Inhimillisen pääoman alueellisen kasautumisen vaikutus yritysten innovatiiviseen toimintaan

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Taloudellisessa kasvussa olennaista on innovaatioiden eli uusien, entistä parempien tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen. Innovaatioiden syntymiseksi taas tarvitaan sekä inhimillistä pääomaa että tutkimus- ja kehitystyötä, jota suoritetaan niin yritysten, yliopistojen kuin muidenkin tutkimuslaitosten toimesta. Innovaatioprosessissa olennaista on tiedon leviäminen eri yksilöiden, yritysten ja tutkimuslaitosten välillä, ja näiden eri osapuolten välinen kanssakäyminen ja ideoiden vaihto taas on sitä helpompaa, mitä lähempänä toisiaan ne sijaitsevat. Kun nämä innovaatioprosessin eri osapuolet sijoittuvat maantieteellisesti lähelle toisiaan, kasautuu talouden inhimillinen pääoma. Inhimillisen pääoman alueellinen kasautuminen edesauttaakin innovatiivista toimintaa juuri sen tiedon leviämistä tehostavan vaikutuksen vuoksi, sillä informaatioteknologian kehityksestä huolimatta uudet ideat edelleenkin leviävät parhaiten suusta suuhun. Kun inhimillisen pääoman kasautumisen vaikutusta yritysten innovatiiviseen toimintaan tarkastellaan lähemmin, huomataan, että vaikutus toteutuu useaa eri kautta. Yhtä kaiken kattavaa mallia inhimillisen pääoman maantieteellisen keskittymisen ja innovaatioiden synnyn välisestä yhteydestä ei voidakaan rakentaa, vaan aiheen tarkastelussa on otettava huomioon useat eri näkökulmat. Tämän tutkielman tarkoituksena on muodostaa kokonaiskuva inhimillisen pääoman alueellisen kasautumisen vaikutuksesta yritysten innovatiiviseen toimintaan ja selvittää, millä tavoin tuo vaikutus ilmenee. Tutkielmassa tarkastellaan inhimillisen pääoman keskittymisen ja innovatiivisen toiminnan välisen yhteyden eri osa-alueita käsittelevää kansainvälistä kirjallisuutta ja esitellään tärkeimmät aihetta koskevat teoreettiset ja empiiriset tutkimukset. Laajimmin tarkastellaan Isaksenin (1996) tutkimusta Norjassa esiintyvästä innovatiivisen toiminnan maantieteellisestä jakautumisesta inhimillisen pääoman alueellisen kasautumisen mukaan. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että eräistä alueellisen keskittymisen haittapuolista huolimatta inhimillisen pääoman alueellinen kasautuminen kaiken kaikkiaan edistää innovatiivista toimintaa. Talouden eri toimijoiden välinen vuorovaikutus ja heterogeenisten ideoiden vaihto näyttää olevan välttämätöntä uusien innovaatioiden synnyn kannalta, ja vuorovaikutus taas on sitä tehokkaampaa, mitä lähempänä toisiaan talouden eri toimijat sijaitsevat. Yritysten innovatiivista toimintaa edesauttavat lyhyet välimatkat sekä eri yritysten välillä että yritysten ja yliopistojen tai muiden tutkimuslaitosten välillä. Lyhyen välimatkan taas tekee erityisen tärkeäksi läheisen sijainnin mahdollistama epämuodollinen kanssakäyminen

Hiilijalanjäljen laskemisen hyödyt ja mahdollisuudet yritykselle

Tiivistelmä. Työssä selvitetään, mitä hyötyä yritykselle on hiilijalanjäljen laskemisesta ja miten sitä voi hyödyntää liiketoiminnassa. Työssä käydään läpi hiilijalanjälki terminä ja sen laskentaan ja raportointiin kehitettyjä yleisimpiä standardeja. Työn tavoitteena on tuoda lisää tietoisuutta ilmastomyönteisestä liiketoiminnasta ja siitä, miten se voi olla eduksi koko liiketoiminnassa. Työn tavoitteita lähestytään kirjallisuuskatsauksen ja tapaustutkimuksen avulla. Tapaustutkimus on toteutettu haastattelemalla yrityksille hiilijalanjäljen laskentaa tarjoavaa yritystä. Työssä selviää, että yritys voi saada monia eri hyötyjä hiilijalanjäljen laskemisesta ja se on lähtökohta, jos yritys haluaa vähentää päästöjä. Yhtenä suurimpana hyötynä tutkimuksessa selviää hiilijalanjälkilaskennan kommunikointi ja raportointi sidosryhmille. Hiilijalanjäljen laskennan avulla yritys voi saada selvää kilpailuetua. Tutkimuksessa myös selviää, että todennäköisesti rajoitukset liittyen kasvihuonekaasupäästöihin tulevat yleistymään, joten hiilijalanjälkilaskenta on tässä avainasemassa. Sen lisäksi, että yritysten tulee pyrkiä vastaamaan nykyisiin vaatimuksiin, tulee yritysten myös toimia ennakoivasti. Tutkimuksessa tulee myös esiin haasteita liittyen hiilijalanjälkilaskentaan. Haasteita tuovat se, että kirjallisuudessa hiilijalanjäljen määritelmässä ja laskentatavoissa esiintyy vaihtelevuutta. Itse laskennassa haasteita tuovat tiedonkeruu, joka on yritykselle työläs ja aikaa vievä vaihe. Lisäksi kuluttajilla on vaikeuksia löytää luotettavaa tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista, joten asianmukainen mukainen raportointi on tarpeen. Yhtenä lieveilmiönä ilmastotietoisuuden yleistyessä tulee esiin viherpesu. Standardien käyttö auttaa luotettavuuden ja läpinäkyvyyden takaamista ja ulkoisen hiilijalanjälkilaskennan palvelun käyttö viestii sidosryhmille, että laskenta on toteutettu oikeaoppisesti.The benefits of quantifying carbon footprint for a company. Abstract. This thesis studies the benefits of quantifying carbon footprint for a company and how it can be used to create business value. The thesis defines the term carbon footprint and goes through the main standards for calculating and reporting it. The aim of this thesis is to increase awareness for environmentally sustainable business and how it can benefit the company. The study is carried out as a literature review and a case study. The case study is conducted by interviewing a company that offers quantifying of carbon footprint for companies. The study reveals that a company can get a lot of different benefits from calculating a carbon footprint and it is the starting point for decreasing emissions. One of the biggest benefits found in the study is the communication and reporting to stakeholders. By quantifying carbon footprint, a company can gain a clear competitive advantage. Also, there will most likely be more restrictions regarding emissions in the future. In this matter the carbon footprint quantification is in key position. Hence, companies should not only focus on the existing demands, but also be prepared for the upcoming restrictions. The study also reveals issues regarding to carbon footprint quantification. There is variation in definition and quantification of carbon footprint. In quantification, data collection requires a lot of work and time. Also, consumers struggle to find reliable information about the environmental impacts of a product and therefore proper reporting is necessary. One by-product of increasing environmental consciousness is greenwashing. Using standards helps to guarantee reliable and transparent information. Using an external company in carbon footprint quantification ensures that all the necessary aspects are being taken into account all in the quantification

Increased Releasability of Skin Mast Cells after Exercise in Patients with Exercise-induced Asthma

The role of lung mast cells in exercise-induced asthma (EIA) is controversial. To investigate whether the skin mast cell releasability is increased after exercise in EIA, 49 young atopic men with or without asthma took part in a free-running test for 6 min and were given skin prick tests using morphine, a mast cell secretagogue, before and after the exercise. The mean diameters of the wheal induced by morphine in patients with EIA were not significantly different from those in patients without EIA before exercise, although the baseline lung function was significantly lower and the airway hyperresponsiveness, the peripheral blood eosinophil count, and the size of the wheal in response to Dermatophagoides pteronyssinus were significantly higher in patients with EIA. However, the differences of the morphine-induced wheal diameter between patients with EIA and those without EIA became significant at 120 min after exercise (p<0.05), while the responses to histamine were not significantly different. These results suggest that exercise increases the releasability of skin mast cells in EIA patients whose asthma/allergy are relatively severe

MOLECULAR STRUCTURE OF THE EPIDERMAL EXTRACELLULAR SPACES

Peer Reviewedhttp://deepblue.lib.umich.edu/bitstream/2027.42/65966/1/j.1365-4362.1979.tb01946.x.pd

Robot Frameworkiin perustuvan testiautomaatiojärjestelmän päivitysten hallinta

Tämä tutkielma käsittelee ohjelmistokomponenteista koostetun ohjelmiston päivityksen hallintaa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten päivityksen vaikutusta voidaan arvioida, jotta päivittäminen olisi hallittua ja eri vaihtoehtojen arviointi mahdollista. Tutkielmassa kootaan tieteellisistä tutkimuksista ja ammattikirjallisuudesta näkemys komponentteihin perustuvan ohjelmistojärjestelmän ylläpidosta, ohjelmistokomponenttien integraatiotestauksesta, kokoonpanojen hallinnasta ja ohjelmistokomponenttien päivityksen hallinnasta. Tapaustutkimuksen kohteena on Python-päivitys, joka tehtiin Verohallinnon Valmis-hankkeen regressiotestausta varten kehitettyyn testiautomaatiojärjestelmään. Järjestelmä perustuu Robot Framework-testiautomaatiokehykseen, joka on suunniteltu muokattavaksi toimintaympäristön tarpeisiin. Tapaustutkimuksessa selvitettiin, miksi päivityksen vaikutus ulottui odotettua laajemmalle testiautomaatio-ohjelmistossa ja mitä seurauksia sillä oli

Partnering-urakkamuodon käyttö nopeutetussa rakentamisessa

Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää malli toimitilahankintaprosessin tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi yritysverkottumista ja partnering-ajatusta hyväksikäyttäen. Mallin kehitysperustana ovat teoreettinen kirjallisuustutkimus, asiantuntijahaastattelut ja case-analyysit. Mallin tarkoituksena on luoda perusta yhteistyöverkoston muodostamiselle ja ohjata ammattirakennuttajaa sen toimivassa hyväksikäytössä ja edelleen kehittämisessä. Tutkimus keskittyy nopean toimitilahankinnan peruskysymyksiin ja ehtoihin. Miten sujuvasti ja saumattomasti nopeutetun hankinta projektin (fast-track) tehtäväketju etenee, mitkä ovat pahimmat ajalliset pullonkaulat, mitkä osakokonaisuudet ja prosessit vaativat eniten kehitystä pyrittäessä nopeuttamaan edelleen tämän päivän rakennus- ja projektiaikatauluja. Toimitilaratkaisujen pitkälle viety standardointi, moduloitujen osien kehitys, esivalmistuksen lisääminen rakennusvaiheessa sekä avoin rakentaminen ovat potentiaalisia keinoja rakentamisen ja suunnittelun nopeuttamiseen sekä samalla kustannusten alentamiseen. Toimitilahankintaan kehitetty malli keskittyy rakennusprojektin tehtävien organisointiin uudella tavalla tarkoituksena siirtää ajallisesti projektin hankesuunnitteluun, toteutussuunnitteluun, hankintoihin ja rakentamiseen uhrattavia resursseja aikaisemmin tehtäväksi. Malli koostuu kahdesta osasta, jotka ovat projektiyhteistyömalli ja yhteistyökehitysmalli. Molemmat mallit perustuvat pitkäaikaiseen, projektista toiseen jatkuvaan yhteistyöhön. Projektiyhteistyömalli tukee projektikohtaista tiivistä yhteistyötä, jota kontrolloi ja ylläpitää projektinjohtourakoitsija (sopimussuhteessa tilaajaan). Tämän mallin käyttö mahdollistaa tehtävät esivaiheessa, joka on ajanjakso hankepäätöksen ja investointipäätöksen välillä. Esivaiheeseen lasketaan kuuluvaksi esihankesuunnittelu, esitoteutussuunnittelu, esihankinnat ja rakentamisen esivalmistus. Yhteistyökehitysmallin mukaisessa yhteistyössä kaikki osapuolet ovat sopimussuhteessa tilaajan kanssa. Malli perustuu ennen rakennusprojektia tehtäviin kehitysprojekteihin, jotka keskittyvät luomaan hankkeesta riippumatonta, valmistavaa suunnittelua. Standardointia ja moduuliratkaisuja hyväksi käyttävä suunnittelutyö painottuu erityisesti rakennuksen sisävalmistukseen ja talotekniikkaan. Näitä valmistavia tehtäviä kutsutaan kehitysvaiheen tehtäviksi, jotka tehdään ennen hankepäätöstä. Kahden toimintamallien hypoteettinen, simuloiva testi osoitti, että molempien mallien käyttö jakaa rakennusprojektin toteuttamiseen tarvittavat resurssit, uudella, toivotulla tavalla. Normaalisti investointipäätöksen jälkeen tapahtuvaa räjähdysmäistä resurssikasvua kyettiin jakamaan tasaisemmaksi siirtämällä prosesseja aikaisemmin tehtäväksi sekä siirtämällä resursseja esivalmistukseen ja kehitystyöhön. Projektiaikataulua kyettiin lyhentämään jopa 30 % hankepäätöksestä luovutukseen ja hankkeen kokonaiskustannuksia alentamaan 20%