Pensasmustikka voi olla rahakasvi

Pensasmustikka tuottaa normaalina satovuonna hyvän tai jopa erinomaisen taloudellisen tuloksen. Niinpä viljelmän perustamiseen kannattaa satsata. Tosin hehtaarin kokoisen viljelmän perustaminen maksaa 45 000 euroa. Ensimmäinen tili marjanmyynnistä saadaan vasta neljäntenä vuonna istutuksesta. Toivottavasti uutuustuotteen kysyntä ja hinta ovat kohdallaan vielä 2010-luvullakin.vo

Suomalainen vai virolainen mansikka?

Virossa mansikkakilo tuotetaan puolet alhaisemmilla kustannuksilla kuin Suomessa. Korkeista tuotantokustannuksista huolimatta suomalainen mansikka näyttää pärjäävän melko hyvin Suomen ja Viron välisessä mansikantuotannon kilpailukykyvertailussa. Suomalaisen mansikan kilpailuvaltteja ovat hyvä laatu, kotimaisuus ja laadukkailla tutkimus- ja neuvontaresursseilla evästetty viljely.vo

Tekninen tehokkuus ja tehokkuuden muutos kasvihuonekurkun tuotannossa

Suomen kasvihuonekurkun tuotannon pääasiallisena tuotannontehostamiskeinona oli 1990-luvulle saakka yrityskohtaisen tuotantoalan kasvattaminen. Viljelijät käyttivät niin sanottua perinteistä viljelymenetelmää, missä talvikuukausien vähäinen luonnonvalon määrä edellytti viljelytaukoa marras- ja helmikuun välisenä aikana. 1990-luvulla käyttöön otettu keinovalotus mahdollisti tuotannontehostamisen sekä viljelyn myös talvikuukausina.Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella miten tuotannontehostamiskeinot ovat vaikuttaneet tilojen tekniseen tehokkuuteen, sekä miten ilmastolliset tekijät vaikuttavat tuotannon tehokkuuteen. Tutkimuksessa kurkuntuotantoon erikoistuneet yritykset ryhmiteltiin tuotannontehostamiskeinojen käyttöönoton mukaisesti neljään ryhmään: pienet perinteisen viljelytavan yritykset, suuret perinteisen viljelytavan yritykset, pienet valotusta käyttävät yritykset ja suuret valotusta käyttävät yritykset. Pienet valotusta käyttävät yritykset jätettiin pois lopullisesta tarkastelusta pienen ryhmäkoon vuoksi. Tutkimus tehtiin aikasarjatarkasteluna.Tarkastelu perustui Tiken puutarhayritysrekisterin tietoihin vuosilta 2000, 2002, 2004 ja 2006. Tekninen tehokkuus määritettiin stokastisen rintamaestimoinnin avulla (parametric stochastic production frontier analysis). Ilmastollisten tekijöiden vaikutusten määrittämiseen käytettiin rintamaestimointiin liittyvää tehottomuuden mallia (inefficiency effect model). Tehokkuustarkastelu toteutettiin ryhmän sisäisen ja ryhmien välisen tarkastelun viitekehystä käyttäen.Tutkimuksen tulosten mukaan perinteisen viljelytavan yritysten ryhmän sisäinen tehokkuus oli valotusta käyttävien yritysten tehokkuutta korkeampi. Suuret valotusta käyttävät yritykset olivat sen sijaan ottaneet käyttöön muita yritysryhmiä enemmän uutta teknologiaan, mikä voi tarkoittaa esim. uutta valotusratkaisua, uutta istutusmenetelmää tai uutta lajiketta. Pienet perinteisen viljelytavan sekä suuret valotusta käyttävät yritykset osoittautuivat olevan omilla panosyhdistelmillään lähimpänä saatavilla olevaa ”parasta teknologiaa”. Suurten valotusta käyttävien yritysten energian panosjousto oli korkein, mikä tarkoittaa että yhdellä lisäenergiayksiköllä nämä tilat pystyisivät tuottamaan muita tilaryhmiä enemmän sadonlisää.Kasvukauden aikainen globaalisäteily paransi kaikkien yritysryhmien tehokkuutta. Säteilyn määrän lisääntyminen paransi voimakkaammin perinteisen tuotantotavan yritysten tehokkuutta kuin valotusta käyttävien yritysten. Kasvukauden aikainen korkeampi keskilämpötila heikensi pienten perinteisen viljelytavan yritysten tehokkuutta. Muiden yritysryhmien osalta keskilämpötilalla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta

Viherlannoituksen biologis-taloudellinen optimointi vihannesten viljelykierrossa

Esitelmä201

Voimistuva ja kannattava luomupuutarhatuotanto

201

Kasvihuonetuotannon kannattavuus

201

Mansikantuotannon kilpailuetu Suomessa ja Virossa

Euroopan unionin kevään 2004 laajentumisen myötä Suomi ja Viro kuuluvat samaan sisämarkkina-alueeseen, minkä pelätään lisäävän kilpailua mansikantuotannossa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella Suomen ja Viron mansikantuotannon kilpailukykyä sekä siihen vaikuttavia tekijöitä Porterin kilpailuteorioihin perustuen.Mansikka on sekä Suomessa että Virossa yksi tärkeimmistä marjakasveista. Vuonna 2003 Suomessa mansikkaa viljeltiin noin 3 800 hehtaarilla ja Virossa 1 200 hehtaarilla. Suomen ja Viron mansikantuotannon tekniikat ovat melko samanlaiset. Suurimpana erona Virossa on varhaisemmin alkava ja pidempään jatkuva kasvukausi.Tutkimuksessa kilpailuetua tarkasteltiin hierarkkisesti siten, että yritystason kilpailuedusta tarkastelu laajennettiin toimialatason kilpailuedun tarkasteluun ja edelleen maatason tarkasteluun. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta. Tutkimuksessa aineistona käytettiin tilastoaineistoja, MTT Taloustutkimuksen kannattavuuskirjanpitotilojen aineistoja sekä Virossa mansikkatiloille tehtyä kyselyaineistoa.Tutkimuksen mukaan Suomen suurilla mansikkatiloilla mansikantuotannon kulut olivat noin 2,0 €/kg, keskisuurilla 2,7 €/kg ja pienillä 2,8 €/kg. Virossa mansikantuotannon kulut olivat suurilla mansikkatiloilla 0,62 €/kg, keskisuurilla 0,82 €/kg ja pienillä 1,24 €/kg. Mansikantuotannon kulut sisälsivät ainoastaan suoraan mansikantuotantoon ja ainoastaan todellista rahan liikettä aiheuttavat kulut.Tutkimuksen tulosten mukaan Virolla oli yritystasolla kustannusetu mansikan tuottamisessa suurilla ja keskisuurilla mansikkatiloilla. Kustannusetu muodostui pääasiassa Viron alhaisemmista palkkakustannuksista. Tämä kustannusetu ei kuitenkaan ole pysyvä, sillä esimerkiksi vuodesta 1998 vuoteen 2003 Viron palkkataso on noussut 67 prosenttia ja tulee ilmeisesti edelleenkin nousemaan.Toimialatasolla mansikantuotannon kilpailuetua tarkasteltiin viiden eri osatekijän avulla, mitkä olivat 1) alan kilpailijat, 2) alan mahdolliset tulokkaat, 3) ostajat, 4) korvaavat tuotteet ja 5) toimittajat. Toimialatasolla Suomen vahvuus oli markkinarakenne, sillä suuri osa Suomessa tuotetuista mansikoista myydään suoraan tilalta joko valmiiksi poimittuna tai itsepoimintana suoraan kuluttajille. Virossa merkittäviä määriä mansikkaa myydään suoraan teollisuudelle, mutta teollisuuden ostot tulevat tulevaisuudessa todennäköisesti vähenemään. Toimialatasolla Viron vahvuus oli mansikoiden kysynnän lisääntyminen, mikä aiheutuu elintason noususta ja kotitarveviljelyn vähenemisestä.Maatasolla kilpailuedun tarkastelu perustui neljään eri osatekijään, mitkä olivat 1) tuotannontekijä olot, 2) yrityksen strategia, rakenne ja kilpailuympäristö, 3) kysyntäolot ja 4) lähi- ja tukialat. Suomen vahvuuksia maatasolla olivat runsas mansikan tutkimustoiminta ja kehittynyt infrastruktuuri. Tarkasteltaessa markkinainformaatioon perustuvan laskentamallin perusteella kilpailuetua, todettiin Virolla olevan Suomeen verrattuna kilpailuetu mansikantuotannossa

"Kun elämän eteen nousi seinä" : Syöpään sairastuneiden käsityksiä sairaudesta, elämästa ja kuolemasta 1990-luvun aikakauslehtien haastattelujen valossa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksen kohteena olivat 1990-luvun Apu-, Anna-, Eeva- ja Kotilääkärilehdissä julkaistut syöpään sairastuneiden ihmisten haastattelut. Mielenkiinnonkohteena oli selvittää, miten syöpään sairastuneen ihmisen käsitykset yksilöllisyydestä, elämästä ja sen loppumisesta muuttuvat sairauden johdosta, koska vakavan sairauden kohdatessa ihminen joutuu konkreettisesti ja odottamatta silmätysten oman yksilöllisyytensä ja sen katoavuuden kanssa. Lisäksi tavoitteena oli etsiä erilaisia suhtautumistapoja sairauteen. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä oli, tunteeko sairastunut voivansa vaikuttaa toiminnallaan ja valinnoillaan elämänsä kulkuun. Aineisto (67 haastattelua) analysoitiin kvalitatiivisesti ensin narratiivisin menetelmin yhtenä nippuna ja myöhemmin pinomenetelmällä jakamalla aineisto useaan eri nippuun aineistolle tyypillisten piirteiden löytämiseksi. Narratiivisessa analyysissä korostuivat syöpään sairastumisen kriisinomaiset piirteet. Strategiat ja keinot kriisin käsittelyssä vaihtelivat yksilöittäin. Syöpää tutkimuksessa tarkasteltiin eräänlaisena odottamattomana riskinä, joka rikkoo sairastuneen arjen ja vaikuttaa hänen koko loppuelämäänsä. Syöpään voi sairastua kuka tahansa, syöpä ei valitse. Omalle kohdalle sitä ei kuitenkaan odoteta. Omakohtaisen kuoleman uhka nousi aineiston kolmanneksi pääasialliseksi teemaksi riskin ja kriisin ohella. Pelko kohdistui lähinnä itse kuoleman pelon sijaan elämän päättymiseen. Pinomenetelmän avulla hahmottui neljä erilaista tapaa suhtautua sairauteen: aktiivinen kieltäminen, aggressiivinen taistelu, sopeutuva hyväksyminen sekä passiivinen sopeutuminen. Yhtenäistä sairauden kulun kaavaa ei siis tämän tutkimuksen pohjalta voida esittää. Tutkimuksen tulokset korostavat identiteettien muuttumista elämän mukana. Koska ihmisen identiteetit muodostuvat vuorovaikutussuhteessa sosiaalisen ympäristön kanssa, sosiaalisen ympäristön muutokset heijastuvat ihmisen identiteettiin. Vakava sairastuminen muuttaa ihmisen sosiaalista ympäristöä ja aiheuttaa sen, että vanhat identiteettikäsitykset eivät vastaakaan enää todellisuutta. Tuloksissa korostuu yksilöelämän refleksiivisyys: ihmiset ovat sitä, mitä he valinnoillaan itsestään tekevät. Syöpä ei ole oma valinta, mutta sairastuminen siihen pakottaa ihmisen reagoimaan ja valitsemaan mitä erilaisimpien vaihtoehtojen välillä. Käytännön valintojen lisäksi sairauteen liittyy usein vielä vaikeampia henkilökohtaisia ongelmia. Ruumiin toiminnalla on selvä yhteys identiteettiin: vakava sairaus vaikuttaa elämään kokonaisvaltaisesti. Vakavan sairauden kohdatessa ihminen joutuu erityisesti muokkaamaan ja sopeuttamaan aikaisempia identiteettejään tilanteeseen sopivaksi. Tulokset tukevat käsitystä, että nykyihmiset perustavat ajattelunsa lähinnä omakohtaisille kokemuksilleen traditionaalisten ja kollektiivisten merkitysten sijaan. He näkevät itsensä itsenäisinä toimijoina ja kokevat olevansa vastuussa omasta elämästään. Myöhäismodernissa yhteiskunnassa vallitseva yksilöllisyys on tulosten valossa vahvaa. Vakavasti sairaanakin monella tuntuu säilyvän usko omiin mahdollisuuksiinsa valita ja vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin asioihin. Nykyihminen ei siis sairaanakaan välttämättä automaattisesti koe olevansa ulkopuolisten voimien armoilla, vaan hän saattaa pyrkiä säilyttämään kontrollin kaikin keinoin itsellään

Repeated runner removal after harvest and floating row cover during fall affect carbohydrate status and yield potential of strawberry cvs. Polka and Wendy in the Northern climate

We investigated the impact of repeated runner removal after harvest and row cover during fall on strawberry (Fragaria x ananassa) cvs. Polka and Wendy cropping potential in the joint project of the University of Helsinki and the Rural Advisory Services Finland. Field trials were carried out in 2017 to 2019 on strawberry farms in Southern Ostrobothnia, Finland, at 62 degrees 49 ' N. The treatment effects on the crown carbohydrate reserves, flowering, and yield were recorded. Runner removal three times in three-week intervals after harvest decreased the crown starch re-serves but increased the length of the apical inflorescence initials as observed through flower mapping in November, and the numbers of inflorescences and flowers in cv. Polka. Floating row cover after flower induction in September to October hastened floral development in the fall and increased the numbers of inflorescences, flowers, and fruit in cv. Wendy. Although the effects may depend on a cultivar and weather conditions during fall, repeated removal of runners after harvest and covering plants with a floating row cover after flower induction are recommended to increase strawberry yield potential in the Northern climate.Peer reviewe

Toden tarinat. Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen 40-vuotisjuhlakirja

Toden tarinat on kulttuurihistorian oppiaineen 40-vuotisjuhlakirja. Merkkipäivää juhlistaaksemme kirjoitimme, valokuvasimme ja maalasimme tarinoita, jotka johdattavat lukijan 1500-luvun kesäisiltä rantakallioilta majakoiden, varastojen ja kalastajamökkien salaperäisille oville. Yhteistä kirjan tarinoille on kaunokirjallisten vapauksien ottaminen, useissa faktan ja fiktion sekoittaminen. Kirja haluaa myös katsoa, kertoa ja ymmärtää toisin sitä todellisuutta, jossa menneisyyden ihmiset elivät omaa nykyhetkeään. Pohdiskelemme tutkijana olemista, hetkiä, jolloin tutkija kohtaa menneisyyden vieraan maailman ja löytää itsestään luovuuden.Siirretty Doriast