Assessing nutrient and sediment transport for Water Framework Directive purposes using the SWAT model - a case study in SW Finland

The ecological status of lake Pyhäjärvi, located in south-western Finland, may be classified as moderate due to its elevated nutrient concentrations and algal biomass production. Thus, the Yläneenjoki river basin, accounting for >50% of the total phosphorus loading to the lake, was chosen as the Finnish test catchment in the Benchmark models for the Water Framework Directive project. One aim of the project was to test the suitability of models like the catchment scale model SWAT for the assessment of nutrient and sediment transport and management options needed to meet the surface water quality requirements

Kotouttavien toimenpiteiden merkitys turvapaikanhakijoille vastaanottokeskuksessa

Opinnäytetyöni tavoitteena oli tutkia kotouttavien toimenpiteiden merkitystä turvapaikanhakijoille vastaanottokeskuksessa. Tavoitteenani oli myös löytää kehittämisehdotuksia kotouttavien toimenpiteiden tarjontaan vastaanottokeskuksessa. Tein opinnäytetyöni yhteistyössä erään Uudellamaalla sijainneen, syyskuussa 2016 toimintansa lopettaneen vastaanottokeskuksen kanssa. Opinnäytetyöni hyödynsaajina ovat vastaanottokeskukset ja ne henkilöt, jotka työskentelevät turvapaikanhakijoiden kanssa esimerkiksi vapaaehtoistyössä. Vaikka opinnäytetyöni on tapaustutkimus ja keräsin tutkimusaineiston vain yhden vastaanottokeskuksen ympäristöstä, voidaan tuloksia hyödyntää myös muissa vastaanottokeskuksissa. Opinnäytetyöni aineisto sisälsi kyselyn työntekijöille kotouttavien toimenpiteiden merkityksestä turvapaikanhakijoille. Havainnoista vastaanottokeskuksessa ja suomen kielen kerhossa tekemistäni havainnoista. Aineistona käytin myös yhtä keskustelua, joka käytiin suljetussa Facebook ryhmässä turvapaikanhakijan kanssa suomen kielen opetuksesta. Opinnäytetyöni teoreettinen viitekehys kattaa tietoa turvapaikanhakijoista, kotouttamisesta ja kotoutumisesta sekä vastaanottokeskustoiminnasta. Lisäksi käsittelen maahanmuuttoviraston tilastoja ja edellä mainittuja koskevia lakeja. Opinnäytetyötä varten olen tutustunut aihetta koskeviin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen. Opinnäytetyön keskeisenä tuloksena sain tietoa siitä, mitkä seikat olivat erityisen tärkeitä kotoutumisen kannalta. Tärkeiksi tuloksiksi nousivat vuorovaikutus kantaväestön kanssa ja työnteon mahdollisuus vastaanottokeskuksen ulkopuolella. Työnteko ja vuorovaikutus suomalaisten kanssa edistävät kotoutumista ja pitävät yllä myös mielenterveyttä raskaan ja pitkän turvapaikkapäätösodottelun aikana. Kotouttaviin toimenpiteisiin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Kotouttavat toimenpiteet eli esikotouttaminen tulisi aloittaa jo vastaanottokeskuksessa.The objective of this thesis was to study the purpose of the methods of integration for asylum seekers in reception centre. The aim of the thesis was to find out which methods of integration are the most important to asylum seekers while they live in a reception centre. Furthermore this thesis tries to find out how to develop the methods of integration in reception centres. The thesis was made in co-ordination with one reception centre which was located in Uusimaa until its operations finished in September 2016. Beneficiaries of this thesis are the reception centres and those workers who work with the asylum seekers, for example the volunteers. Even though the thesis was a case study, the results can be used as well in other reception centres. The thesis research material was collected from the reception centre with the survey being given to the employees about the purpose of the methods of integration for asylum seekers in the reception centre. This was from the employee’s point of view including observations within the reception centre environment. Furthermore, material was used which included one discussion in a closed Facebook-group with an asylum seeker about the teaching of the Finnish language in the reception centre. The theoretical framework of this thesis contains information about asylum seekers, Finnish Immigration Service's statistics, integration and how reception centres work and the laws related to them. Furthermore knowledge of the studies and literature in the field. The result of this thesis indicates which methods of integration are the most important for integration. The important results were the interaction with Finns and the opportunity to do work outside of the reception centre. Working and interaction with Finns promotes integration and it maintains mental health during the difficult period before the asylum decision. Attention should be paid to integration more than before and particularly at the start of the integration in the reception centre

Long-term nutrient load management and lake restoration: Case of Säkylän Pyhäjärvi (SW Finland)

Eutrophication caused by anthropogenic nutrient pollution has become one of the most severe threats to water bodies. Nutrients enter water bodies from atmospheric precipitation, industrial and domestic wastewaters and surface runoff from agricultural and forest areas. As point pollution has been significantly reduced in developed countries in recent decades, agricultural non-point sources have been increasingly identified as the largest source of nutrient loading in water bodies. In this study, Lake Säkylän Pyhäjärvi and its catchment are studied as an example of a long-term, voluntary-based, co-operative model of lake and catchment management. Lake Pyhäjärvi is located in the centre of an intensive agricultural area in southwestern Finland. More than 20 professional fishermen operate in the lake area, and the lake is used as a drinking water source and for various recreational activities. Lake Pyhäjärvi is a good example of a large and shallow lake that suffers from eutrophication and is subject to measures to improve this undesired state under changing conditions. Climate change is one of the most important challenges faced by Lake Pyhäjärvi and other water bodies. The results show that climatic variation affects the amounts of runoff and nutrient loading and their timing during the year. The findings from the study area concerning warm winters and their influences on nutrient loading are in accordance with the IPCC scenarios of future climate change. In addition to nutrient reduction measures, the restoration of food chains (biomanipulation) is a key method in water quality management. The food-web structure in Lake Pyhäjärvi has, however, become disturbed due to mild winters, short ice cover and low fish catch. Ice cover that enables winter seining is extremely important to the water quality and ecosystem of Lake Pyhäjärvi, as the vendace stock is one of the key factors affecting the food web and the state of the lake. New methods for the reduction of nutrient loading and the treatment of runoff waters from agriculture, such as sand filters, were tested in field conditions. The results confirm that the filter technique is an applicable method for nutrient reduction, but further development is needed. The ability of sand filters to absorb nutrients can be improved with nutrient binding compounds, such as lime. Long-term hydrological, chemical and biological research and monitoring data on Lake Pyhäjärvi and its catchment provide a basis for water protection measures and improve our understanding of the complicated physical, chemical and biological interactions between the terrestrial and aquatic realms. In addition to measurements carried out in field conditions, Lake Pyhäjärvi and its catchment were studied using various modelling methods. In the calibration and validation of models, long-term and wide-ranging time series data proved to be valuable. Collaboration between researchers, modellers and local water managers further improves the reliability and usefulness of models. Lake Pyhäjärvi and its catchment can also be regarded as a good research laboratory from the point of view of the Baltic Sea. The main problem in both of them is eutrophication caused by excess nutrients, and nutrient loading has to be reduced – especially from agriculture. Mitigation measures are also similar in both cases.Ihmisen aiheuttamasta ravinnekuormituksesta johtuva rehevöityminen on yksi pahimmista vesistöjä uhkaavista ilmiöistä. Ravinteet kulkeutuvat vesiin ilmalaskeumana, teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesissä sekä maatalous- ja metsäalueilta tulevissa valumavesissä. Kehittyneissä maissa pistekuormitus on merkittävästi vähentynyt viime vuosikymmeninä, ja hajakuormituksen, erityisesti maatalouden, on todettu olevan merkittävin vesistöjen ravinnekuormittaja. Tässä tutkimuksessa Säkylän Pyhäjärveä ja sen valuma-aluetta käytetään esimerkkinä pitkäjänteisestä, vapaaehtoisuuteen perustuvasta yhteistyömallista järven ja valuma-alueen vesien tilan parantamiseksi. Pyhäjärvi sijaitsee Lounais-Suomen intensiivisesti viljellyllä alueella. Järvellä toimii yli 20 ammattikalastajaa, sen vettä käytetään raakavetenä ja myös virkistyskäyttö on monipuolista ja intensiivistä. Pyhäjärvi on erinomainen esimerkki isosta, matalasta rehevöitymisen oireista kärsivästä järvestä, jonka tilaa pyritään määrätietoisesti parantamaan muuttuvissa olosuhteissa. Ilmastonmuutos on yksi suurimmista vesiensuojelun haasteista niin Pyhäjärvellä kuin muissakin vesistöissä. Tulokset osoittavat, että ilmastollinen vaihtelu vaikuttaa valunnan ja ravinnekuormituksen määriin sekä niiden vuodenaikaisuuksiin. Havainnot tutkimusalueelta koskien lämpimien talvien vaikutusta ravinnekuormitukseen ovat linjassa IPCC:n ilmastonmuutosskenaarioiden kanssa. Paitsi ravinnekuormituksen vähentäminen, myös ravintoketjukunnostus (biomanipulaatio) on keskeinen keino veden laadun hallinnassa. Ravintoketjun rakenne on kuitenkin häiriintynyt leutojen talvien, lyhyen jääpeiteajan ja vähäisen kalansaaliin vuoksi. Talvinuottauksen mahdollistavalla jääpeitteellä ja sen pituudella on suuri merkitys Pyhäjärven veden laadun ja ekosysteemin kannalta, sillä muikkukanta on yksi ravintoketjua ja järven tilaa säätelevistä tekijöistä. Ravinnekuormituksen vähentämiseksi ja maatalouden valumavesien käsittelemiseksi kehitettyjä uusia menetelmiä, esimerkiksi hiekkasuodattimia, on testattu kenttäolosuhteissa. Suodatintekniikka osoittautui käyttökelpoiseksi menetelmäksi ravinteiden vähentämiseksi, mutta kehitystyötä on edelleen jatkettava. Hiekkasuodattimien ravinteiden poistoa voidaan tehostaa erilaisilla ravinteita sitovilla yhdisteillä, esimerkiksi kalkkipohjaisilla materiaaleilla. Pyhäjärven ja sen valuma-alueen pitkäkestoiset hydrologiset, kemialliset ja biologiset seuranta- ja tutkimusaikasarjat ovat vesiensuojelun perusta ja niiden avulla lisätään ymmärrystä monimutkaisista järven ja valuma-alueen fysikaalisista, kemiallisista ja ekologisista vuorovaikutussuhteista. Kenttäolosuhteissa tehtyjen mittausten lisäksi Pyhäjärveä ja sen valuma-aluetta on tutkittu erilaisilla mallinnusmenetelmillä. Mallien kalibroinnissa ja validoinnissa pitkät ja monipuoliset aikasarjat osoittautuivat arvokkaiksi. Mallintajien, tutkijoiden ja käytännön vesiensuojelun toteuttajien yhteistyöllä voidaan edelleen parantaa mallien luotettavuutta ja hyödynnettävyyttä. Pyhäjärveä valuma-alueineen voidaan tarkastella myös Itämeren kaltaisena luonnonlaboratoriona. Ylimääräisten ravinteiden aiheuttama rehevöityminen on molempien ongelma, ja ravinnekuormitusta on molemmissa tapauksissa vähennettävä – erityisesti maataloudesta. Vähentämismenetelmät ovat niin ikään samoja.Siirretty Doriast

Yhteisöllisyyttä rakentamassa : Sosiaalisen pääoman ja luottamuksen dynamiikkaa modernissa suomalaisessa yhteiskunnassa

Politiikkaa kohtaan tunnetun kyynisyyden, äänestysaktiivisuuden laskun ja syrjäytymisen kaltaiset ilmiöt ovat viime vuosien aikana herättäneet länsimaissa keskustelua perinteisten edustuksellisen demokratian instituutioiden kyvyttömyydestä ylläpitää yhteiskunnallista integraatiota ja poliittisen järjestelmän legitimiteettiä. Sosiaalisen pääoman käsitteen modernit juuret ulottuvat 1970-luvulle Pierre Bourdieun ja James Colemanin kirjoituksiin, mutta varsinaisesti käsite tuli Suomessa osaksi poliittis-hallinnollista keskustelua 1990-luvulla Robert Putnamin tutkimusten seurauksena. Sosiaalinen pääoma pyrkii havainnollistamaan yksilötason sosiaalisen toiminnan yhteyttä positiivisiin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin erityisesti kasvavan luottamuksen kautta. Kansalaisten osallistumiskulttuurin aktivoiminen nähdään teorian taustaolettamusten johdosta keinona torjua nykydemokratioiden 'kriisiä'. Sosiaalisen pääoman teoria lukeutuu moderniin republikanistiseen koulukuntaan, joka suhtautuu kriittisesti liberalismin yksilökäsitykseen ja näkee osallistuvan kansalaiskulttuurin kehittämisen keskeisenä normatiivisena tavoitteenaan. Etnisen diversiteetin kasvu länsimaissa viimeisten vuosikymmenten aikana tuo myös oman haasteensa perinteisille yhtenäiskulttuuriin nojaaville kansallisvaltioille. Pluralistisen yhteiskunnan kehittäminen ja monikulttuurisen integraation onnistuminen voidaan nähdä edellytyksinä poliittisen legitimiteetin ja julkisen vallan toimintakyvyn säilyttämiselle. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kvantitatiivisin menetelmin sosiaalisen pääoman ja luottamuksen vaikutusta laajempaan yhteiskunnalliseen osallistumiskulttuuriin. European Social Surveyn vuoden 2012 Suomi-aineistosta valittiin 16 tutkimuksen kannalta relevanttia muuttujaa, joita analysoitiin kolmella eri regressioanalyysimallilla. ESS:n aineiston pohjalta tehty analyysi tukee sosiaalisen pääoman ja luottamuksen teoreettisia taustaolettamuksia myös Suomen osalta. Taustamuuttujista koulutustausta ja vastaajien taloudellinen tilanne korreloivat mallien kanssa. Ihmisten sosiaalisten asenteiden todettiin olevan vahvasti yhteydessä myös laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin: muihin ihmisiin luottavaisemmin suhtautuneet vastaajat luottivat myös eduskuntaan ja oikeusjärjestelmään selvästi keskimääräistä enemmän. Poliittista aktiivisuutta mittaavilla muuttujilla ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä regressiomalleihin, minkä todettiin osaltaan johtuvan aineiston rajoitteista kyseisten muuttujien suhteen. Mikrotason asenteiden vahva yhteys laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin antaa tukea sosiaalisen pääoman teorian ja republikanismin väitteille yhteisöllisyyden ja poliittisen osallistumisen kehittämisen merkityksestä koko poliittis-hallinnolliselle järjestelmälle. Kansalaisyhteiskunnan aktivoituminen niin asuinalueiden, harrastusjärjestöjen kuin poliittisten liikkeidenkin osalta johtaa pääsääntöisesti sosiaalisen pääoman ja luottamuksen kasvuun, mikä puolestaan vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta koko yhteiskunnan tasolla. Osallistumisen kehittämisessä huomion ei siis tule kohdistua ainoastaan instituutioiden kehittämiseen, sillä ruohonjuuritason sosiaalinen vuorovaikutus voi monessa tapauksessa muodostua tärkeämmäksi tekijäksi koko yhteiskunnan toiminnan kannalta

Variability of nutrient limitation in the Archipelago Sea, SW Finland

Eutrophication is the most acute environmental problem in the Archipelago Sea, SW Finland. When analysing the factors behind this escalating eutrophication the determination of limiting nutrient at a given time is essential. Besides experimentations, nutrient limitation of plankton has been extensively studied by direct chemical analyses. We used the latter approach in this work. Nutrient limitation was studied by calculating different nutrient ratios - total nitrogen:phosphorus, inorganic nitrogen:phosphorus, and nutrient balance ratio. Results showed that phosphorus usually limited primary production only near the coast line. In the middle zone of the Archipelago Sea the limiting factor varied temporally. Outer in the open sea nitrogen limited primary production during most of the year. Phosphorus limited phytoplankton growth especially in spring and in summer and nitrogen in late summer and in autumn. Our results suggested that nitrogen is an important limiting nutrient in the Archipelago Sea. In recent years when the eutrophication has proceeded there has been a shift from.production limitation by both nutrients to limitation by nitrogen alone. But if we want to define and characterize the nutrient limitation of the entire ecosystem of the Archipelago Sea, budgets have to be calculated for both N and P and internal recycling must be taken into account as well as external supply of nutrients and loss processes.</p

Poikkeuksellinen ja kertaluonteinen vai liittovaltiokehityksen keppihevonen : millaisena Suomen EU-politiikka näyttäytyy eduskunnan elpymisvälinekeskustelussa vuonna 2021

Pro gradu -tutkielmani tarkastelee sitä, millaisena Suomen 2020-luvun EU-politiikka näyttäytyy Euroopan unionin (EU) elpymisvälineen (Next Generation EU) hyväksymisestä käydyssä eduskuntakeskustelussa. Toukokuussa 2021 EU:n monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä hyväksytty elpymisväline on määräaikainen rahoitusinstrumentti, jonka tarkoituksena on vauhdittaa EU:n talouden elpymistä, edistää vihreää siirtymää, digitalisaatiota sekä unionin kriisinkestävyyttä. Elpymisväline herätti vilkasta keskustelua ja tämä työ keskittyy tarkastelemaan kansanedustajien argumentteja elpymisvälineen puolesta ja sitä vastaan. Elpymisvälineen puolustajien mukaan kyseessä on koronaviruspandemian vuoksi tehty poikkeuksellinen ja kertaluonteinen toimenpide, joka on luonteeltaan kompromissi sekä käsillä olevista vaihtoehdoista paras mahdollinen. Vastustajien mukaan elpymisvälineen yhteisvelka rikkoo EU:n perussopimuksia, syventää integraatiota, ja on merkittävä askel kohti liittovaltiota. Analyysimetodina on laadullinen sisällönanalyysi, jonka avulla jaottelen argumentit elpymisvälinettä puoltaviin ja vastustaviin. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnän integraatioteoria neofunktionalismia, jonka mukaan integraatio yhdellä politiikan osa-alueella lisää integraatiopaineita läheisillä osa-alueilla. Lisäksi sovellan failing forward -teoriaa, jonka mukaan integraatio toteutuu pienimmän yhteisen nimittäjän mukaan, jolloin muodostuvat instituutiot jäävät keskeneräisiksi. Keskeneräisyydestä johtuvia ongelmia korjataan lisäintegraatiolla. Eduskuntakeskustelun perusteella Suomen 2020-luvun EU-politiikka näyttäytyy polarisoituneena, sillä Suomesta puuttuu yhteinen näkemys EU-vaikuttamisen keinoista ja painopistealueista. EU- keskustelu on edelleen jälkijättöistä ja ylätasolla pyörivää. Tehokkaampi EU-vaikuttaminen edellyttää reaaliaikaista ja avointa keskustelua, selkeiden kansallisten prioriteettien asettamista sekä oikea-aikaista vaikuttamista. On paljonpuhuvaa, että niin moni kansanedustaja kannastaan riippumatta totesi, että yhteinen linja on löydettävä ja sen on oltava terävä

Turun Ohjaamo nuorisotakuun asiakaslähtöisenä toteuttajana

Tämä tutkimus toteutettiin osana nuorisotakuuta sosiaalisena investointina tutkivaa InnoSI-hanketta. Tutkimukseni tavoitteena oli saada tietoa Turun Ohjaamon keinoista vastata nuorten tarpeisiin nuorisotakuun paikallisena toteuttajana erityisesti asiakaslähtöisyyden näkökulmasta. Tietoa saadakseni haastattelin Ohjaamon palveluita käyttäneitä nuoria, Ohjaamon työntekijöitä ja työssään Ohjaamoon nuoria ohjaavia toimijoita. Näin sain laaja-alaisesti kokemuspohjaista tietoa palvelujen asiakaslähtöisyydestä niin palvelujen käyttäjiltä, toteuttajilta kuin verkostotoimijoilta. Turun Ohjaamo on alle 30-vuotiaille turkulaisille suunnattu palvelupiste, joka tarjoaa työllistymispalveluita sekä tieto- ja neuvontapalveluja. Tutkimuksen teoreettisena pohjana hyödynsin olemassa olevaa tietoa nuoruudesta ja sen haasteista, nuorisotakuusta, Ohjaamo-palvelumallista ja asiakaslähtöisyydestä. Tutkimukseni oli laadullinen tutkimus, jonka aineiston keräsin teemahaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui yhteensä 13 ihmistä, joista 6 oli nuoria, 4 Ohjaamon työntekijöitä ja 3 ohjaavia toimijoita. Analysoin tutkimusaineiston sisällönanalyysia hyödyntäen. Tutkimustulosten mukaan Ohjaamo on nuorten palvelutarpeeseen hyvin vastaava paikka, johon nuoren on helppo mennä ja josta hän saa yksilöityä ohjausta ja apua. Tuloksista ilmeni, että tärkeässä roolissa on nuoren tilanteen kokonaisvaltainen huomioiminen ja hänen tarpeidensa laaja kartoittaminen. Tutkimuksesta selvisi nuorten pitävän Ohjaamossa erityisen tärkeänä työntekijöiltä saatavaa ohjausta, Ohjaamon työntekijöiden ja ohjaavien toimijoiden korostaessa erityisesti Ohjaamon keskitettyjä palveluita ja matalaa kynnystä.This thesis is made as a part of InnoSI-project which researches the Finnish Youth Guarantee as a social investment. The aim of my thesis is to find out how the Ohjaamo of Turku answers to the needs of young people as a local client-oriented implementor of the Finnish Youth Guarantee. The Ohjaamo of Turku is a service point which offers employment services, information and guidance services for young people aged under 30 years. The theoretical framework of this thesis consists of the information of youth and its challenges such as unemployment and exclusion, The Finnish Youth Guarantee, Ohjaamo as a service model and client-oriented approach. This thesis is a qualitive study in which I have used a semi-structured interview as the method of getting information. In total I interviewed 13 persons of which 6 were clients of Ohjaamo, 4 were workers of Ohjaamo and 3 were members of Ohjaamo’s network. My aim in this was to get experimental information from different perspectives. I analyzed the interviews by using a content analysis. The results of the thesis show that Ohjaamo of Turku has succeeded in answering the needs of young people. Ohjaamo of Turku is a service point which is achievable for young people and a place where they can get individual guidance and help quickly. For young people the possibility to get individual help and guidance from Ohjaamo is the most important factor, while the workers of Ohjaamo and the members of Ohjaamo’s network emphasize the importance of getting low threshold services from Ohjaamo

Jokiuoman kartoitus ja virtausolosuhteiden mallinnus tukena perkauksen suunnittelussa: esimerkkinä Eurajoki

Dredging has a significant effect on sediment transportation, water quality and flow conditions in a river channel. However, often the effects of dredging are not studied carefully in advance. One reason for this is the lack of suitable study approach. Studies on river dynamics require high quality geometric models of riverbed, banks and floodplain. Accurate terrain and bathymetric data are also crucial components of reliable hydraulic modelling. In this study, we created an approach to model the presumable impacts of dredging. We modelled high discharges and annual flooding magnitudes in Eurajoki River, SW Finland in its current form and after dredging. As the low-sloped channel is heavily vegetated, the aim of the dredging is to improve flow conditions by removing sediment and vegetation within a reach of 8 km. First, we created a geometric model of the riverine environment by combining riverbank topography from national Airborne Laser Scanning (ALS) data by the Finnish National Land Survey and bathymetry, gathered with an Acoustic Doppler Current Profiler (ADCP). The ADCP was attached to a kayak to enable access to shallow areas as well. This way, we were able to model the geometry of the fluvial forms within a few centimetres’ accuracy. Next, we modified the model of the river geometry using GIS software according to the dredging plan. Finally, we used a 2D Computational Fluid Dynamics to model the current and after dredging flow conditions during various flow events. We analysed the effects on dredging on the flood magnitudes and flow conditions based on the models and compared these to the present situation. These models offer improvements on river management and observing the effects on dredging.</p