Sosiaalista suoritusestettä koskevan oikeusperiaatteen aseman kehitys erityisesti kuluttajaoikeudessa 1990- ja 2000-luvuilla

In this article, the position of the legal principle of social force majeure and its development during the 1990s and 2000s are examined in light of new special legislation and recent legal praxis. The article does not deal with the acceptability nor with the necessity of the principle. The doctrine of social force majeure examined and developed by Thomas Wilhelmsson has been used as the basis of the article without particular critique. The expression of social force majeure is used as a collective term for the special rules on mitigation of sanctions when the debtor becomes incapable to perform due to unemployment, illness or other corresponding circumstance through no fault of his own. The doctrine of social force majeure has been seen to be in connection with the welfare state ideology adapted to private law and it is furthermore a good example of social private law put into action. The conclusion of the article is that the principle of social force majeure has gained the position of a general legal principle in private law through numerous special provisions in the field of consumer law and the recent legal praxis of Finnish consumer authorities and the Supreme Court of Finland. Previously, the principle of social force majeure has been taken into consideration by the Supreme Court mainly with support of the general adjustment clause in Section 36 of the Contracts Act or of some other corresponding general adjustment clause or of a special legal provision. However, in its preliminary ruling 2003/71 concerning a rent for an apartment, the Supreme Court applied the principle of social force majeure independently but gave it only a limited relevance.Suomenkielinen tiivistelmä puuttuu

Liikenne- ja viestintäministeriön vastuullisuusraportti 2022 : Ministeriön vuoden 2022 toimet kestävän kehityksen Agenda2030-tavoitteiden saavuttamiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön vastuullisuusraportissa kerrotaan, miten ministeriö on edistänyt YK:n kestävän kehityksen Agenda2030-tavoitteiden saavuttamista vuonna 2022. Kestävän kehityksen edistäminen ja vastuullisuus ovat mukana kaikessa liikenne- ja viestintäministeriön toiminnassa. Ekologisen kestävyyden parantamisessa ja ilmastonmuutoksen hidastamisessa liikenteen, etenkin tieliikenteen, päästöjen vähentäminen on keskeistä. Toimenpiteet liittyvät fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen, autokannan uudistamiseen ja liikennejärjestelmän tehostamiseen, mikä tarkoittaa muun muassa kestävien liikkumismuotojen osuuden lisäämistä ja logistiikan tehostamista tiedon avulla. Taloudellisen kestävyyden näkökulmasta digitaalisilla yhteyksillä, liikenteellä ja viestinnällä on keskeinen merkitys elinkeinoelämän kilpailukyvylle ja uudistumiselle sekä koko Suomen elinvoimalle ja hyvinvoinnille. Sosiaalisen kestävyyden kannalta ministeriön työ varmistaa ihmisten perustarpeiden toteutumista. Toimet liittyvät esimerkiksi liikenneturvallisuuteen ja liikenne- ja digitaalisten palveluiden esteettömyyteen. Valtiokonttori suosittaa kaikkia valtion virastoja laatimaan toiminnastaan vastuullisuusraportin vuosittain. Agenda2030-tavoitteet ovat Valtiokonttorin ohjeistaman vastuullisuusraportoinnin perusta

Liikenne- ja viestintäministeriön vastuullisuusraportti 2021 : Kuvaus ministeriön toimista vuonna 2021 kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriö on laatinut ensimmäistä kertaa vastuullisuusraportin, johon on koottu tietoa siitä, millä toimenpiteillä liikenne- ja viestintäministeriö on edistänyt YK:n kestävän kehityksen Agenda2030-tavoitteiden saavuttamista vuonna 2021. Liikenne- ja viestintäministeriön rooli on erityisesti edistää sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävää liikennejärjestelmää sekä toimivaa ja kattavaa digitaalista infrastruktuuria. Ilmastonmuutoksen hidastamisessa liikenteen, etenkin tieliikenteen päästöjen vähentäminen, on keskeisessä roolissa. Tärkeitä ovat myös esteettömyyttä ja liikenneturvallisuutta edistävät toimet. Valtiokonttori suosittaa kaikkia valtion virastoja laatimaan toiminnastaan vastuullisuusraportin vuosittain. YK:n kestävän kehityksen Agenda2030-tavoitteet ovat Valtiokonttorin ohjeistaman vastuullisuusraportoinnin perusta

Liikenne- ja viestintäministeriön vastuullisuusraportti 2023 : Ministeriön vuoden 2023 toimet kestävän kehityksen Agenda2030-tavoitteiden saavuttamiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön vastuullisuusraportissa kerrotaan, miten ministeriö on edistänyt YK:n kestävän kehityksen Agenda2030-tavoitteiden saavuttamista vuonna 2023. Liikenne- ja viestintäministeriö ja hallinnonalan virastot edistävät toiminnallaan kestävän kehityksen tavoitteita ja vastuullisuutta. Ekologisen kestävyyden parantamisessa ja ilmastonmuutoksen hidastamisessa liikenteen, etenkin tieliikenteen, päästöjen vähentäminen on keskeistä. Toimenpiteet liittyvät fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen, autokannan uudistamiseen ja liikennejärjestelmän tehostamiseen, mikä tarkoittaa muun muassa kestävien liikkumismuotojen osuuden lisäämistä ja logistiikan tehostamista tiedon avulla. Taloudellisen kestävyyden näkökulmasta digitaalisilla yhteyksillä, liikenteellä ja viestinnällä on keskeinen merkitys elinkeinoelämän kilpailukyvylle ja uudistumiselle sekä koko Suomen elinvoimalle ja hyvinvoinnille. Sosiaalisen kestävyyden kannalta ministeriön työ varmistaa ihmisten perustarpeiden toteutumista. Toimet liittyvät esimerkiksi liikenneturvallisuuteen sekä liikenne- ja digitaalisten palveluiden esteettömyyteen. Valtiokonttori suosittaa kaikkia valtion virastoja laatimaan toiminnastaan vastuullisuusraportin vuosittain. Agenda2030-tavoitteet ovat Valtiokonttorin ohjeistaman vastuullisuusraportoinnin perusta

Nordiska EU-ordförandeskap och främjande av öppenhet – Finlands EU-ordförandeskap 2019

Non peer reviewe