vanhemman tai vanhempien juomista kohdannut aikuinen suhtautuu kokemuksiinsa, joita hän on lapsuudessaan juomisen myötä kohdannut. Minua kiinnostaa tietää, muuttuko aikuistumisen myötä suhtautuminen juomista ja sen osallisia kohtaan. Siten tutkimuskysymyksekseni muotoutui kaksi kysymystä: 1) Miten vanhemman alkoholismi vaikuttaa lapsen ja nuoren psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä 2) Muuttuko vanhempien alkoholismia lapsuudessaan kohdanneen nuoren suhtautuminen aikuistumisen myötä alkoholinkulutukseen, juovaan vanhempaan sekä itseensä. Kandidaatin tutkielmani on kirjallisuuskatsaus, jossa olen pyrkinyt tutkimaan aihetta sekä suomenkielisten että ulkomaalaisten lähteiden kautta. Tutkielmassani lähestyn kouluikäisen ja nuoruusikäisen normaaliin kehitykseen vaikuttavien tekijöiden sekä alkoholin kulutuksen ja alkoholismin tunnuspiirteiden kautta vanhemman alkoholismista seuraavia vaikutuksia, jotka kohdistuvat lapsen ja nuoren psyykkiseen ja sosiaalisen hyvinvoinnin osa-alueisiin. Tutkielmassani tuon ilmi, kuinka vanhemman alkoholismi vaikuttaa lapsen psyykkiseen hyvinvointiin muun muassa aiheuttamalla lapselle stressitilan. Stressitilaa pitävät yllä vanhempiin kohdistuvat ristiriitaiset tunteet sekä lapsen omien tunteiden tarkkailu ja peittely. Lisäksi leimautuminen ja pelko leimautumisesta lisää ahdistuneisuutta. Vanhemman alkoholismi heikentää myös lapsen itsetuntoa, minäpystyvyyden tunnetta, lisää masentuneisuutta sekä johtaa emotionaalisiin vaikeuksiin. Sosiaalisessa hyvinvoinnissa vanhemman alkoholismin vaikutukset näkyvät muun muassa kaverisuhteissa; kavereita on vaikea saada sekä heitä kohtaan koetaan paineita. Tällöin syrjään vetäytyminen sosiaalisista tilanteista voi tuntua helpommalta. Lisäksi ihmissuhteiden vähyys voi johtua ulkopuolelta tulevasta hyljeksinnästä, jos lasta pyritään karttamaan. Sisarussuhteet voivat toimia suojatekijänä kaverisuhteiden puuttuessa, mutta suhteet myös sisaruksiin voivat olla huonot, jos sisaruksilla on epätasa-arvoiset roolit perheessä. Yksilön suhtautumisesta aikuistumisen myötä juomiseen, juovaan vanhempaan sekä itseensä koskevat tutkimustulokset ovat vähemmän yhtenäisiä. Nuori voi suhtautua kielteisesti alkoholin juomista kohtaan, mutta toisaalta sosiaalinen perimä voi saada aikaan juomista. Lisäksi juomisesta voi tulla asioiden käsittelykeino, jos asioita ei ole osattu perheessäkään käsitellä keskustellen. Useissa tapauksissa yksilö kykenee antamaan vanhemmalleen anteeksi lapsuudessaan tapahtuneen juomisen. Anteeksiantamisen motiivina on todennäköisimmin oman hyvinvoinnin lisääminen sekä suhtautumisen muuttuminen juomisen syitä kohtaan. Siihen, miten vanhemman alkoholismi näkyy lapsen elämässä pitkäkestoisesti, vaikuttaa muun muassa se, miten usein juomista on ilmennyt sekä se onko yksilöllä suojatekijöitä elämässään. Lisäksi keskeistä on tunne vaikutusmahdollisuudesta omaan elämään

Aikuisten lasten kertomuksia vanhempiensa alkoholismin vaikutuksista itseensä

Tiivistelmä. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella lapsuudessaan alkoholistiperheissä eläneiden aikuisten ajatuksia vanhempansa tai vanhempiensa alkoholismin vaikutuksista heihin itseensä. Vanhemman alkoholismin vaikutuksia tarkastellaan sekä lapsuuteen että aikuisuuteen kohdistuvien vaikutusten osalta. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä kuvataan yksilön kehitystä sekä lapsuuden olosuhteiden merkitystä yksilön normaalin kehityksen saavuttamiseksi. Lisäksi tarkastellaan vanhempien merkitystä lastensa elämässä sekä kuvataan aiemman tutkimuskirjallisuuden avulla vanhemman alkoholismin vaikutuksia lapsiin. Tutkimus toteutettiin narratiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluina täysi-ikäisiltä henkilöiltä, joiden lapsuudessa ja nuoruudessa toinen tai kummatkin vanhemmat olivat kärsineet alkoholismista. Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä haastattelusta. Narratiivisen tutkimuksen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä sekä tutkielmassa olevia tarinoita varten narratiivisella analyysillä. Tutkielman tulosten mukaan lapsuudessa kohdattu vanhemman alkoholismi vaikuttaa lapseen läpi elämän muun muassa identiteetin, ihmissuhteiden ja käyttäytymisen kautta. Lapsuudessa vanhemman alkoholismi vaikuttaa lisäksi lapsen voimavaroihin ja suhtautumiseen koulunkäyntiä kohtaan. Aikuisuudessa lapsuudessa kohdattu vanhemman alkoholismi vaikuttaa lisäksi yksilön ajatuksiin omasta vanhemmuudesta sekä käsitykseen kyvystään vaikuttaa itsenäisesti nykyhetken elämäänsä. Vanhemman alkoholismista voidaan katsoa seuraavan myös positiivisia vaikutuksia. Tämä edellyttää kyvyn käsitellä lapsuuden kokemuksia aikuisuudessa sekä suojaavien ihmissuhteiden läsnäoloa jo lapsuudessa. Tutkimustulokset osoittavat kuinka vanhemman alkoholismi vaikuttaa lasten elämään kokonaisvaltaisesti läpi elämän. Asioiden aktiivinenkaan käsittely ei poista täysin lapsuuden kokemuksien vaikutuksia nykyhetkeen. Tutkimustulosten myötä tulisi pyrkiä ottamaan huomioon koko perhe käsitellessä alkoholismin vaikutuksia sekä tapoja puuttua liialliseen alkoholinkulutukseen

Regions of Interest as nodes of dynamic functional brain networks

The properties of functional brain networks strongly depend on how their nodes are chosen. Commonly, nodes are defined by Regions of Interest (ROIs), predetermined groupings of fMRI measurement voxels. Earlier, we demonstrated that the functional homogeneity of ROIs, captured by their spatial consistency, varies widely across ROIs in commonly used brain atlases. Here, we ask how ROIs behave as nodes of dynamic brain networks. To this end, we use two measures: spatiotemporal consistency measures changes in spatial consistency across time and network turnover quantifies the changes in the local network structure around an ROI. We find that spatial consistency varies non-uniformly in space and time, which is reflected in the variation of spatiotemporal consistency across ROIs. Furthermore, we see time-dependent changes in the network neighborhoods of the ROIs, reflected in high network turnover. Network turnover is nonuniformly distributed across ROIs: ROIs with high spatiotemporal consistency have low network turnover. Finally, we reveal that there is rich voxel-level correlation structure inside ROIs. Because the internal structure and the connectivity of ROIs vary in time, the common approach of using static node definitions may be surprisingly inaccurate. Therefore, network neuroscience would greatly benefit from node definition strategies tailored for dynamical networks

Oral and Vaginal Hormonal Contraceptives Induce Similar Unfavorable Metabolic Effects in Women with PCOS: A Randomized Controlled Trial

This clinical trial aims to compare hormonal and metabolic changes after a 9-week continuous use of oral or vaginal combined hormonal contraceptives (CHCs) in women with polycystic ovary syndrome (PCOS). We recruited 24 women with PCOS and randomized them to use either combined oral (COC, n = 13) or vaginal (CVC, n = 11) contraception. At baseline and 9 weeks, blood samples were collected and a 2 h glucose tolerance test (OGTT) was performed to evaluate hormonal and metabolic outcomes. After treatment, serum sex hormone binding globulin (SHBG) levels increased (p < 0.001 for both groups) and the free androgen index (FAI) decreased in both study groups (COC p < 0.001; CVC p = 0.007). OGTT glucose levels at 60 min (p = 0.011) and AUCglucose (p = 0.018) increased in the CVC group. Fasting insulin levels (p = 0.037) increased in the COC group, and insulin levels at 120 min increased in both groups (COC p = 0.004; CVC p = 0.042). There was a significant increase in triglyceride (p < 0.001) and hs-CRP (p = 0.032) levels in the CVC group. Both oral and vaginal CHCs decreased androgenicity and tended to promote insulin resistance in PCOS women. Larger and longer studies are needed to compare the metabolic effects of different administration routes of CHCs on women with PCOS

An optimal growth pattern during pregnancy and early childhood associates with better fertility in men

Peer reviewe

Subjective and objective health predicting mortality and institutionalization: an 18-year population-based follow-up study among community-dwelling Finnish older adults

cited By 0Background Objective health measures, such as registered illnesses or frailty, predict mortality and institutionalization in older adults. Also, self-reported assessment of health by simple self-rated health (SRH) has been shown to predict mortality and institutionalization. The aim of this study was to assess the association of objective and subjective health with mortality and institutionalization in Finnish community-dwelling older adults. Methods In this prospective study with 10- and 18-year follow-ups, objective health was measured by registered illnesses and subjective health was evaluated by simple SRH, self-reported walking ability (400 m) and self-reported satisfaction in life. The participants were categorized into four groups according to their objective and subjective health: 1. subjectively and objectively healthy, 2. subjectively healthy and objectively unhealthy, 3. subjectively unhealthy and objectively healthy and 4. subjectively and objectively unhealthy. Cox regression model was used in the analyses. Death was used as a competing factor in the institutionalization analyses. Results The mean age of the participants (n = 1259) was 73.5 years (range 64.0-100.0). During the 10- and 18-year follow-ups, 466 (37%) and 877 (70%) died, respectively. In the institutionalization analyses (n = 1106), 162 (15%) and 328 (30%) participants were institutionalized during the 10- and 18-year follow-ups, respectively. In both follow-ups, being subjectively and objectively unhealthy, compared to being subjectively and objectively healthy, was significantly associated with a higher risk of institutionalization in unadjusted models and with death both in unadjusted and adjusted models. Conclusions The categorization of objective and subjective health into four health groups was good at predicting the risk of death during 10- and 18-year follow-ups, and seemed to also predict the risk of institutionalization in the unadjusted models during both follow-ups. Poor subjective health had an additive effect on poor objective health in predicting mortality and could therefore be used as part of an older individual's health evaluation when screening for future adverse outcomes.Peer reviewe

Chronic conditions and multimorbidity associated with institutionalization among Finnish community-dwelling older people : an 18-year population-based follow-up study

Key summary pointsAim The aim of the study is to assess the association of chronic conditions and multimorbidity with institutionalization in older people. Findings Having dementia, mood or neurological disorder and/or five or more chronic conditions were associated with a higher risk of institutionalization. Message These risk factors should be recognized in primary care when providing and targeting care and support for home-dwelling older people. Purpose The ageing population is increasingly multimorbid. This challenges health care and elderly services as multimorbidity is associated with institutionalization. Especially dementia increases with age and is the main risk factor for institutionalization. The aim of this study was to assess the association of chronic conditions and multimorbidity with institutionalization in home-dwelling older people, with and without dementia. Methods In this prospective study with 18-year follow-up, the data on participants' chronic conditions were gathered at the baseline examination, and of conditions acquired during the follow-up period from the municipality's electronic patient record system and national registers. Only participants institutionalized or deceased by the end of the follow-up period were included in this study. Different cut-off-points for multimorbidity were analyzed. Cox regression model was used in the analyses. Death was used as a competing factor. Results The mean age of the participants (n = 820) was 74.7 years (64.0-97.0). During the follow-up, 328 (40%) were institutionalized. Dementia, mood disorders, neurological disorders, and multimorbidity defined as five or more chronic conditions were associated with a higher risk of institutionalization in all the participants. In people without dementia, mood disorders and neurological disorders increased the risk of institutionalization. Conclusion Having dementia, mood or neurological disorder and/or five or more chronic conditions were associated with a higher risk of institutionalization. These risk factors should be recognized when providing and targeting care and support for older people still living at home.Peer reviewe

Women with polycystic ovary syndrome are burdened with multimorbidity and medication use independent of body mass index at late fertile age : A population-based cohort study

Introduction This population-based follow-up study investigated the comorbidities, medication use, and healthcare services among women with polycystic ovary syndrome (PCOS) at age 46 years. Material and methods The study population derived from the Northern Finland Birth Cohort 1966 and consisted of women reporting oligo/amenorrhea and hirsutism at age 31 years and/or a PCOS diagnosis by age 46 years (n = 246) and controls without PCOS symptoms or diagnosis (n = 1573), referred to as non-PCOS women. The main outcome measures were self-reported data on symptoms, diagnosed diseases, and medication and healthcare service use at the age of 46 years. Results Overall morbidity risk was increased by 35% (risk ratio [RR] 1.35, 95% confidence interval [CI] 1.16-1.57) and medication use by 27% [RR 1.27, 95% CI 1.08-1.50) compared with non-PCOS women, and the risk remained after adjusting for body mass index. Diagnoses with increased prevalence in women with PCOS were migraine, hypertension, tendinitis, osteoarthritis, fractures, and endometriosis. PCOS was also associated with autoimmune diseases and recurrent upper respiratory tract infections and symptoms. Interestingly, healthcare service use did not differ between the study groups after adjusting for body mass index. Conclusions Women with PCOS are burdened with multimorbidity and higher medication use, independent of body mass index.Peer reviewe

Hemolytic uremic syndrome caused by Shiga toxin–producing Escherichia coli in children: incidence, risk factors, and clinical outcome

Hemolytic uremic syndrome (HUS) is a multisystemic disease. In a nationwide study, we characterized the incidence, clinical course, and prognosis of HUS caused by Shiga toxin (Stx)–producing Escherichia coli (STEC) strains with emphasis on risk factors, disease severity, and long-term outcome.Peer reviewe