Metsästyksen kentän logiikka ja kulttuurinen kestävyys

Metsästyskulttuuri on muutoksessa maaseudun rakenteellisen murroksen myötä. Muutos sisältää jännitteitä, jotka liittyvät yhtäältä metsästyskulttuurin säilyttämiseen ja toisaalta uusien toimijoiden ja käytäntöjen omaksumiseen paikallisyhteisöissä. Metsästysseurat ovat avainroolissa uusien metsästäjien rekrytoinnissa. Artikkelissa tarkastellaan metsästysseurojen jäseneksi ottoa ja ulossulkemisen logiikkaa Pierre Bourdieun kenttäteorian avulla. Metsästäjien haastattelut valottavat metsästysseurojen paikallisia käytäntöjä. Metsästysseuran jäsenyyden saaminen perustuu sosiaaliseen vaihtoon, joka noudattaa sosiaalisen tunnistamisen ja arvonannon logiikkaa. Jäsenyys edellyttää pääomia, joiden arvo määrittyy seurakohtaisesti. Keskeisenä kriteerinä on maanomistaminen seuran alueella. Kenttäteoreettinen tarkastelu tarjoaa analyyttisen kehyksen, jonka avulla voidaan ymmärtää metsästyskulttuurin pysyvyyteen ja muutokseen liittyviä paikallistason jännitteitä.peerReviewe

Yksinäisyys saa hahmon

Kirjallisuusarvostel

Sosiaalinen pääoma ja yksilötason tulokehitys Suomessa

Tässä tutkimuksessa tarkastelemme yksilön sosiaalisista verkostoista muodostuvan sosiaalisen pääoman yhteyttä yksilötason tulokehitykseen. Analyysimme perustuvat vuoden 1986 elinolotutkimukseen osallistuneisiin 20–44 vuotiaisiin työllisiin ja rekisteritietoihin heidän palkkatuloistaan vuosilta 1987–1997. Tutkimuksessa erottelemme toisistaan sitovan ja silloittavan sosiaalisen pääoman muodot. Sitovan sosiaalisen pääoman mittarimme perustuu yksilön mahdollisuuteen saada apua verkostoistaan erilaisissa arkielämän tilanteissa. Silloittavaa sosiaalista pääomaa mittasimme yksilöiden yhdistysjäsenyyksien monipuolisuuden kautta. Analyysit suoritettiin paloittain jatkuvalla lineaarisella kasvukäyrämallilla, jossa seuranta-aika oli jaettu kolmeen jaksoon: aika ennen lamaa (1987–1991), lama (1992–1994) ja aika laman jälkeen (1995–1997). Tulokset osoittavat, että erityisesti yksilön silloittava sosiaalinen pääoma monipuolisina yhdistysjäsenyyksinä oli yhteydessä palkkatulojen positiiviseen kehitykseen koko seurantajaksolla. Erityisen selvästi sosiaalinen pääoma vahvisti yksilöiden palkkatulojen kehitystä laman jälkeisellä nousukaudella, jolloin sekä silloittava että sitova sosiaalinen pääoma edistivät yksilöiden tulonmuodostusta. Suuri osa tästä kehityksestä liittyy yksilön silloittavan sosiaalisen pääoman mahdollistamaan etenemiseen muita paremmin palkattuihin tehtäviin. Tulokset tukevat käsitystä, että sosiaalinen pääoma on muunnettavissa taloudelliseksi pääomaksi

Parempaa elämänlaatua osallistavalla otteella : kokemuksia PROMEQ-hankkeesta

nonPeerReviewe