Naiset, luonto ja uskonto : Ekofeministinen lähestymistapa uskontotieteessä

Tutkielmassa tarkastellaan ekofeminismiä ja sen tarjoamia mahdollisuuksia uskonnollisten luontodiskurssien tutkimiselle. Ekofeminismi on saavuttanut Suomessa yllättävän vähäistä kiinnostusta siitäkin huolimatta, että sekä feministisellä tutkimuksella että toisaalta uskontoekologialla on jalansijansa suomalaisessakin uskontotieteessä. Tutkielman tehtävänä onkin osaltaan paikata tätä tyhjiötä ja paitsi esitellä keskeisiä ekofeministisiä teorioita, niin myös näiden pohjalta kehitellä uudenlaista näkökulmaa uskontotieteelliseen, ihmisen ja luonnon suhdetta koskevaan tutkimukseen. Metodologisena viitekehyksenä tutkielmassa on käytetty sekä van Dijkin kriittisen diskurssianalyysin että Chris Weedonin kuvaileman jälkistrukturalistisen teorian perusperiaatteita, vaikkei diskurssianalyysi olekaan tutkielman pääasiallinen tavoite. Vaikka tutkielmassa sitoudutaan avoimesti ekofeministiseen projektiin, on näkökulma myös käytettyyn tutkimuskirjallisuuteen kriittinen: yhtäältä ekofeminististä näkökulmaa esitetään vaihtoehdoksi ns. perinteisille uskonnontutkimuksen teorioille, toisaalta tarkastellaan itseään ekofeminismiä ja sen lähtökohtia itsekriittisesti. Tutkielmassa käytetty uskonnon määritelmä nojaa Clifford Geerzin määritelmään uskonnosta symbolijärjestelmänä, joka osaltaan muokkaa yhteiskunnallista järjestystä sekä yhteiskunnan jäsenten syvimpiä arvoja ja asenteita. Näin nähtynä uskonnolla on tärkeä asema myös luontodiskurssien muodostamisessa ja ylläpitämisessä, eikä sitä näin ollen ole syytä jättää ekofeministisen tarkastelun ulkopuolelle. Ekofeminismi on 1970-luvulla syntynyt feminismin haara, jonka perustana on ajatus, että kaikki alistamisen muodot ovat verkkomaisessa suhteessa toisiinsa ja niiden taustalla toimivat samat mekanismit, oli kyseessä sitten rotuun, luokkaan, sukupuoleen tai lajiin perustuva sortaminen. Sorron taustalla toimivan ideologian ydin on käsitys järjen vallasta luonnon yli, jolloin alistetut ryhmät sekä naisellistetaan että naturalisoidaan. Tämän käsityksen perustan muodostavat länsimaista ajattelua jäsentävät dualismit kuten järki/tunne, mies/nainen, mieli/ruumis, yhteiskunta/luonto. Myös ympäristökriisin katsotaan nousevan näistä dualismeista, joten niiden tarkastelu, esiinkaivaminen ja purkaminen ovat yksi tärkeä osa ekofeminististä projektia. Näin ollen myös tässä tutkielmassa on kiinnitetty erityishuomio dualismeihin käyttäen apuna Val Plumwoodin teoriaa dualistisista mekanismeista ja toisaalta Karen Warrenin teoriaa dualismeihin nojaavasta herruuden logiikasta. Tutkielmassa luodaan myös katsaus länsimaisen, dualismeille pohjaavan luontosuhteen syntyyn niin filosofiassa, tieteessä kuin kristinuskossakin siten, kuin se ekofeminismin parissa yleisesti käsitetään. Tutkielmassa keskitytään kahteen ekofeministiseen pääsuuntaukseen, materiaaliseen ja kulttuuriseen ekofeminismiin. Näistä ensimmäisen taustalla ovat erilaiset sosialistiset ja marxilaiset teoriat: painotus on biologisesti ja sosiaalisesti sukupuolittuneessa työn jakautumisessa sekä naisen asemassa uusintavan työn tekijänä ja välittäjänä kulttuurin ja luonnon välissä. Kulttuurinen ekofeminismi puolestaan näkee ongelmien juuret enempi kulttuurisina, jolloin pääpaino on patriarkaalisen kulttuurin tavassa väheksyä kaikkea feminiiniseksi luokiteltua ja siten sekä naisia että luontoa. Tutkielmassa nämä kaksi näkökulmaa yhdistetään, sillä symbolis-materiaalisen sortokäsityksen mukaisesti huomio tulee kiinnittää yhtä lailla sorron materiaaliseen kuin kulttuuriseenkin puoleen. Tämän yhdistämisen tuloksena muodostuu uudenlainen näkökulma: ekofeministinen holismi. Ekofeministisen holismin teorian juuret ovat paitsi yllä mainituissa ekofeminismin muodoissa, niin myös pyrkimyksessä ylittää ekofeministisen ajattelun sisäiset dualismit. Teoria nojaa yhtäältä ns. ekologiseen hoivaetiikkaan ja toisaalta ajatukseen ekologisesta holismista: kokonaisuus hahmotetaan osiensa kautta, ja pääpaino on erilaisten suhteiden verkkomaisessa ymmärtämisessä. Huomio kiinnitetään yhtä lailla materiaaliseen kuin diskursiiviseenkin todellisuuteen, sillä valtarakenteet muotoutuvat näiden kahden vuorovaikutuksesta. Ekofeministinen holismi tarjoaakin uskonnollisten luontodiskurssien kriittiseen tarkasteluun monipuolisen näkökulman, jonka avulla on mahdollista paljastaa näiden diskurssien taustalla vaikuttavia dualistisia rakenteita samalla, kun huomioidaan myös näiden rakenteiden materiaaliset ja sosiaaliset vaikutukset. Kasaantuvien ekologisten ja sosiaalisten ongelmien edessä tällainen näkökulma puoltaa paikkaansa myös uskontotieteessä

Information Specialist facing new challenges

The open science and research (OSR) movement has been shaping the world of scholarly communication for a few years now. In Finland, the Ministry of Education and Culture promoted research information availability and open science through the Open Science and Research Initiative. As a part of this initiative, an evaluation of the openness of Finnish research organizations was completed. The first evaluation indicated that OSR functions needed clearer guidelines and a coordinating unit to further improve the cultural maturity in Lahti University of Applied Sciences (LAMK). Furthermore, the scholarly publishing activities also needed a new home base due to organizational changes. As the information and library services had the basic understanding of scholarly publishing, different publishing channels and responsible conduct of research, it was decided that the library takes on these responsibilities. For the new challenges, the traditional information specialist skills set needed updating. New skills were acquired via both formal and informal learning, benchmarking and trial-and-error. These new skills were immediately put to use in LAMK by creating a new open access publishing platform, organizing workshops and lectures for the staff and creating organizational guidelines for open RDI practices. The next organizational maturity evaluation ranking round proved the library’s new expertise, as LAMK climbed two levels up, being the second highest university of applied sciences in Finland. As for the role of the information specialists, the new role as OSR experts have opened up new possibilities within the organization. They are now seen more as possible partners in different RDI activities, participating in project work and further developing the way openness is being carried out in all aspects of RDI and teaching. The paper offers a case example of how library professionals can diversify and update their skills pool and shape the future of their profession

Ukrainan kirjastot sodassa: vastarintaa ja aktiivista toimijuutta

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022. Siitä lähtien mediaa on hallinnut kuvasto pommitetuista kaupungeista ja sotaa pakenevista siviileistä. Mutta minkälainen on Ukrainan kirjastojen tilanne sodan keskellä? Tässä lyhyessä katsauksessa kerrotaan kirjastomaailman reaktioita Ukrainan tilanteeseen, ja toisaalta kerrotaan muutamin esimerkein, miten kirjastot Ukrainassa ovat sotaan reagoineet

Arkiliikkumisesta bisnestä: Kestävän liiketoimintaekosysteemin tulevaisuuskuva

Liikunnallinen elämäntapa kestävän kasvun aikaansaajana (STYLE) -hankkeen tavoitteena on löytää keinoja, joilla eri ikäryhmien liikkumista voidaan lisätä siten, että ratkaisut edistävät sekä aktiivisten kulkutapojen käyttöä että liikkuvaa elämäntapaa tukevaa liiketoimintaa. Tulevaisuuden tutkimuskeskus järjesti keväällä 2021 kaksi Mental Time Travel -menetelmään pohjautuvaa työpajaa, joissa toteutettiin henkinen aikamatka liikunnallista aktiivisuutta edistävään 2030-luvun Suomeen ja pohdittiin arkiliikkumisen edistämisen muodostamia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Tuloksista syntyi tulevaisuuskuva arkiliikkumista edistävästä ekosysteemistä.Työpajat tuottivat merkittävän määrän materiaalia, jonka tuloksena esille nousseet liiketoimintamahdollisuudet ovat syntyneet yhdistelemällä aineistosta esille nousevia ideoita, ajatuksia ja ehdotuksia. Aineistosta piirtyy rikas kuva tulevaisuuden mahdollisesta toimintaympäristöstä. Se sisältää liiketoiminnan mahdollisuuksia, joista voidaan sellaisenaan tai yhdistämällä niitä muiden yhteiskunnan toimintojen kanssa rakentaa perusteltuja liiketoimintamalleja.Jokaisen liiketoimintamahdollisuuden osalta raportissa kuvataan myös liiketoiminnan potentiaaliset asiakkaat, ansaintalogiikka sekä liiketoiminnan toteuttamiseen tarvittavat yhteistyötahot. Liiketoimintamahdollisuuksia yhdistämällä voidaan muodostaa liiketoimintamahdollisuuksien kokonaisuuksia kestävien liiketoimintamallien ja -ekosysteeminrakentamisen pohjaksi. Toivomme, että nämä aihiot inspiroivat monialaisia toimijoita pohtimaan omia mahdollisuuksiaan toimia osana kestävää arkiliikkumista edistävää liiketoimintaekosysteemiä.</p

ARKILIIKKUMISESTA BISNESTÄ: Kestävän liiketoimintaekosysteemin tulevaisuuskuva

Liikunnallinen elämäntapa kestävän kasvun aikaansaajana (STYLE) -hankkeen tavoitteena on löytää keinoja, joilla eri ikäryhmien liikkumista voidaan lisätä siten, että ratkaisut edistävät sekä aktiivisten kulkutapojen käyttöä että liikkuvaa elämäntapaa tukevaa liiketoimintaa. Tulevaisuuden tutkimuskeskus järjesti keväällä 2021 kaksi Mental Time Travel -menetelmään pohjautuvaa työpajaa, joissa toteutettiin henkinen aikamatka liikunnallista aktiivisuutta edistävään 2030-luvun Suomeen ja pohdittiin arkiliikkumisen edistämisen muodostamia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Tuloksista syntyi tulevaisuuskuva arkiliikkumista edistävästä ekosysteemistä. Työpajat tuottivat merkittävän määrän materiaalia, jonka tuloksena esille nousseet liiketoimintamahdollisuudet ovat syntyneet yhdistelemällä aineistosta esille nousevia ideoita, ajatuksia ja ehdotuksia. Aineistosta piirtyy rikas kuva tulevaisuuden mahdollisesta toimintaympäristöstä. Se sisältää liiketoiminnan mahdollisuuksia, joista voidaan sellaisenaan tai yhdistämällä niitä muiden yhteiskunnan toimintojen kanssa rakentaa perusteltuja liiketoimintamalleja. Jokaisen liiketoimintamahdollisuuden osalta raportissa kuvataan myös liiketoiminnan potentiaaliset asiakkaat, ansaintalogiikka sekä liiketoiminnan toteuttamiseen tarvittavat yhteistyötahot. Liiketoimintamahdollisuuksia yhdistämällä voidaan muodostaa liiketoimintamahdollisuuksien kokonaisuuksia kestävien liiketoimintamallien ja -ekosysteeminrakentamisen pohjaksi. Toivomme, että nämä aihiot inspiroivat monialaisia toimijoita pohtimaan omia mahdollisuuksiaan toimia osana kestävää arkiliikkumista edistävää liiketoimintaekosysteemiä

Avoimen toimintakulttuurin palveluiden itsearviointityökalu

Toimintakulttuurin avoimen linjauksen tueksi on kehitetty palveluiden itsearviointityökalu, joka huomioi kaikkien aiempien avoimen tieteen kansallisten linjausten suositukset. Työkalun tarkoituksena on auttaa tutkimusorganisaatioita palveluiden itsearvioinnissa, kehittämisessä ja saataville asettamisessa.</p

The Joint Higher Education Library of Lahti: Confluencing for Academic Knowledge -Supporting the Study Paths from Upper Secondary School to University

Abstract: Promoting the development of pre-academi

Monialaiset yhteistyöverkostot ovat ratkaisu kestävään kasvuun

Suomi on jäämässä jälkeen maailman kärkimaista, kun tarkastellaan kansainvälisesti yritysten ja tutkimuslaitosten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI) käyttämiä menoja sekä menojen kehitystä. Rahallisten investointien lisäksi menestyminen vaatii kykyä rakentaa alueellisia, monialaisia yhteistyöverkostoja

Business from Everyday Physical Activity – A Futures Image of a Sustainable Business Ecosystem

The aim of the Healthy Lifestyles to Boost Sustainable Growth (STYLE) project is to find ways to increase the physical activity of people of different ages, so that the solutions promote both the use of active travel and businesses supporting an active lifestyle. In the spring of 2021, Finland Futures Research Centre held two workshops utilising the Mental Time Travel method. The workshops were organised as a mental time travel to the 2030s, to a Finland promoting physical activity, where the focus was on reflect on the business opportunities emerging from the promotion of everyday physical activity. From the results, a futures image of a physical-activity-promoting ecosystem was created