Kvanttilaskenta kiertävillä mikroaaltofotoneilla

Microwave photons in superconducting circuits is a promising approach for quantum computing due to long coherence times and the easy controllability of superconducting devices. However, as the search of the ultimate design of a quantum computer is still ongoing, various suggestions for the realization of a quantum bit, qubit, exist even in the area of superconducting circuits. In this thesis, we study theoretically quantum computing using itinerant microwave photons as qubits. Basic tools for treating the reflection of wave packets and the noise generated by resistive elements in a circuit are derived starting from a widely used model for superconducting transmission lines. We also present simple quantum devices that can act as quantum gates for microwave qubits, including a novel suggestion for a tunable phase shifter. A tunable phase shifter is a useful component in the study of microwave photons in general as well as in quantum computing. The tunable phase shifter consists of three superconducting quantum interference devices (SQUIDs) that can be treated as tunable inductors in the low-power regime. The results of this thesis can be used both in applications related to quantum computing and in the general study of quantum mechanics in circuits. In particular, we conclude that there exist feasible system parameters, for which it should be possible to demonstrate the tunable phase shifter utilizing available experimental techniques. We also show the principle how the possible nonlinearity of the phase shifter can be used in a two-qubit gate providing interactions between microwave photons.Mikroaaltofotonien käyttö suprajohtavissa piireissä on pitkien koherenssiaikojen ja suprajohtavien laitteiden hallittavuuden ansiosta lupaava lähestymistapa kvanttilaskennalle. Kvanttitietokoneen lopullinen rakenne ei ole vielä tiedossa, ja myös suprajohtavissa piireissä on esitetty useita vaihtoehtoja kvanttibitin, kubitin, toteuttamiseksi. Tässä työssä tutkimme teoreettisesti kiertävien mikroaaltofotonien käyttöä kvanttilaskennassa. Johdamme yleisestä suprajohtavan siirtolinjan mallista lähtien perustyökaluja aaltopakettien heijastumisen ja resistiivisistä komponenteista aiheutuvan kohinan käsittelyyn. Esittelemme myös yksinkertaisia kvanttilaitteita, joita voidaan käyttää kvanttiportteina mikroaaltokubiteille. Yksi laitteista on uudenlainen säädettävä vaiheensiirrin, jota voidaan käyttää kvanttilaskennan lisäksi myös yleisesti mikroaaltofotonien tutkimiseen. Säädettävä vaiheensiirrin koostuu kolmesta suprajohtavasta kvantti-interferenssilaitteesta (SQUIDistä), joita voidaan matalilla tehoilla käsitellä säädettävinä induktoreina. Työn tuloksia voidaan käyttää sekä kvanttilaskentaan liittyvissä sovelluksissa että yleisesti kvanttimekaniikan tutkimiseen virtapiireissä. Näytämme työssä, että on olemassa kokeellisesti toteutettavissa olevat parametrit, joilla säädettävän vaiheensiirtimen toiminta voidaan osoittaa tällä hetkellä käytettävissä olevilla kokeellisilla tekniikoilla. Näytämme myös, miten vaiheensiirtimen mahdollista epälineaarisuutta voidaan käyttää kaksikubittiportissa, joka mahdollistaisi mikroaaltofotonien välisen vuorovaikutuksen

The Development of Anatomical Features in Larval Fish in Conjunction with the Onset of Exogenous Feeding

Observations were made on the appearance and development of anatomical features such as neural receptors (free neuromasts and taste buds), lateral line canals and bone elements of the mandibular and hyoid regions of the skull associated with the larval stages of the spotted bass (Micropterus punctulatus) and northern hog sucker (Hypentelium nigricans). The results were related to known feeding habits and habitat selection. Free neuromast development and appearance of the lateral line canal system in the spotted bass preceded that of the northern hog sucker. This accelerated development of the spotted bass was related to earlier activity in feeding, including piscivory, and presence among emergent shoreline vegetation. The northern hog sucker was more sedate in occupying quiet rock-outcrop shoreline areas. It was found to exhibit more diverse feeding habits. Taste buds played a secondary role in early larval ecology being present throughout all developmental stages and showed little importance in early feeding compared to free neuromasts. The taste buds present on the hyoid region of the northern hog sucker indicated a future bottom feeding habit. The teeth on the basihyal and jaw bones of the spotted bass larvae supported its early predaceous habit. The development of jaws in the northern hog sucker at the start of the mesolarval stage was the most important developmental feature relating to the onset of exogenous feeding

Julkiset ostotarjoukset suomalaisilla arvopaperimarkkinoilla - sääntely, sijoittajansuoja ja valvonta

Tämä tutkielma keskittyy arvopaperimarkkinoiden ja erityisesti julkisten ostotarjousten sääntelyn systemaattiseen tarkasteluun. Työn painopiste on luonteeltaan jakaantunut kolmeen ydinalueeseen, jotka keskittyvät arvopaperimarkkinoiden ja ostotarjousten sääntelyrakenteen selventämiseen ja erilaisista lähteistä peräisin olevien normien vuorovaikutukseen, julkisiin ostotarjouksiin liittyvien sijoittajansuojallisten elementtien tutkimiseen sekä markkinavalvonnan jäsentyneisyyteen ja merkitykseen arvopaperimarkkinoiden toimintaa ja ostotarjoussäännöstöä ajatellen. Tutkimusalue painottuu vahvasti arvopaperimarkkinaoikeuteen, mutta ostotarjousten ja markkinoiden valvonnan tarkastelu edellyttää myös kilpailuoikeudellisten näkökohtien huomiointia. Markkinoiden ja ostotarjousten sääntelyrakenteen tarkastelussa huomion keskiössä pidetään relevanttien lainkohtien lisäksi kategorisesti eritasoisten säännösten tavoitteet ja sovellettavuus suhteessa toisiinsa. Lainsäädännön ohella arvopaperimarkkinoita ja julkisia ostotarjouksia sääntelevät monet muutkin normit, joista osa annetaan markkinatoimijoiden muodostamien koalitioiden toimesta. Tällaisella itsesääntelyllä on kuitenkin viranomaislähtöisyyden puuttumisesta huolimatta läheiset suhteet viralliseen säädösmateriaaliin. Monisyisellä säännösrakenteella pyritään yhdistämään erilaisten normikokonaisuuksien etuja, mutta etenkin julkisia ostotarjouksia koskevalla sääntelyllä voidaan havaita olevan myös sijoittajansuojallinen ulottuvuus. Vähemmistöomistajien suojantarve kasvaa tilanteissa, joissa yksittäinen osakkeenomistaja kasvattaa merkittävästi valtaansa yhtiössä. Ostotarjoussäännöksiin liittyvät sijoittajansuojalliset elementit muodostavatkin eräänlaisen lähtökohdan julkisten ostotarjousten viranomais- ja itsesääntelylle. Julkisia ostotarjouksia koskevan sääntelyn tavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös oikeasuhtaista valvontaa, joka on Suomessa toteutettu jakamalla valvontavastuu useille eri toimijoille riippuen siitä, millaisten säännösten ja määräysten kanssa kulloinkin operoidaan

”LÄMMIN JA SENSITIIVINEN VUOROVAIKUTUS ON KAIKEN SEN POHJA MITÄ ME TÄÄL TEHDÄÄN” : Varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä henkilöstön ja lasten välisen vuorovaikutuksen laadusta ja sen arvioinnista

Tämän pro gradu-tutkielman tarkoituksena on selvittää varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä laadukkaasta vuorovaikutuksesta varhaiskasvatushenkilöstön ja lasten välillä sekä tuoda esiin niitä tekijöitä, jotka opettajien mukaan laadukasta vuorovaikutusta lasten kanssa estävät tai rajoittavat. Lisäksi tutkielman tarkoitus on tutkia sitä miten opettajien mukaan vuorovaikutuksen laatua varhaiskasvatuksen arjessa arvioidaan ja miten tätä arviointia voidaan edelleen opettajien näkemysten mukaan kehittää. Tutkimus on laadullinen fenomenografinen tutkimus ja se on toteutettu haastattelumenetelmällä. Aineiston keruussa on käytetty puolistrukturoitua haastattelua. Tutkimusta varten haastattelin keväällä 2020 kahdeksaa varhaiskasvatuksen opettajaa, jotka työskentelivät eri-ikäisten lasten ryhmissä alle kolmevuotiaista esiopetusikäisiin satakuntalaisen kaupungin varhaiskasvatuksessa. Tutkimusaineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysin perusteella muodostin tutkimusaineistosta alaluokkia, jotka yhdistin edelleen yläluokiksi. Tutkimusaineiston perusteella tutkimuksessa haastateltavat varhaiskasvatuksen opettajat pystyivät selkeästi erittelemään tekijät, jotka tekevät vuorovaikutuksesta lasten kanssa laadukasta ja myös kuvailemaan tekijöitä, jotka laadukasta vuorovaikutusta estävät tai rajoittavat. Opettajien mukaan laadukasta vuorovaikutusta edistävät ennen kaikkea rauhallinen ja turvallinen ilmapiiri, henkilöstön positiivisuus ja myönteisyys, lapsen yksilölliseen kohtaamiseen panostaminen, tarkkaavuuden jakaminen yhdessä lapsen kanssa, pienryhmätoiminta sekä lapsen tunteminen ja havainnointi. Sen sijaan laadukasta vuorovaikutusta opettajien mukaan estävät tai rajoittavat ensisijaisesti kiire ja kiireinen ilmapiiri, henkilöstön negatiivissävytteinen puhe ja äänensävy, lapsen kohtaamisen ja läsnäolon puute, iso lapsiryhmä sekä henkilöstön väsymys, jaksamisen puute ja stressi. Tutkimustulosten perusteella lapsen ja henkilöstön välisen vuorovaikutuksen laadunarvioinnille ei ollut kuitenkaan yksiköissä käytössä erillistä arviointimenetelmää eikä suurimmassa osassa yksiköistä vuorovaikutusta opettajien mukaan arvioitu säännöllisesti. Enemmistö opettajista oli sitä mieltä, ettei lasten kanssa käytävälle laadukkaalle vuorovaikutukselle oltu asetettu yhtenäisiä ja selkeitä arvioitavia tavoitteita työyhteisöissä. Tämän kehittäminen on tutkimuksen perusteella olennaista

”Det viktigaste är att få budskapet fram” : Räcker det för god muntlig kommunikation? : En kvalitativ analys av bedömning av gymnasisters muntliga prov i svenska med fokus på kommunikation och interaktion

Tutkielmani käsittelee lukiolaisten ruotsin kielen suullisten kokeiden arviointia erityisesti vuorovaikutuksen ja viestinnän näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää, miten opettajaopiskelijat näkevät vuorovaikutuksellisuuden ja viestinnällisyyden arvioinnin lukiolaisten suullisissa kokeissa ja miten he arvioivat nämä ominaisuudet omien käsityksiensä pohjalta. Lisäksi selvitän, mitkä ovat sellaisia konkreettisia piirteitä, jotka osoittavat, onko lukiolaisten viestintä toimivaa vai ei. Vallitsevassa Lukion opetussuunnitelman perusteissa (2003) korostetaan vahvasti viestinnällisyyttä kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Lisäksi ruotsin kielen suulliset kokeet sisällytetään ylioppilastutkintoon viimeistään keväällä 2019. Muun muassa nämä seikat puoltavat suullisten kokeiden arvioinnin, erityisesti viestinnällisyyden, tutkimisen ajankohtaisuutta ja tärkeyttä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu opetussuunnitelman arviointikriteerien ympärille sekä Eurooppalaisen viitekehyksen käsitykseen viestinnällisestä kielitaidosta. Tämän lisäksi tarkastellaan suullisen kielitaidon ja vuorovaikutuksen arviointiin vaikuttavia seikkoja sekä keskusteluanalyysiin pohjautuvia käsitteitä, jotka ovat oleellisia tutkimukseni kannalta. Tutkimustulokset perustuvat kahteen erilliseen aineistoon; videoituihin suullisiin kokeisiin, joihin kymmenen vapaaehtoista lukiolaista on osallistunut, sekä yhdeksän ruotsinopettajaopiskelijan täyttämiin arviointilomakkeisiin. Opettajaopiskelijoiden karkean arvioinnin perusteella lukiolaiset on jaettu kolmeen ryhmään; erinomaisesti viestiviin, heikosti viestiviin sekä niin kutsuttuihin rajatapauksiin. Arvioinnin pohjalta on tarkasteltu ja analysoitu opettajaopiskelijoiden kommentteja viestinnällisyydestä ja vuorovaikutuksesta. Lisäksi opettajaopiskelijoiden kommenttien sekä videoitujen kokeiden perusteella on keskusteluanalyysistä tuttujen käsitteiden avulla tutkittu, mitkä ovat piirteitä, jotka johtavat onnistuneeseen viestintään ja mitkä vaikuttavat viestinnän laatuun heikentävästi. Vaikka opettajaopiskelijat pitävät tärkeänä piirteenä viestinnässä sitä, että puhuja ymmärtää keskustelukumppaniansa ja tulee itse ymmärretyksi, osoittavat tutkimuksen tulokset, että tämän lisäksi täytyy kiinnittää huomiota myös muihin seikkoihin. Sujuva ja sidosteinen puhe, toisiinsa limittyvät puheenvuorot, sujuvat puheenvuoronvaihdot ja väärinymmärrysten puuttuminen, näyttävät tutkimuksen mukaan vaikuttavan eniten käsitykseen hyvästä suullisesta viestinnästä ja sen arvioinnista. Lisäksi myötäilyn, puheenvuorojen täydentämisen ja johdattelevien kysymysten avulla voidaan tukea keskustelukumppania ja osoittaa kykyä kuunnella, mikä puolestaan johtaa tutkimuksen mukaan käsitykseen toimivasta vuorovaikutuksesta. Lukiolaiset, jotka noudattivat keskusteluissaan tiukasti ohjeissa annettuja kysymyksiä tai repliikkejä, osoittautuivat viestimään heikosti, kun taas opiskelijat, jotka osoittivat erinomaista kykyä viestiä, uskalsivat selkeästi laajentaa ja keksiä omia repliikkejä. Lisäksi tulokset osoittavat, että erinomaisesti viestivät opiskelijat onnistuivat myös vuorovaikutuksen vahvistamisessa, kun taas opiskelijoilla, joilla esiintyi ongelmia muun muassa sujuvuuden kanssa, oli vaikeuksia muodostaa vuorovaikutusta edistävää keskustelua