Terästehtaan prosessikaasua käyttävän kombivoimalaitoksen erityispiirteet ja optimointi

Terästehtaan prosessikaasujen hyödyntäminen kombiprosessin polttoaineena on tekniikkana vasta kehittymässä. Maailmalla on käytössä muutama laitossovellus, mutta Suomessa sellaista ei ole vielä toteutettu. Rautaruukki Oy:n Raahen tehtaille on kaavailtu rakennettavaksi terästehtaan prosessikaasua käyttävä kombivoimalaitos. Diplomityössä tarkastellaan terästehtaan prosessikaasua polttoaineenaan käyttävän kombivoimalaitoksen erityispiirteitä ja optimointia. Työssä käsitellään terästehtaan voimalaitokselle asetettavia vaatimuksia ja kombilaitoksen erityispiirteitä käyttäen esimerkkinä Raahen terästehdasta. Lisäksi tarkastellaan, miten kombivoimalaitoksen konseptivalinta ja optimointi etenee projektin esisuunnitteluvaiheessa. Työssä kuvataan valintojen ja optimoinnin perusteita sekä suunnittelussa käytettäviä työkaluohjelmia. Koska työ perustuu Rautaruukki Oy:n Raahen terästehtaan ja uuden kombivoimalaitoksen suunnitteluun, siinä esitellään myös terästehtaan valmistusprosessia sekä tehtaan kaasu- ja lämpötaseita. Terästehtaan kombilaitoksen tärkeimmät erityispiirteet liittyvät polttoaineen käsittelyjärjestelmiin, mitoitukseen ja laitoksen kaasuturbiiniin. Kombilaitoksen kaasuturbiinin on oltava matalalämpöarvoisen polttoaineen käyttöön pystyvä erikoismalli. Voimalaitos mitoitetaan eri tavalla kuin yhteistuotantolaitokset yleensä. Terästehtaan kombilaitos mitoitetaan prosessikaasujen polttoainetehon eikä tehtaan lämpökuorman perusteella. Polttoainejärjestelmän erikoisuutena ovat kaasujen puhdistuslaitteet, polttoainevirtaa tasoittava kaasukello, prosessikaasujen sekoitusasema sekä suuret polttoainekaasukompressorit

The Finland–United States Investigation of Non–Insulin-Dependent Diabetes Mellitus Genetics (FUSION) Study. I. An Autosomal Genome Scan for Genes That Predispose to Type 2 Diabetes

We performed a genome scan at an average resolution of 8 cM in 719 Finnish sib pairs with type 2 diabetes. Our strongest results are for chromosome 20, where we observe a weighted maximum LOD score (MLS) of 2.15 at map position 69.5 cM from pter and secondary weighted LOD-score peaks of 2.04 at 56.5 cM and 1.99 at 17.5 cM. Our next largest MLS is for chromosome 11 (MLS = 1.75 at 84.0 cM), followed by chromosomes 2 (MLS = 0.87 at 5.5 cM), 10 (MLS = 0.77 at 75.0 cM), and 6 (MLS = 0.61 at 112.5 cM), all under an additive model. When we condition on chromosome 2 at 8.5 cM, the MLS for chromosome 20 increases to 5.50 at 69.0 cM (P=.0014). An ordered-subsets analysis based on families with high or low diabetes-related quantitative traits yielded results that support the possible existence of disease-predisposing genes on chromosomes 6 and 10. Genomewide linkage-disequilibrium analysis using microsatellite marker data revealed strong evidence of association for D22S423 (P=.00007). Further analyses are being carried out to confirm and to refine the location of these putative diabetes-predisposing genes

The Finland–United States Investigation of Non–Insulin-Dependent Diabetes Mellitus Genetics (FUSION) Study. II. An Autosomal Genome Scan for Diabetes-Related Quantitative-Trait Loci

Type 2 diabetes mellitus is a complex disorder encompassing multiple metabolic defects. We report results from an autosomal genome scan for type 2 diabetes–related quantitative traits in 580 Finnish families ascertained for an affected sibling pair and analyzed by the variance components-based quantitative-trait locus (QTL) linkage approach. We analyzed diabetic and nondiabetic subjects separately, because of the possible impact of disease on the traits of interest. In diabetic individuals, our strongest results were observed on chromosomes 3 (fasting C-peptide/glucose: maximum LOD score [MLS] = 3.13 at 53.0 cM) and 13 (body-mass index: MLS = 3.28 at 5.0 cM). In nondiabetic individuals, the strongest results were observed on chromosomes 10 (acute insulin response: MLS = 3.11 at 21.0 cM), 13 (2-h insulin: MLS = 2.86 at 65.5 cM), and 17 (fasting insulin/glucose ratio: MLS = 3.20 at 9.0 cM). In several cases, there was evidence for overlapping signals between diabetic and nondiabetic individuals; therefore we performed joint analyses. In these joint analyses, we observed strong signals for chromosomes 3 (body-mass index: MLS = 3.43 at 59.5 cM), 17 (empirical insulin-resistance index: MLS = 3.61 at 0.0 cM), and 19 (empirical insulin-resistance index: MLS = 2.80 at 74.5 cM). Integrating genome-scan results from the companion article by Ghosh et al., we identify several regions that may harbor susceptibility genes for type 2 diabetes in the Finnish population