Terveiset Medinfo 2015 konferenssista Sao Paolosta, Brasiliasta 19.–23.8.2015

Medinfo konferenssin järjestää International Medical Informatics Association (IMIA). Konferenssi järjestetään kahden vuoden välein. Medinfo‐konferenssi on terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan johtava tieteellinen maailmankonferenssi. Medinfo2015 teemana oli eHealth-enabled Health ja konferenssin järjestäjänä toimi SBIS (Brazilian Health Informatics Association)

Tietojärjestelmän käyttöönottoa tukevat teoreettiset mallit terveydenhuollossa

TiivistelmäSosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palveluiden, kuten asiakas- ja potilastietojärjestelmien kehittäminen on yhtenä pääministeri Sipilän hallituksen tavoitteena. Kehittämisellä tavoitellaan parempaa palvelua sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille. Tällä hetkellä Suomessa on meneillään laajoja asiakas- ja potilastietojärjestelmien käyttöönottohankkeita. Aiempien tutkimusten myötä on melko hyvin tiedossa tekijät, jotka vaikuttavat terveydenhuollon henkilöstön tekemään päätökseen hyväksyä tai hylätä uusi tietojärjestelmä. Teknologian sopivuus organisaation työnkulkuihin ja prosesseihin on yksi näistä tekijöistä. Tietojärjestelmäuudistuksien vaatimusmäärittelyissä tuleekin tarkastella organisaation työnkulkuja. Tietojärjestelmän toiminnallisuuksien on oltava yhteensopivia todellisen toimintaympäristönsä kanssa. Henkilöstön osallistaminen määrittelyyn voi tuottaa tärkeää tietoa määrittelytyöhön sekä ajallista ja taloudellista säästöä käyttöönottoprosessissa. Tietojärjestelmien käyttöönottoprosessien onnistumisen edistämiseksi on laadittu erilaisia teoreettisia malleja, joita hyödyntämällä voidaan ennaltaehkäistä käyttöönottoon liittyvien haasteiden ilmenemistä ja toteuttaa käyttöönottoprosessin aikaisia tukitoimia yksilöiden hyväksynnän (accept) edistämiseksi. Mallit voidaan jakaa kahteen eri kategoriaan: yksilöiden hyväksyntäpäätöstä ennakoiviin ja selittäviin, käyttäytymistieteistä johdettuihin malleihin kuten technology acceptance model (TAM) sekä organisaatiotason käyttöönottoa, erityisesti työnkulun ja teknologian yhteensopivuutta tukeviin malleihin kuten Task-Technology Fit (TTF). Varhaisimmista teoreettisista malleista on myös tehty uusia malleja yhdistelemällä niiden vahvuuksia. Esimerkiksi Unified Theory of Acceptance and Use of Technology (UTAUT) ja Fit between Individuals, Task and Technology (FITT) ovat yhdistelmiä useasta varhaisemmasta mallista. Kyseiset mallit huomioivat ja antavat ratkaisuvaihtoehtoja hyvin suurelle osalle tiedossa olevista terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttöönoton haasteista ja ne voivat olla erittäin käyttökelpoisia tietojärjestelmähankkeissa.AbstractThe prime minister of Finland Juha Sipinen’s government has an objective to revise electronic social and health care records (EHR). The purpose is to improve the quality of care and patient and customer safety. Currently there are large scale multi municipal EHR projects underway in Finland. Previous studies has pointed out that in many cases the users reject the EHR due to the unfit between the technology (EHR) and workflow of the organization. Therefore it is important to assess the workflows of the organization when EHR specifications are being made. The personnel (users) should participate in workflow specification. Personnel can provide important information to the implementation process. Different kinds of theories have been developed to enhance the EHR implementation. These theories have two kinds of foundations: 1. focus on individuals’ reasons and motives to make acceptance decision and 2. focus on the organizational factors like workflows and their fit with the technology. Theory of Acceptance and Use of Technology (UTAUT) and Fit between Individuals, Task and Technology (FITT) were developed by combining the strengths from earlier theories. These combinations offer guidelines and advices how to prevent and how to deal with occurring problems of EHR implementation

Adaption, implementation and outcomes for meaningful use Terveiset Clinical Care Classification (CCC) käyttäjätapaamisesta, Nashvillestä 3.–4.12.2015

Suomessa laajassa käytössä olevalla hoitotyön rakenteiseen kirjaamiseen käytettävällä FinCC-luokituskokonaisuudella on yhtenäinen hierarkinen rakenne Clinical Care Classification (CCC) –luokitus-kokonaisuuden kanssa. Clinical Care Classification –luokituksen hoitotyön kirjaamiseen on kehittänyt tohtori Virginia K. Saba työryhmineen Yhdysvalloissa. CCC-luokituksesta on vastikään julkaistu mobiililaitteelle soveltuva ladattava versio..

Tekonivelinfektioita aiheuttavien riskitekijöiden selittäminen tai ennustaminen potilaskertomukseen tallennetun tiedon avulla

Sähköisiin potilastietojärjestelmiin tallennetun tiedon määrä on valtava. Tietojärjestelmistä saadun strukturoimattoman tiedon hyödyntäminen on mahdollista tiedonlouhintamenetelmän avulla, missä suuriakin tietomassoja voidaan jäsennellä eri keinoin ja saada aikaan jäsenneltyä tietoa tutkittavasta ilmiöstä.Tekonivelinfektio on potilasturvallisuusriski, joka aiheuttaa haittaa ja kärsimystä potilaalle. Pidentyneet hoitoajat ja viivästynyt toipuminen ovat turhia rasitteita myös yhteiskunnallisesti. Tekonivelinfektion ennaltaehkäiseminen kaikin keinoin on ennen kaikkea potilaan etu. Tekonivelinfektioiden seurantarekisterit vapaaehtoisista aina lain velvoittamiin tuovat ongelmia infektioiden määrän ja rekistereiden tiedon laadun arvioinnissa.Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko potilastietojärjestelmään kirjatun ja tallennetun tiedon avulla selittää tai ennustaa mahdollisia tekonivelinfektioita aiheuttavia riskitekijöitä. Tutkimuksen kohteena oli tekonivelinfektion saaneet potilaat ja verrokkiryhmänä tekonivelleikkauksessa olleet potilaat, jotka eivät saaneet infektiota eräässä yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2011–2013. Tulosten mukaan erityisesti infektion saaneilla potilailla esiintyi leikkaushaavan vuotoa vielä kotiutusvaiheessa. Lisäksi leikkauksen aikaiseen ja -jälkeiseen potilaan lämpötaloudesta huolehtimiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Tämän tutkimustuloksen perusteella tekonivelinfektioita voidaan ehkäistä ja ennakoida huomioimalla riskitekijöitä, mutta lisätutkimuksia tarvitaan. Vaihtelevat kirjaamiskäytännöt vaativat edelleen kirjaamisen kehittämistä ja yhdenmukaistamista.The amount of data stored in patient record systems is vast. It is possible to utilise the unstructured data of the information systems though the data mining method, which allows analysing large masses of data through different methods and enables obtaining structured information about a desired field or topic.Artificial joint infection is a patient-safety risk and will always cause harm to the patient. Longer treatment periods, patient's suffering and delayed recovery also cause an unnecessary burden to the society.  Arthroplasty infections prevention by all means is first and foremost benefit the patient. Artificial joint infection diverse tracking volunteers at the law made mandatory registers will bring problems of infections and the number of registers in the quality of the evaluation.The purpose of this study was to determine whether data documented and stored in a patient record system can be used to predict or explain possible risk factors for artificial joint infections. The target group of this study consisted of patients who had undergone an artificial joint infection and a control group included arthroplasty patients who had not suffered an infection. The patients were treated in University Hospital in the years 2011-2013. According to the results, the patients who underwent a postoperative infection were prone to still experience surgical wound leakage at the time of their discharge from the hospital. In addition, special attention should be paid to patients’ perioperative and post-operative thermoregulation. Artificial joint infections are somewhat predictable and preventable though taking risk factors into account, but further studies on the topic are still needed. Variable documentation still requires of the development and standardizes

Health information systems´ usability-related use errors in patient safety incidents

Health information systems contain usability issues that cause use errors, which may pose a risk to patient safety. The aim of this study was to identify what kind of usability issues in information systems cause use errors that lead to patient safety incidents. Patient safety incidents reported into an incident reporting system in a Finnish hospital district during the year 2014 (n=2500) were analyzed from the perspectives of usability and use errors. An inductive content analysis was carried out in order to gather information about the usability issues that may have led to a use error, thus causing patient safety incidents. The results showed that the main usability issues are the distribution of information into multiple views, identification problems with the selected patient, and basic daily tasks' reliance on users' memory. The results show that the relationship between usability, use errors, and patient safety should be understood and considered in the health information system design.Terveydenhuollon tietojärjestelmissä esiintyy käyttövirheisiin johtavia käytettävyysongelmia, mikä saattaa aiheuttaa riskin potilasturvallisuudelle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tunnistaa, millaiset tietojärjestelmän käytettävyysongelmat aiheuttavat käyttövirheitä, jotka johtavat vaaratapahtumaan. Tutkimuksessa analysoitiin yhdessä sairaanhoitopiirissä vuonna 2014 vaaratapahtumajärjestelmään raportoituja tapahtumia (n=2500) käytettävyyden ja käyttövirheiden näkökulmasta. Aineiston induktiivisella sisällönanalyysillä kerättiin tietoa käytettävyysongelmista, jotka ovat johtaneet käyttövirheeseen ja siten aiheuttaneet vaaratapahtuman. Tulokset osoittivat merkittävimmiksi käytettävyysongelmiksi tiedon jakautumisen usealle näkymälle, valitun potilaan tunnistamisen ongelmat, sekä päivittäisten perustoimintojen suorittamisen jättämisen käyttäjän muistin varaan. Tulokset osoittavat, että käytettävyyden, käyttövirheiden ja potilasturvallisuuden väliset suhteet tulisi ymmärtää ja huomioida terveydenhuollon tietojärjestelmien suunnittelussa

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan tutkimuskohteet Itä-Suomen yliopistossa – paradigman todentuminen tietohallinnon maisteri- ja tohtorikoulutuksessa

The recommendations of the International Medical Informatics Association (IMIA) on education in biomedical and health informatics have been used as the basis for the master’s in health and human services informatics program at the University of Eastern Finland. Accredited in 2012 and 2018 by IMIA, the program responds to current challenges by focusing on informatics knowledge and skills among citizens and professionals, along with knowledge management and research and development of information management and systems as described in Finnish eHealth strategies. The purpose of this paper was to describe research focused on defining the health and human services informatics paradigm adopted in health and human services informatics programs. The aim was to describe the distribution in the research areas covered in master’s and doctoral theses and to use that information in the development of courses and theses guidance. The research data consisted of master’s theses (N=158) from the years 2002–2018 and doctoral theses (N=14) from the years 2011–2018. The data were analyzed using descriptive statistics to show distribution with frequenses and percentages. The master’s theses focused mostly on the steering and organizing of information management in work processes (n=55) such as modelling or assessing processes and the use of information and communication technology (n=48) such as assessing information systems’ implementations or digital services. The doctoral theses focused mostly on the steering and organizing of information management in work processes (n=5) and data models and structures (n=5) such as describing data elements or terminology usage. By percentages, both master’s and doctoral theses highlighted research on steering and organizing of information management in work processes (36% and 35%, respectively) and knowledge management and informatics competencies (21% and 22%, respectively). The study findings are connected to the visions of national eHealth and eSocial strategies to support citizens’ well-being and service renewal. In the future, both master’s and doctoral theses should also be directed to knowledge management and informatics competencies among citizens and professionals.Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon maisterikoulutusohjelman opetus perustuu Kansainvälisen lääketieteellisen tietotekniikan ja tiedonhallinnan yhdistyksen IMIA:n (International Medical Informatics Association) koulutussuosituksiin. Koulutusohjelma on akkreditoitu vuosina 2012 ja 2018, ja se vastaa kansallisten strategioiden esittämiin haasteisiin, jotka liittyvät muun muassa kansalaisen ja ammattilaisen tiedonhallinnan osaamiseen, tiedolla johtamiseen sekä tiedonhallinnan ja tietojärjestelmien tutkimiseen. Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon koulutusohjelmasta valmistuneiden pro gradu -tutkielmien ja väitöskirjojen keskeisiä tutkimuskohteita sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan paradigman viitekehyksessä vuosina 2002–2018. Tavoitteena on kuvata paradigman tutkimuskohteiden jakautumista, jota tietoa voidaan hyödyntää sekä oppiaineen opintojaksojen kehittämisessä että tulevien opinnäytteiden ohjauksessa. Tutkimusaineisto koostui maisteriohjelmasta valmistuneista pro gradu-tutkielmista (N=158) vuosilta 2002–2018 sekä väitöskirjoista (N=14) vuosilta 2011–2018. Aineisto analysoitiin kuvailevin tilastollisin menetelmin kuvaamalla aineiston jakautumista frekvenssein ja prosenttiosuuksin. Koulutusohjelmasta valmistuneet pro gradu -tutkielmat kohdistuivat pääasiassa toimintaprosessien tiedon hallinnan organisointiin ja ohjaukseen (n=55) kuten prosessien mallinnukseen tai arviointiin sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön (n=48) kuten käyttöönottojen arviointiin tai sähköiseen asiointiin. Vastaavasti väitöskirjat (N=14) kohdistuivat erityisesti toimintaprosessien tiedon hallinnan organisointiin ja ohjaukseen (n=5) sekä tietorakenteisiin ja -malleihin (n=5) kuten tietosisältöjen määrittämiseen tai terminologian käyttöön. Prosenttiosuuksina tarkasteltaessa molemmissa opinnäytetöissä korostui toimintaprosessien tiedon hallinnan organisointi ja ohjaus (36 % ja 35 %) sekä tiedonhallinnan osaaminen ja tiedolla johtaminen (21 % ja 22 %). Tulokset linkittyvät kansallisen Sote-tieto hyötykäyttöön -strategian visioihin ja tuottavat tarpeellista tutkimusta tiedonhallinnasta. Jatkossa opinnäytteitä tulee kohdistaa enemmän myös tiedonhallinnan osaamisen tutkimiseen