Sovelluskehitystyökalun valinta mobiilin paikkatietosovelluksen toteuttamiseen yritysympäristössä

This thesis examines the selection of a mobile software framework for the development of enterprise geographic information applications. The aim of the study is to describe the most important quality characteristics with which frameworks can be compared with each other. The purpose of the comparison is to find the most suitable framework for use in SAP environment. Analysed frameworks are: SAP UI Development Toolkit for HTMLS (SAP UIS), Adobe PhoneGap, Appcelerator: Titanium Development Platform (Appcelerator), Sencha Touch, and Sybase Mobile SDK. Evaluation criteria for the comparison are based on the ISO/IEC 9126 software quality model. ISO/IEC 9126 is divided into 6 quality characteristics and their sub-characteristics. Evaluation criteria are presented for the most important and statically measurable sub-characteristics. Based on this study, no framework is clearly better than the others. Many factors, such as the mobile platforms supported and the features provided, affect the quality of a framework. For example, common enterprise application features are best provided by Sybase Mobile SDK, whereas Adobe PhoneGap allows development for the highest number of different mobile platforms. One downside of Sybase Mobile SDK is that the same source code cannot be used on different platforms. In that respect, Appcelerator and Sencha Touch, among others, are better. However, one framework, SAP UI5, is not suited for mobile development. It cannot be recommended because it does not provide support for mobile development. However, support for mobile development has been promised for it. In summary, finding the most suitable software framework is not easy. However, the evaluation criteria defined in this work can be used to compare different alternatives. The criteria enable assessing the important advantages and disadvantages of the frameworks in a structured way. Evaluations can then be compared to current and future application needs. This way the most applicable framework or frameworks can be selected.Tässä diplomityössä selvitetään sovelluskehitystyökalun valintaan liittyviä tekijöitä mobiilin yritysympäristön paikkatietosovellusten kontekstissa. Tavoitteena on kuvata valintapaatoksen kannalta merkittävimmät laatuominaisuudet ja -kriteerit, joiden perusteella sovelluskehyksiä voidaan verrata keskenään. Tutkimuksessa toteutetaan myös vertailu SAP:n tukemien mobiilisovelluskehysten välillä, minkä pohjalta voidaan arvioida, mikä sovelluskehyksistä on parhaiten sopiva SAP-ympäristössä käytettäväksi. Tutkittavat sovelluskehykset ovat: SAP UI Development Toolkit for HTMLS (SAP UIS), Adobe PhoneGap, Appcelerator: Titanium Development Platform (Appcelerator), Sencha Touch sekä Sybase Mobile SDK. Tutkimuksessa luodaan ISO/lEC 9126 laatumalliin pohjautuva kriteeristö, jonka avulla sovelluskehysten laatua voidaan arvioida ja niitä voidaan vertailla keskenään. ISO/lEC 9126 jakautuu kuuteen laatuominaisuuteen ja naiden alaominaisuuksiin. Olennaisimmiksi arvioiduille ja staattisesti mitattavissa oleville alaominaisuuksille määritellään arviointikriteerit. Tutkimuksen perusteella mikään sovelluskehyksistä ei ole selkeästi muita parempi, vaan useat tekijät, kuten tuettujen mobiilialustojen määrä sekä tarjotut sovellustoiminnallisuudet, vaikuttavat paremmuuteen. Esimerkiksi Sybase Mobile SDK tarjoaa eniten yrityssovelluksissa tarvittavia yleisiä toiminnallisuuksia, kun taas Adobe PhoneGap mahdollistaa sovelluskehityksen laajimmalle määrälle eri mobiilialustoja. Sybase Mobile SDK:lla haittapuolena on esimerkiksi, että monialustakehityksessä ei voida hyödyntää samaa sovelluskoodia eri alustoilla. Tässä suhteessa taas esimerkiksi Appcelerator ja Sencha Touch ovat parempia. Sovelluskehyksistä erottuu kuitenkin yksi sovelluskehys, SAP UI5, jota ei voida suositella käytettäväksi. Sitä ei voida suositella, koska se ei tarjoa vielä ratkaisua mobiilikehitykseen. Tuki mobiilikehitykseen on sille kuitenkin luvattu. Johtopaatoksena parhaimman sovelluskehyksen arviointi ei ole yksinkertaista. Valintapaatoksen tueksi voidaan kuitenkin vertailla useita vaihtoehtoja määriteltyjen kriteerien avulla. Kriteerien avulla voidaan arvioida sovelluskehysten hyviä ja huonoja puolia. Arviot voidaan suhteuttaa tämänhetkisiin ja tulevaisuuden sovellustarpeisiin, minkä perusteella sovelluskehys tai -kehykset voidaan valita

Pappilansaaren ja Lupinlahden hoito- ja käyttösuunnitelma

Lupinlahti sijaitsee Suomenlahdella Haminassa. Alueeseen kuuluu kaksi erillistä lahtea Lupinlahti ja Purholmanselkä. Arvokkaan linnustonsa ansiosta Lupinlahti liitettiin lintuvesien suojeluohjelmaan ja myöhemmin myös Natura 2000 -ohjelmaan. Alueelle perustetun Natura-alueen pinta-ala on 393 ha. Vuonna 2003 käynnistyi Lintulahdet Life -hanke. Hankkeessa on arvokkaita lintukosteikkoja sekä Uudeltamaalta että Kymenlaaksosta. Osana Life-hanketta laadittiin myös Lupinlahden hoito- ja käyttösuunnitelma. Suunnittelun lähtökohtana on ollut alueen luontoarvojen turvaaminen ja alueen virkistyskäytön yhteensovittaminen luontoarvojen kanssa. Suunnitelmassa on esitetty hoidon ja käytön kannalta tärkeimmät toimenpiteet ja se on laadittu kymmeneksi vuodeksi

Salmin- eli Kaarniemenlahden hoito- ja käyttösuunnitelma

Salmin- eli Kaarniemenlahti sijaitsee Suomenlahdella Haminan ja Kotkan rajalla. Salminlahti on pitkä ja kapea lahti pienen Nummenjoen suistossa. Arvokkaan linnustonsa ansiosta Salminlahti liitettiin lintuvesien suojeluohjelmaan ja myöhemmin myös Natura 2000 -ohjelmaan. Alueelle perustetun Natura-alueen pinta-ala on 115 ha. Vuonna 2003 käynnistyi Lintulahdet Life -hanke. Hankkeessa on arvokkaita lintukosteikkoja sekä Uudeltamaalta että Kymenlaaksosta. Osana Life-hanketta laadittiin myös Salminlahden hoito- ja käyttösuunnitelma. Suunnittelun lähtökohtana on ollut alueen luontoarvojen turvaaminen ja alueen virkistyskäytön yhteensovittaminen luontoarvojen kanssa. Suunnitelmassa on esitetty hoidon ja käytön kannalta tärkeimmät toimenpiteet ja se on laadittu kymmeneksi vuodeksi

Kirkon-Vilkkilänturan hoito- ja käyttösuunnitelma

Kirkon- Vilkkiläntura sijaitsee Virolahden kunnassa. Natura-alue muodostuu kahdesta vierekkäisestä merenlahdesta Kirkonturasta ja Vilkkilänturasta. Alueella on arvokas linnusto ja sen ansiosta Kirkon- Vilkkiläntura liitettiin lintuvesien suojeluohjelmaan ja myöhemmin myös Natura 2000 -ohjelmaan. Arvokkaan linnuston lisäksi alueella on kasvilajistoltaan monipuolisia rantaniittyjä ja luhtia. Kirkon- Vilkkilänturan Natura-alueen pinta-ala on 194 ha. Vuonna 2003 käynnistyi Lintulahdet Life -hanke. Hankkeessa on arvokkaita lintukosteikkoja sekä Uudeltamaalta että Kymenlaaksosta. Osana Life-hanketta laadittiin myös Kirkon- Vilkkilänturan hoito- ja käyttösuunnitelma. Suunnittelun lähtökohtana on ollut alueen luontoarvojen turvaaminen ja alueen virkistyskäytön yhteensovittaminen luontoarvojen kanssa. Suunnitelmassa on esitetty hoidon ja käytön kannalta tärkeimmät toimenpiteet ja se on laadittu kymmeneksi vuodeksi

Pyhäjärven alueen (Pyhäjärvi, Pelinginselkä, Urajärvi) Natura-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma

Pyhäjärvi sijaitsee Iitin, Jaalan, Kuusankosken, Valkealan kuntien alueilla. Natura-alue muodostuu kuudesta erillisestä lahdesta. Alueella on arvokas linnusto ja sen ansiosta Pyhäjärven Natura-alue liitettiin lintuvesien suojeluohjelmaan ja myöhemmin myös Natura 2000 -ohjelmaan. Arvokkaan linnuston lisäksi alueella on kasvilajistoltaan monipuolisia rantaniittyjä ja luhtia. Pyhäjärven Natura-alueen yhteispinta-ala on 529 ha. Vuonna 2003 käynnistyi Lintulahdet Life -hanke. Hankkeessa on arvokkaita lintukosteikkoja sekä Uudeltamaalta että Kymenlaaksosta. Osana Life-hanketta laadittiin myös Pyhäjärven alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Suunnittelun lähtökohtana on ollut alueen luontoarvojen turvaaminen ja alueen virkistyskäytön yhteensovittaminen luontoarvojen kanssa. Suunnitelmassa on esitetty hoidon ja käytön kannalta tärkeimmät toimenpiteet ja se on laadittu kymmeneksi vuodeksi

Kirkkojärven hoito- ja käyttösuunnitelma

Kirkkojärvi sijaitsee Haminan kaupungissa kolmen joen yhtymäkohdassa. Kirkkojärven Natura-alueen eteläosa on padottu ja sen vedenpinta on korkeammalla kuin vedenpinta pohjoisosassa. Alueella on arvokas linnusto ja sen ansiosta Kirkkojärvi liitettiin lintuvesien suojeluohjelmaan ja myöhemmin myös Natura 2000 -ohjelmaan. Kirkkojärven Natura-alueen pinta-ala on 249 ha. Vuonna 2003 käynnistyi Lintulahdet Life -hanke. Hankkeessa on arvokkaita lintukosteikkoja sekä Uudeltamaalta että Kymenlaaksosta. Osana Life-hanketta laadittiin myös Kirkkojärven hoito- ja käyttösuunnitelma. Suunnittelun lähtökohtana on ollut alueen luontoarvojen turvaaminen ja alueen virkistyskäytön yhteensovittaminen luontoarvojen kanssa. Suunnitelmassa on esitetty hoidon ja käytön kannalta tärkeimmät toimenpiteet ja se on laadittu kymmeneksi vuodeksi

A mobile diary method for studying children’s and adolescents’ emotions: a pilot study

Researching children’s and adolescents’ emotions from their own perspectives possesses special requirements for the data collection tools used. In this study, children’s and early adolescents’ emotions were investigated using a mobile diary method. The article describes and evaluates this data collection method and presents empirical results on fluctuation in the emotions of children and adolescents (n = 60, aged 7–14 years). The data, in the form of short text messages, were collected over one week. Every evening, children received seven questions on their emotions. Multilevel modeling was used to analyze the data. The results illustrate the potential of the mobile diary method with children and early adolescents. The data showed a two-factor structure, indicating that the mobile diary method was able to reveal the underlying dimensions of positive and negative emotions. The study also showed that daily variation in emotions along with systematic differences between participants in their emotional experiences (related to, e.g., the form of the family) can be captured using the method

Measurement report : Long-term measurements of aerosol precursor concentrations in the Finnish subarctic boreal forest

Aerosol particles form in the atmosphere via the clustering of certain atmospheric vapors. After growing into larger particles by the condensation of low-volatility gases, they can affect the Earth's climate by scattering light and acting as cloud condensation nuclei (CCN). Observations of low-volatility aerosol precursor gases have been reported around the world, but longer-term measurement series and any Arctic data sets showing seasonal variation are close to nonexistent. Here, we present similar to 7 months of aerosol precursor gas measurements performed with a nitrate-based chemical ionization atmospheric pressure interface time-of-flight (CI-APi-TOF) mass spectrometer. We deployed our measurements similar to 150 km north of the Arctic Circle at the SMEAR I (Station for Measuring Ecosystem-Atmosphere Relations) continental Finnish subarctic field station, located in the Varrio strict nature reserve. We report concentration measurements of the most common compounds related to new particle formation (NPF): sulfuric acid (SA), methane sulfonic acid (MSA), iodic acid (IA) and the total concentration of highly oxygenated organic molecules (HOMs). At this remote measurement site, SA originates from both anthropogenic and biological sources and has a clear diurnal cycle but no significant seasonal variation. MSA shows a more distinct seasonal cycle, with concentrations peaking in the summer. Of the measured compounds, IA concentrations are the most stable throughout the measurement period, except in April during which time the concentration of IA is significantly higher than during the rest of the year. Otherwise, IA has almost identical daily maximum concentrations in spring, summer and autumn, and on NPF event or non-event days. HOMs are abundant during the summer months and low in the autumn months. Due to their low autumn concentrations and high correlation with ambient air temperature, we suggest that most HOMs are products of biogenic emissions, most probably monoterpene oxidation products. NPF events at SMEAR I happen under relatively low-temperature (1-8 degrees C) conditions, with a fast temperature rise in the early morning hours as well as lower and decreasing relative humidity (RH, 55% vs. 80 %) during NPF days compared with non-event days. NPF days have clearly higher global irradiance values (similar to 450 m(-2) vs. similar to 200 m(-2) and about 10 ppbv higher ozone concentrations than non-event days. During NPF days, we have, on average, higher SA concentrations, peaking at noon; higher MSA concentrations in the afternoon; and slightly higher IA concentration than during non-event days. In summary, these are the first long-term measurements of aerosol-forming vapors from SMEAR I in the subarctic region, and the results of this work will help develop an understanding of atmospheric chemical processes and aerosol formation in the rapidly changing Arctic.Peer reviewe