Hujala, Anneli

Joro, Tuula

Kannasoja, Sirpa

Kivitalo, Mari

Närhi, Kati

Rissanen, Sari

Ristolainen, Hanna

Santala, Laura

Tiilikainen, Elisa

Gerontologia

Journal.fi

ajankohtaistaGerontologia 2/2018 147Parempaa elämänlaatua osallistavalla otteella Kokemuksia PROMEQ-hankkeestaIkäihmisten hyvinvointi on tunnustettu tärkeäksi päämää- räksi sosiaali- ja terveyspalve lui - ta kehitettäessä. PROMEQ- hankkeessa, jota rahoittaa Suo - men Akatemian Stra te gi sen tutkimuksen neuvosto, etsi-tään keinoja erilaisissa haa-voittuvissa asemissa olevien elämänlaadun tukemiseksi ja parantamiseksi sekä ole-massa olevien terveys- ja  hy vinvointierojen kaventami-seksi. Yhtenä  kohderyhmänä ovat yksin asuvat ikäihmiset. Tässä osahankkeessa olem-me erityisen kiinnostunei-ta siitä, millaisia vaikutuksia tutkimuksessa toteu tetulla toimintamallilla on ikä ih mis - ten jokapäiväiseen elämään ja siinä pärjäämiseen. Mo ni - menetelmällisen inter ven tio - tutkimuksen avulla  tutkim - me ja pohdimme toiminta-mal lin mah dollisuuksia eten-kin ennaltaehkäisevän palve-luohjauksen muotona. Voi-si ko se olla osa laajempaa ikäihmisten hyvinvoinnin ja  terveyden edistämiseksi teh-tävää työtä, jota kunnissa jo toteutetaan? Tavoitteena on löytää toimivia ja kestäviä rat-kaisuja niin ikäihmisten kuin heidän parissaan työskentele-vien kannalta. Hankkeen toinen vuosi on juuri päättynyt ja sen myötä varsin monivaiheinen aineis-tonkeruuprosessi valmistunut. Alustavia tuloksia esittelimme tutkimuksessa mukana olleil-le ikäihmisille ja heidän paris-saan työskenteleville ammat-tilaisille tutkimuspaikkakun-nilla maalis- ja huhtikuussa järjestetyissä Hyvinvointi-ilta - päivissä. Tilaisuuksissa oli mu - kana myös paikallisia päät-täjiä sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimi-joita. Tässä kirjoituksessa ku-vaamme hankkeen parissa ke-rättyjä aineistoja ja sen myötä monimenetelmällisen ja osal-listavan interventiotutkimuk-sen toteutusta, joka on vienyt meidät  yhteiskuntatieteilijät uudenlaisen  tutkimuksen teon äärelle. Samalla nostamme esiin muutamia alustavia tu-loksia intervention ja sen vai-kutuksien arviointiin liittyen. Tämän tutkimustarinan toi-vomme avartavan myös mui-den tutkijoiden ja ammatillis-ten asiantuntijoiden käsityk-siä sosiaalipalveluiden vaikut-tavuuden tutkimuksesta ja sen mahdollisuuksista.Tutkimusprosessin alkuvaiheetLoppuvuodesta 2016 käynnis-timme aineistonkeruun fokus-ryhmähaastatteluilla, joita jär-jestettiin kolmella eri alueel-la: Joensuussa, Jyväskylässä ja Lappeenrannassa. Haas tat - teluiden tarkoituksena oli saa - da ikäihmisiltä itseltään tie-toa siitä, millaisia elämänlaa-tua ja hyvinvointia tukevia ja estäviä asioita heidän elä-mässään on ja miten hyvin-vointia ja elämänlaatua voi-si tukea – edistää ja ylläpitää. Ryhmähaastatteluihin osal-listui yhteensä 19 yli 65-vuo-tiasta, yksin asuvaa ikäihmistä. Suurinta osaa ryhmistä haas-tateltiin kahteen otteeseen. Keskustelujen edetessä muo-toutui toimintamalli ”osallis-tava ryhmämuotoinen pal-veluohjaus”, jota lähdimme kehittelemään eteenpäin yh-dessä palveluohjaajien ja van-hustyön lähijohtajien kanssa Jyväskylän, Eksoten ja Siun soten alueilla, myöhemmin myös Kuopiossa. Keväällä 2017 käynnistyi tutkittavien rekrytointi,  jossa hyödynnettiin  monipuolisesti erilaisia kanavia: lehti-ilmoi-tuksia, flyereita, sosiaalista mediaa ja ikäihmisten paris-sa työskenteleviä ammattilai-sia. Tehokkaimmiksi rekry-Gerontologia 2/2018148tointikeinoiksi osoittautuivat perinteiset  lehti-ilmoitukset paikallislehdissä, joiden kaut-ta tavoitimme valtaosan tutki - mukseen osallistuneista. Mu-kaan kutsuttiin henkilöitä, jotka ovat vähintään 65 vuo-tiaita, kokoaikaisesti eläkkeel-lä ja yksin asuvia. Kutsussa mainittiin myös, että osallis-tujilla tulisi olla vähintään yh-dellä terveyden tai hyvinvoin-nin osa-alueella puutteita, esi-merkiksi yksinäisyyttä, turvat-tomuutta, kroonista kipua tai he tarvitsivat apua arjessaan. Li säksi odotuksena oli, että he olivat käyttäneet  viimeisen puolen vuoden aikana vähin-tään kahta sosiaali- tai terveys- palvelua, eli esimerkiksi käy-neet lääkärin, terveydenhoita-jan, sosiaalityöntekijän tai pal-veluohjaajan luona keskuste-lemassa asioistaan.Viime vuoden kevään ja kesän aikana tutkimukseen ilmoittautui yhteensä 388 ikä- ihmistä, joiden osallistumi-nen tutkimukseen käynnis-tyi kyselylomakkeen mer-keissä. Jokaiselle osallistu-jalle tarjottiin mahdollisuus vastata kyselylomakkeeseen itse, puhelimitse tai kasvok-kain haastateltuna. Suurin osa ikäihmi sistä täytti lomak-keen itse, mutta haastattelu-ja tehtiin myös kasvokkain ja puhelimitse. Ikäjakauma oli varsin suuri: vastaajat olivat 65–99-vuotiaita. Osallistujista hieman alle viidennes (17 %) oli miehiä. Vain neljännes (25 %) koki elämänlaatun-sa hyväksi tai erittäin hyväk-si. Yksinäisyys oli usein tai hyvin usein läsnä lähes kol-manneksen (31 %) arjessa. Väestötason kyselyihin ver-rattuna osallistujilla oli siis selvästi enemmän haasteita hyvinvoinnissaan kuin muilla eläkeiän ylittäneillä suomalai-silla. Näiden lukujen pohjalta voimme todeta saavuttaneem-me ainakin osan niistä ikäih-misistä, joita tavoittelimme ja joiden ajattelimme hyötyvän ryhmämuotoiseen palveluoh-jaukseen perustuvasta inter-ven tiosta.Lähes kaikki  tutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen osal listuneista olivat käyneet viimeksi kuluneen vuoden ai-kana terveyskeskuslääkärillä (96 %), seuraavaksi eniten sai-raalan poliklinikalla ja ham-maslääkärillä tai hammastek-nikon, -hoitajan tai suuhygie-nistin vastaanotoilla sekä ter-veyden- tai sairaanhoitajan vastaanotoilla. Liki puolet oli käynyt myös yksityisellä lää-kärillä, fysio- tai toimintatera-peutin vastaanotolla ja sairaa-lan ensiavussa. Hyvinvointi- tai terveyskioskilla oli käynyt lähes joka viides osallistujista. Sen sijaan palveluneuvojan tai palveluohjaajan vastaanotolla oli käynyt harvempi kuin joka seitsemäs ja sosiaalityönteki-jän oli tavannut vain joka yh-destoista. Keskimäärin käyn-tikertoja vuoden aikana osui eniten kotihoidon työnteki-jälle, 13 kertaa per osallistu-ja, terveydenhoitajalle tai sai-raanhoitajalle 4 kertaa, lääkä-rille 3,6 kertaa ja vähiten sekä palveluohjaajalle 0,3 kertaa että sosiaalityöntekijälle, 0,2 kertaa.Koe–kontrolli-asetelma  ja ryhmätoimintaKun osallistujat olivat palaut-taneet ensimmäisen täyttä-mänsä kyselylomakkeen, hei - dät arvottiin interventioryh-mään ja kontrolliryhmään koe– kontrolli-tutkimusasetelman toteuttamiseksi. Jäl kim mäi-seen kuului 203 henkilöä ja interventioryhmään 185 hen-kilöä. Kontrolliryhmäläiset osallistuivat tutkimukseen täyt tämällä kyselylomakkei-ta puolen vuoden ajanjaksolla. Interventioryhmäläiset täyt-tivät vastaavat kyselylomak-keet, mutta osallistuivat myös interventioon eli hankkeessa järjestettyihin ryhmämuotoi-siin palveluohjaustapaamisiin. Läpi intervention toteuttami-sen sekä aineistokeruuvaiheen yhteydenpito tutkimukseen osal listuneiden kanssa oli tii-vistä: lähetimme heille ryhmä - tapaamisiin liittyvää infor maa - tiota, otimme vastaan puhe-luita ryhmätapaamisiin tai ky-selylomakkeisiin liittyen, so-vimme kyydityksistä ja teim-me haastatteluja puhelimitse tai kasvokkain. Otimme yh-teyttä osallistujaan myös siinä tapauksessa, jos kyselylomake ei palautunut tarjoten vaihto-ehtoisia kyselylomakkeen täyt - tämisen tapoja.Gerontologia 2/2018 149Yhteensä 24 ryhmämuo-toisen palveluohjauksen ryh-mää pyöri lopulta kuudella paikkakunnalla: Jyväskylässä, Joensuussa, Lappeenrannassa, Kuopiossa, Ruokolahdella ja Imatralla. Kuhunkin ryh-mään osallistui 6–9 ikäänty-vää ja jokaisella ryhmällä oli puolen vuoden aikana yhteen-sä viisi noin 2–3 tunnin mit-taisia tapaamista. Kussakin ryhmässä olivat mukana myös tutkija ja palveluohjaaja, jotka toimivat eräänlaisina tutorei-na ryhmäläisille keskinäisessä roolinjaossaan tasapainoillen. Palveluohjaaja oli ryhmätapaa- misissa tärkeä kysymysten vastaanottaja, tiedonjakaja ja keskustelun kannattelija eri-tyisesti silloin, kun keskuste-luissa nousi esiin terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvä palveluohjauksellinen tarve. Tutkija toimi ryhmä-tapaamisten organisaattorina ja varmisti tutkimuksellisen tiedon kertymisen tekemällä muun muassa osallistuvaa ha-vainnointia.Ryhmätapaamisten sisäl-löt suunniteltiin yhdessä osal-listujien kanssa eli tapaamisis-sa pyrittiin tekemään asioita, joita osallistujat itse toivoivat ja joiden ajattelivat tukevan tai edistävän hyvinvointiaan ja terveyttään. Havaintojemme mukaan suurin osa ryhmäläi-sistä kaipasi seuraa ja keskus-teluita,  virkistäytymistä eri-laisissa muodoissa sekä tietoa erilaisista asioista, esimerkik-si ikäihmisten ruokavalios-ta ja liikunnasta, asumisesta, uni- ja muistiasioista, palve-luista ja tapahtumista, vai-kuttamisesta, myös sote-uu-distuksesta ja valinnanvapau-desta. Kävimme yhdessä esi-merkiksi taidenäyttelyis sä, museoissa ja teatterissa, tu-tustuimme  päiväkeskuksiin, niin sanottuihin senioritaloi-hin ja kirjaston toimintaan. Kävimme myös kävelyllä, ui-massa, nuotioretkellä, lou-nastamassa ja kahvittelemas-sa. Ryhmätoiminnoissa hyö-dynnettiin tarvittaessa ulko - puolisia asiantuntijoita,  kuten muistikoordinaattoria, järjes-töjen asiantuntijoita tai van-husneuvoston jäseniä. Ohjaus ja tiedollinen anti pyrittiin pitämään keskustelunomaisi-na tietoiskuina. Useimmiten tapaamisissa yhdistyivät toi-minnallinen, tiedollinen ja so-siaalinen ulottuvuus. Ryh mä - toiminta perustui osallistujien tarpeisiin ja toiveisiin, joista keskusteltiin yhdessä niin en-simmäisellä tapaamiskerralla kuin ryhmätoiminnan ede-tessä. Myönteisiä kokemuksia  ja vaikutuksiaToimintamallin arvioimisek-si ja vaikutusten tutkimiseksi hankkeessa kerättiin monia erilaisia aineistoja. Yhdessä palveluohjaajien kanssa kir-joitimme tutkimuspäiväkirja-kuvauksia ryhmätapaamisista sekä haastattelimme ryhmis-sä mukana olleita iäkkäitä toiminnan päätteeksi. Lisäksi toteutimme palveluohjaajien ryhmähaastattelut ennen in-tervention käynnistymistä, sen puolivälissä ja intervention päätyttyä. Keräsimme ryhmä-toimintaan osallistuneilta ar-vioita ryhmätoiminnan vai-kuttavuudesta myös lyhyellä, niin sanotulla retrospektiivi-sellä kyselyllä. PROMEQ-hankekokonaisuutta  ajatellen keskeisin aineisto on ollut jo aiemmin mainittu kysely ai-neisto, jota on kerätty myös muiden kuin ikäihmisten pa-rissa: nuorten, pitkäaikaistyöt-tömien ja maahanmuuttajien osahankkeissa. Niin  kontrolli- kuin koeryhmään osallistu-neet iäkkäät vastasivat kol-meen kyselyyn noin  puolen vuoden aikana. Ky se ly lo mak - keet sisälsivät  kysymyksiä vastaa jien taustatiedoista, elä-män laa dusta,  osallisuudesta, pysty vyy destä, sosiaali- ja ter-veys pal veluiden käytöstä sekä elintavoista.Toisessa kyselylomakkees-sa kysyimme myös siitä, kuin-ka paljon ikäihmiset tarvitse-vat tietoa erilaisista asioista. Eniten vastaajat kaipasivat tietoa terveyspalveluista, sai-rauksista ja hoitoon hakeu-tumisesta, toiseksi eniten so-siaalipalveluista sekä kult-tuuri- ja vapaa-ajan toimin-noista, ja kolmanneksi eniten unihäi riöistä, erilaisista vai-kuttamismahdollisuuksista, ikääntyneiden kotihoidosta ja liikunnasta. Kysyimme al-kumittauksessa myös, mistä Gerontologia 2/2018150vastaajat hakisivat hyvinvoin-tia ja terveyttä edistäviä neu-voja tai tietoa saatavilla ole-vista palveluista. Suurin osa (74 %) hakisi tietoa lääkäril-tä tai terveyden- tai kotihoi-don työntekijältä (62 %). Vain viidennes (21 %) hakisi tietoa palveluohjaajalta ja sosiaali-työntekijältä. Puolessa vuo-dessa tilanne oli hivenen ta-soittunut: intervention päät-tymisen jälkeen yhä harvem-pi ilmaisi kysyvänsä neuvoa lääkäriltä (66 %) ja useampi palveluohjaajalta (32 %) ja so-siaalityöntekijältä (24 %).Alustavissa analyyseissa olemme löytäneet myös muita vaikutuksia. Kyselyaineistojen perusteella ryhmätoiminnal-la oli myönteisiä vaikutuksia ainakin seuraavissa asioissa: 1) osallistujat arvioivat ryhmä-toiminnan jälkeen  olevansa sosiaalisesti aktiivisempia, esi-merkiksi käyvänsä erilaisissa tilaisuuksissa, innostuvansa asioista ja viihtyvänsä toisten seurassa aiempaa paremmin, 2) he kokivat, että heillä on aiempaa enemmän mahdolli-suuksia vapaa-ajantoimintaan ja 3) he suhtautuivat aiempaa optimistisemmin ja myöntei-semmin tulevaisuuteen. Päiväkirja- ja haastattelu-aineistot toivat lisää tietoa in-tervention ja sen  toimivuuden arvioimiseksi. Alustavien ana-lyysien pohjalta ryhmiin osal-listuminen ja siellä käydyt keskustelut saivat aikaan ko-kemuksen yhteenkuuluvuu-desta ja edesauttoivat uusien sosiaalisten kontaktien muo-dostumista. Myös arjessa ja osallistumisessa oli tapahtu-nut muutoksia. Osa ryhmäläi-sistä koki aktiivisuuden lähteä kotoa liikkeelle lisääntyneen, ja muutama myös kiinnos-tuksen liikkumiseen ja omiin ravitsemustottumuksiin he-ränneen. Lisäksi aineistojen pohjalta nousi esille toimin-tamahdollisuuksien vahvis-tuminen, mikä näyttää toteu-tuvan saadun ja jaetun tiedon sekä uusiin paikkoihin tutus-tumisen kautta. Kun tietää ta-pahtumista ja palveluista, osaa lähteä niiden pariin ja tavoi-tella haluamiaan asioita, ku-ten muiden ihmisten seuraa, mielekästä tekemistä tai tar-koituksenmukaista palvelua. Ryhmissä nousi ilmi myös kokemus voimaantumisesta. Luottamus tulevaisuuteen oli vahvistunut ryhmätoiminnan aikana saadun tiedon myö-tä. Lisäksi osallistujat koki-vat löytäneensä keskusteluis-ta uudenlaisia ajattelutapoja ja saaneensa inspiraatioita ja vinkkejä arkeen: omaa elä-mää katsottiin ikään kuin uu-sin silmin, laajemmasta näkö-kulmasta. Ryhmän vaikutuksia käsit-televän lyhyen kyselylomak-keen pohjalta havaitsimme toimintaan  osallistumisen vah - vistaneen erityisesti ikäihmis-ten tiedon saantia ja tiedon käyttömahdollisuuksia. Myös ihmissuhteisiin liittyvän tun-teen omasta tarpeellisuudesta ja merkityksellisyydestä koet-tiin lisääntyneen. Vastauksissa korostuivat osallistujien myön - teiset tulevaisuusnäkymät: vah - vistunut usko siihen, että ar-keen voi löytää uusia sosiaali-sia suhteita ja mielenkiinnon kohteita myös jatkossa. Jo tässä kohdin tutkimusta voi-taneen siis todeta, että ryhmä- toiminnalla on ollut paljon myönteisiä vaikutuksia siinä mukana olleille ikäihmisille. Tutkimustuloksista käytännöksiPROMEQ-hanke koko nai-suu den tavoin ikäihmisiä kä-sittelevä työpakettimme jat-kuu maaliskuuhun 2019 saak-ka. Tieteellisten artikkeleiden lisäksi hankkeen toisena kes-keisenä loppuvaiheen tehtävä-nä on kertyneen tiedon viemi-nen osaksi käytännön toimin-taa. Alustavien tulosten poh-jalta uskallamme jo kannustaa palveluohjauksen huomioimi-seen ennaltaehkäisevänä työ-muotona ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalveluita kehitet-täessä ja uusia asiakasohjauk-sen malleja suunniteltaessa. Tässä ryhmämuotoisuus mah-dollistaa monenlaisen tiedon vaihtumisen ja tukee myös ryhmäläisten välillä tapahtu-vaa ohjausta sosiaalista tukea unohtamatta. Toimintamallia voidaan toteuttaa esimerkiksi yhteistyössä kolmannen sek-torin toimijoiden tai sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten kanssa, kuten yhdellä tutki-muspaikkakunnista jo suunni-Gerontologia 2/2018 151tellaan mallin jalkauttamista jatkuvaksi käytännön toimin-naksi. Hankkeen viimeisessä vaiheessa jatkuu tiivis yhteis-työ myös muiden osatutki-musten kanssa. PROMEQ:n yhteisenä tavoitteena on laatia kokonaisvaltaisia toiminta-malleja, politiikkasuosituksia sekä strategioita hyvinvoin-nin ja terveyden edistämiseen myös tulevaa sote-uudistusta ajatellen.Sirpa Kannasoja sirpa.kannasoja@jyu.fiMari KivitaloLaura Santala Kati NärhiYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopistoHanna Ristolainenhanna.ristolainen@uef.fiElisa Tiilikainen Tuula JoroAnneli Hujala Sari RissanenYhteiskuntatieteiden laitos ja Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Itä-Suomen yliopistoLisätietoa PROMEQ-hankkeesta:  https://www.promeq.fi/FI

Parempaa elämänlaatua osallistavalla otteella : kokemuksia PROMEQ-hankkeesta

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi

Jyväskylä University Digital Archive