Suomessa laajassa käytössä olevalla hoitotyön rakenteiseen kirjaamiseen käytettävällä FinCC-luokituskokonaisuudella on yhtenäinen hierarkinen rakenne Clinical Care Classification (CCC) –luokitus-kokonaisuuden kanssa. Clinical Care Classification  –luokituksen hoitotyön kirjaamiseen on kehittänyt tohtori Virginia K. Saba työryhmineen Yhdysvalloissa. CCC-luokituksesta on vastikään julkaistu mobiililaitteelle soveltuva ladattava versio..

Härkönen, Mikko

Kinnunen, Ulla-Mari

Mykkänen, Minna

English

Journal.fi

       OTHER ARTICLES   24.3.2016         FinJeHeW 2016;8(1)    45 Adaption, implementation and outcomes for meaningful use Terveiset Clinical Care Classification (CCC) käyttäjätapaamisesta,  Nashvillestä 3.–4.12.2015  Ulla‐Mari Kinnunen, TtT (Sosiaali‐ ja terveydenhuollon tietohallinto), ESH, yliopistonlehtori1; Minna Mykkänen, THM, sh, ylihoitaja, tohtoriopiskelija (Sosiaali‐ ja terveydenhuollon tietohallinto)2; Mikko Härkönen, YTM (Sosiaali‐ ja terveydenhuollon tietohallinto), sh, Kehittämispäällikkö3   1Itä‐Suomen yliopisto, Sosiaali‐ ja terveysjohtamisen laitos, Kuopio; 2Kuopion yliopistollinen sairaala, Pohjois‐Savon sairaanhoitopiiri, Leikkaus‐ ja anestesiatoiminta, Kuopio; 3Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tietorakenteet‐yksikkö, Kansallinen sosiaali‐ ja terveydenhuollon koodistopalvelu, Helsinki  Ulla‐Mari  Kinnunen,  Itä‐Suomen  yliopisto,  Sosiaali‐  ja  terveysjohtamisen  laitos,  Kuopio.  Sähköposti:  ulla‐mari.kinnunen@uef.fi   Suomessa  laajassa  käytössä  olevalla  hoitotyön rakenteiseen  kirjaamiseen  käytettävällä  FinCC‐luokituskokonaisuudella  on  yhtenäinen  hierarkinen rakenne  Clinical  Care  Classification  (CCC)  –luokitus‐kokonaisuuden  kanssa.  Clinical  Care  Classification  –luokituksen  hoitotyön  kirjaamiseen  on  kehittänyt tohtori  Virginia  K.  Saba  työryhmineen  Yhdysvalloissa. CCC‐luokituksesta on vastikään julkaistu mobiililaitteelle soveltuva  ladattava  versio.  Katso  lisää: http://www.sabacare.com/. FinCC‐luokituskokonaisuus sisältää Suomalaisen hoidon tarveluokituksen  (SHTaL),  Suomalaisen  hoitotyön  toi‐mintoluokituksen  (SHToL)  ja  Suomalaisen  hoidon tuloksen  tilan  luokituksen  (SHTuL).  FinCC‐luokitus‐kokonaisuuden päivittäminen  toteutetaan THL:n  ja  Itä‐Suomen  yliopiston  sosiaali‐  ja  terveysjohtamisen laitoksen  (http://www2.uef.fi/fi/stj/hoitotyon‐terminologiat)  välisellä  sopimuksella.  FinCC  on haettavissa  THL:n  kansalliselta  sosiaali‐  ja terveydenhuollon Koodistopalvelimelta. Tohtori Virginia K.  Saba  vihittiin  Itä‐Suomen  yliopiston Kuopion  kampuksen  promootiossa  4.‐6.6.2015 terveystieteiden  kunniatohtoriksi (www2.uef.fi/fi/promootio/kunniatohtorit#Saba). Hänen  kunniakseen  2.6.  järjestetyssä  seminaarissa saimme  kutsun  osallistua  CCC/FinCC  käyttäjä‐tapaamiseen  Nashvillessä,  USA:ssa  3.‐4.12.2015. Tilaisuuteen  osallistui  noin  70  CCC:n  käyttäjää, kehittäjää  tai  kouluttajaa  mukaan  lukien  me suomalaiset FinCC:n edustajat professori Kaija Sarannon johdolla.   Päivien tavoitteena oli  • määritellä  rakenteisen  terminologian  käytön  hyödyt hoitotyön käytännössä ja koulutuksessa • vertailla strategioita,  joiden avulla CCC on sulautettu potilastietojärjestelmiin •  keskustella  miten  CCC/FinCC  mahdollistaa  muun muassa big data‐analyysin   Nyt  toista  kertaa  järjestettävien  käyttäjäpäivien ohjelmassa oli tarjolla 2 keynote‐esitystä ja useita muita esityksiä  liittyen CCC:n käyttöönottoon, koulutuksiin  ja hyödyntämiseen.  Suomea  ja  FinCC:tä  edustivat seuraavat esitykset:        OTHER ARTICLES   24.3.2016         FinJeHeW 2016;8(1)    46 Paneeli Kaija  Saranto: How do  you  incorporate CCC  into HIT? Suomen näkökulma  Mikko  Härkönen:  How  do  you  incorporate  CCC  into HIT? Kanta ja THL Koodistopalvelu näkökulma  Demo Ulla‐Mari Kinnunen: FinCC  in Finland – demonstration (käytännön  esimerkkejä  FinCC:n  käytöstä  potilas‐tietojärjestelmässä) Esitys sessiossa ”CCC/FinCC esimerkit data analyyseista” Minna  Mykkänen:  Meaningful  use  of  nursing  data  ‐ Finnish Care Classification Tervetulopuheessaan  tohtori  Saba  kertoi  koodatun, rakenteisesti  tuotetun  tiedon  kehittymisestä  sekä terminologian  käyttöön  liittyvistä  esteistä.  Esteinä  voi olla  muutosvastarinta,  heikot  tietokoneen  käyttö‐  ja lukutaidot, erilainen  ja eritasoinen  järjestetty koulutus, resurssien,  henkilöstö  ja  rahan  puute  sekä  IT:n  ja käytännön/kliinisen  työn  välinen  kuilu  ja  ymmär‐tämättömyys rakenteisen ja narratiivisen tiedon eroista. Tohtori  Roy  L.  Simpson  Cerner  Corporationista  toi keynote‐esityksessään  esille  näkökulmia  siitä,  miten hoitotyön  tiedonhallinta  (Nursing  Informatics)  tulee muuttumaan  2020‐luvulla.  Muun  muassa  sosiaalinen media  tulee  haastamaan  maailman  ja  hoitotyön. Teknologian  avulla  tietoa  voidaan  hyödyntää  eri käyttötarkoituksiin.  Myös  Twitter  nähdään  tule‐vaisuudessa  tärkeänä  potilaan  hoidossa.  Erilaiset sovellukset  nähtiin  tärkeäksi  tulevaisuudessa. Esimerkkinä  mainittiin  mm.  aktiivisuusrannekkeet  ja sähköiset  mittalaitteet,  jotka  tuottavat  tietoa automaattisesti potilaan kotihoidossa.  Paneelikeskustelussa  tuotiin  esille  Suomen  tervey‐denhuollon  kansalliset  järjestelmät  (Kanta‐palvelut, Omakanta, kansallinen hoitotyön kirjaamismalli). Kanta‐palvelut  herätti  kuulijoissa  kiinnostusta,  varsinkin  kun kerroimme, että  ICD‐10  tautiluokitus on ollut  käytössä Suomessa jo lähes 10 vuotta. USA oli ottanut version 10 käyttöön kuusi viikkoa sitten eli lokakuussa 2015. Myös tilastot  Kanta‐palveluiden  kautta  annettujen  lääke‐määräysten  jakelusta  Suomessa  herätti  kuulijoissa kiinnostusta. CCC‐esityksissä kerrottiin, miten luokitusta oli  koulutettu  eri  sairaaloissa  käyttäen  erilaisia koulutusmetodeja.  Jokaiseen  sairaalaan  oli  valittu  ns. super‐usereita,  jotka  perehtyivät  tavallista  hoitajaa enemmän  varsinaiseen  kirjaamiseen.  Super‐userit opettivat  osastoilla  peruskäyttäjiä  ja  toimivat  heidän lähitukenaan  kirjaamisessa.  Tätä  samaa  mallia  on käytetty  myös  Suomessa,  kun  sähköistä  kirjaamista koulutettiin  HoiDok‐  ja  HoiData‐hankkeiden  aikana. Heillä  oli  samanlaiset  kokemukset  kirjaamisen kulttuurin  muutoksesta.  Kolmen  kuukauden  jälkeen kirjaaminen oli helpompaa  ja he pystyivät kehittämään omia  kirjaamisen malleja  ja  keskustelemaan hoitotyön kirjaamisen  kehittämisestä.  Koulutuksessa,  joka  kesti yhden  tunnin/hoitaja,  käytettiin  sähköistä  koulutus‐materiaalia, super‐usereita oli 1/10 hoitajaa. Sen lisäksi käytettiin  viikoittaista  sähköpostilistaa  tiedottamiseen sekä  nettisivuja.  Kaksi  kertaa  viikossa  oli  keskustelu‐tilaisuudet, missä käsiteltiin ongelmallisia asioita. Apulaisprofessori  ja Minnesotan  yliopiston  Center  for Nursing  Informatics‐laitoksen  johtaja  Bonnie  Westra nosti  esille  keynote‐puheessaan  konkreettisia  esi‐merkkejä CCC‐terminologian avulla  tuotetun hoitotyön tiedon  hyödyntämisestä  tutkimuksessa.  Hän  aloitti esityksensä  meille  tutulla,  mutta  edelleen  validilla Norma  Langen  toteamuksella:”  If  we  cannot  name  it (nursing),  we  cannot  control  it,  teach  it,  finance  it, research  it,  or  put  it  into  public  policy”.  Professori Westra  työryhmineen on  tutkinut muun muassa mitkä hoitotyön  interventiot  (esim.  lääkehoidon ohjaus) ovat yhteydessä  vanhuspotilaan  sairaalaan  palaamiseen. Tiedonlouhinta  ja  big  data‐analyysit  tarvitsevat  hänen mielestään  rakenteista  tietoa.  Esityksen  ajatus  oli kertoa paremmasta  terveystuloksista,  jotka perustuvat hoitajien keräämään  ja tallentamaan standardoituun  ja integroituun  tietoon,  jonka  lisäksi  käytetään  muita dataa  rikastuttavia  tietoja,  esim.  ympäristön, käyttäytymisen  ja  kuvantamisen  tiedot.  Tulokset johtavat  yksilön,  perheen  ja  yhteisön  merkittävään parantumiseen. Westra esitteli  idean  luoda kansallinen        OTHER ARTICLES   24.3.2016         FinJeHeW 2016;8(1)    47 Organisaatiokulttuuri,  sekä  eri säännöt  ja  ohjeet  ohjaavat  hoitotyötä  hoidon  kulttuuria sekä lainsäädäntöä. suunnitelma  (National  Action  Plan),  jossa  imple‐mentoidaan  hoitotyön  tieto  potilastietojärjestelmiin käyttäen rakenteistettua kieltä, joka perustuu näyttöön. Kansallinen  suunnitelma  on  heillä  tulossa  julkisuuteen vuoden 2016 aikana. Pääviesti hänen esityksessään oli selkeä:  nursing  terminologies  are  essential  to communication, all disciplines need  standardized data, all  health  care  settings  should  implement  an  ANA recognized  nursing  terminology,  sharable  and comparable nurse‐sensitive data, secondary use of data requires  standardized  data,  nursing  interventions essential to demonstrate patient outcomes.  Katso lisää:  http://www.nursing.umn.edu/icnp/center‐projects/big‐data/index.htm  (The  vision of  the Nursing Knowledge: Big Data)  http://www.nursing.umn.edu/icnp/center‐projects/minimum‐data‐sets/index.htm (NMMDS) http://www.himss.org/big10  (Guiding Principles  for Big Data in Nursing) Tohtori Deborah Ariosto Vanderbilt University Medical Centeristä  esitteli  tutkimusta,  jossa  oli  hyödynnetty sosioteknistä  mallia  (D.  Sittig  &  J.  Singh  2010). Tutkimuksessa käsiteltiin hoitotyöhön soveltaen kuutta mallin  osaa.  Hardware  and  software  computing infrastruktuuri  koostuu  seuraavista  osista  ja  niiden tasapainosta:  1.  Horizon  Expert  Documentation  (HED)‐  koostuu käyttäjälähtöisistä  määritelmistä  sekä  luokituksen sisäisistä  koodeista,  jotka  ovat  yhteensovitettu SNOMED CT:n kanssa 2.  Clinical  Content‐  CCC‐luokituksen  määrittelemä kehys,  johon  kuuluuvat  hoitotyön  diagnoosit, interventiot  sekä  tulokset.  Interventioissa  käytetään CCC‐luokituksen  neljää  action  tyyppiä:  assess,  care, teach ja manage. 3.  The  Human  Computer  Interface  ‐  koostuu navigaatiosta  sekä  siinä  käytettävistä  laitteista,  jotka tulevaisuudessa ovat mobiililaitteita. 4. People, Workflow and Communication‐  ihmiset ovat kehittäjiä,  järjestelmätukihenkilöitä,  hoitotyön  am‐mattilaisia  ja  johtajia.  Workflow  and  communication osaan kuuluu työprosessit ja interventiot. 5. Plan of Care (PoC) 6. Internal Organizational features  7. External Rules & Regulations   8.  Measurement  &  Monitoring  ‐  Tutkimukset  ja monitorointi  sisältää  implementoinnin,  työkuormat sekä  työn  tulokset.  Tähän  kuuluvat  kysymykset  mitä dokumentoidaan,  mitkä  ovat  tärkeimmät  hoidon tarpeet  sekä  mitkä  interventiot  toimivat  potilaan hoidossa  parhaiten  ja mitkä  ovat  kotiutuvan  potilaan jatkohoitoon liittyvät ongelmat.  Varatoimitusjohtaja  Sammie  Moser  HCA  Clinical Services  Groupista  esitteli  CCC‐luokituksen  käyttöä omassa  organisaatiossaan.  Hoitotyön  dokumentointi perustuu näyttöön perustuvaan hoitotyöhön (Evidence‐based  Clinical  Documentation,  EBCD).  He  käyttävät Meditech  6.0,  Epic  ja  Meditech  5.6.6  –potilas‐tietojärjestelmiä.  Dokumentoinnin  kehittämistyö  oli alkanut  vuonna  2007  hoitopolkujen  määrittelyillä. Mukana oli ollut  700  klinikkaa  Yhdysvalloissa. Vuosien 2009–2010 aikana  EBCD  yhdistettiin  CCC‐luokituksen  kanssa.  Hoito‐suunnitelma  koostui  3‐4  tärkeimmistä  hoitojakson aikaisista  ongelmista  tai  hoidon  tarpeista.  Tavoitteet asetettiin  ja  arvioitiin  käyttäen  hoidon  tulosluokitusta (parantunut  tai  pysynyt  ennallaan).  Lessons  learned mainittiin  kolme  asiaa:  hoitotyön  komponentit  vs. hoidon  diagnoosit,  kyselyiden  linkittäminen  (query linking) ja hoidon diagnoosien näkyvyys ja kääntäminen eri  järjestelmille.  Hoidon  diagnoosit  oli  käännetty kolmelle eri järjestelmäkielelle, käytetyt termit auttavat kliinikoita  dokumentoimaan  hoidon  olennaiset  asiat. CCC‐luokitus  on  Moserin  mukaan  tehokas  tapa organisoida  potilaan  hoitosuunnitelmat  ja  kehittää järjestelmien  välistä  kommunikaatiota  käyttämällä        OTHER ARTICLES   24.3.2016         FinJeHeW 2016;8(1)    48 samaa  terminologiaa.  Järjestelmissä  hyödynnettiin myös synonyymejä. Minna  Mykkänen  esitteli  Suomalaisen  hoitotyön kirjaamismallin  mukaisesti  tuotetun  hoitotyön  tiedon hyödyntämistä  näyttöön  perustuvan  hoitotyön johtamisen tukena, esimerkkinä Kuopion yliopistollinen sairaala.  Sähköinen  kirjaaminen  edellyttää  tiedon tallentamista  yhdenmukaisin  periaattein  rakenteisessa muodossa.  Rakenteisuus  mahdollistaa  tiedon  haun potilaskertomusjärjestelmästä  ja  nopeuttaa  tietojen löytymistä.  Rakenteisuus  on  myös  edellytys  tiedon jatkojalostukselle  ja  hyödyntämiselle  hoitotyön johtamisessa.  Luokitusten  käyttö  painottuu  eri  tavoin erilaisissa  toimintayksiköissä.  Hoitaja  asettaa  potilaan yksilölliset  hoidon  tarpeet  ja  tavoitteet,  kirjaa toteutuneen hoitotyön ja lopuksi arvioi hoidon tuloksia.  Prosessin  jokaisessa  vaiheessa  hoitaja  voi  hyödyntää hoitotyön  luokituksia,  jolloin  hoitotyön  kirjaamisessa käytettävä  ammatillinen  kieli  on  yhtenäistä. Systemaattinen  kirjaaminen  tukee  hoitotyötä asiantuntijuuteen  perustuvana  toimintana,  jonka vaikuttavuutta voidaan nyt paremmin osoittaa  ja  siten myös arvioida. Hoitotyön huolellinen dokumentointi on tärkeä  osa  potilaan  moniammatillista  kokonaishoitoa. Kirjaamisen  tulee  olla  luotettavaa,  asiakaslähtöistä  ja kokonaisvaltaista.  On  tärkeää,  että  käytämme rakenteista  dokumentaatiota,  jotta  tietoa  voidaan käyttää useisiin eri tarkoituksiin.  Tohtori  Jane  Englebright  HCA  Clinical  Services  Group toimii  hoitotyön  johtajana,  potilasturvallisuus‐päällikkönä  ja  vanhempana  apulaispresidenttinä. Esityksen  pääajatuksena  oli  esitellä  CCC‐luokitusta hoidon  tehokkuuden  mittarina.  Esityksessä  nähtiin, miten  CCC‐luokitusta  käytetään  potilaan  toteutuneen hoidon arvioinnissa  ja hoitotyön johtamisessa.  Apulaisprofessori ja ohjelmajohtaja (Assistant Professor of  Medicine,  Harvard  Medical  School,  Sr.  Nurse Scientist,  Program  Director,  Nursing  Research,  Center for  Nursing  Excellence,  Brigham  and  Women's Hospital),  Itä‐Suomen  yliopiston  Sosiaali‐  ja terveysjohtamisen  laitoksen  dosentti  Patricia  Dykes pohti  esityksessään  muun  muassa  potilaskeskeisen hoidon  kehittämistä.  Keskeistä  on  hoitotyön merkitys potilaan  hoidossa.  Tuotetun  tiedon  tulee  tukea päätöksentekoa.  Voimavarojen  hyödyllisen  käytön arvioinnissa  olennaisia  tietoja  ovat  tiedot  hoitotyön kustannuksista  ja  hoitajien  työmäärästä.  Esityksessä kuvattiin Clinical Care Classification (CCC) kehittämis‐ ja tutkimustyötä. Yhteenvetona todettiin, että CCC tarjoaa yhdenmukaisen  viitekehyksen  käytännön  hoitotyön dokumentaatioon. Lisäksi sen rakenne helpottaa tiedon yhdistämistä  sähköiseen  järjestelmään.  CCC  täyttää American  Nursing  Associationin  (ANA)  hyväksytyt terminologian  säännöt.  CCC  viitekehykseen  on sisällytetty  kuusivaiheinen  hoitotyön  prosessi  ja  se antaa välineet hoitotyön vaikuttavuuden mittaamiseen esimerkiksi  hoidon  tuloksena,  kustannuksina  ja hoitotyön  työmääränä.  Linkittämällä  CCC  tiedon malli sähköiseen  potilastietojärjestelmään,  voidaan terminologioita  hyödyntämällä  saavuttaa  laajoja  etuja, kuten  esimerkiksi  yhtenäinen  dokumentaatio,  jota voidaan  hyödyntää  tutkimuksessa  ja  laadun arvioinnissa.  Lisäksi  saadaan  hallinnollisia  raportteja johtamisen  tueksi.  Patricia  Dykes  tutkimusryhmineen tutki  myös  mahdollisuutta  kehittää  luotettava kustannusten arviointimenetelmä hoitopalveluihin.   Pohdinta Haasteet  hoitotyön  rakenteisessa  kirjaamisessa  sekä koulutuksen,  käytännön  että  tuotetun  tiedon hyödyntämisen  osalta  ovat  kansainvälisesti  yhteisiä. Seminaari  osoitti,  että  hoitotyön  päätöksen‐tekoprosessimalli  ja  standardoitu  rakenteinen kirjaaminen  ovat  ne  tekijät,  jotka  koskettavat  kaikkea kirjaamista  eri  toimintakulttuurista  huolimatta. Tulevaisuuden  trendinä  nähtiin  Yhdysvalloissa sosiaalisen  median  käytön  voimakas  lisääntyminen hoitotyössä. Samanlainen ilmiö on myös Suomessa, kun potilaan  ja  kansalaisen  omahoitoa  pyritään vahvistamaan  ja  tukemaan useilla eri applikaatioilla  tai sovelluksilla.  Suomessa  Sosiaali‐  ja  terveydenhuollon tieto  hyötykäyttöön  –  strategian  2020  mukaisesti sosiaali‐  ja  terveydenhuollon  palveluissa  syntyviä mm. asiakas‐  ja  potilaskohtaisia  tietoja,  laatua  ja vaikuttavuutta  kuvaavia  tietoja,  kansalaisen  itse tuottamia  tietoja  tulee  voida  hyödyntää  turvallisesti        OTHER ARTICLES   24.3.2016         FinJeHeW 2016;8(1)    49 palvelutuotannon,  yhteiskunnan  ja  kansalaisten hyväksi.  Tiedonhallinta  sosiaali‐  ja  terveydenhuollossa on keskeinen ja tärkeä elementti, kun kehitämme uusia palveluita  kansalaisille.  Voimme  olla  Suomessa  ylpeitä siitä,  kuinka  paljon  täällä  on  saatu  aikaan  hoitotyön rakenteisen  kirjaamisen  hyväksi  ja  hyödyntämiseksi. Kuinka  saisimme  kaikki  vakuuttuneiksi  rakenteisen kirjaamisen välttämättömyydestä ja mahdollisuuksista.     

Adaption, implementation and outcomes for meaningful use Terveiset Clinical Care Classification (CCC) käyttäjätapaamisesta, Nashvillestä 3.–4.12.2015

https://journal.fi/finjehew/article/download/55990/18492

Adaption, implementation and outcomes for meaningful use Terveiset Clinical Care Classification (CCC) käyttäjätapaamisesta, Nashvillestä 3.–4.12.2015

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi