Liikkuminen vapaa-ajalla : tutkimus vapaa-ajan matkojen ominaisuuksista ja vapaa-ajan matkoihin vaikutettavuudesta

TIEH 3201142-

Kestääkö tietoyhteiskunta? Käsiteanalyysia ja alustavia arvioita

Tässä raportissa on laadittu käsiteanalyysia tietoyhteiskunnan ja kestävän kehityksen ilmiöistä ja niihin liittyvistä käsitteistä. Käsiteanalyysin tarkoituksena on kartoittaa laajalti tietoyhteiskuntaan ja kestävään kehitykseen liittyviä käsitteitä, ilmiöitä ja määritelmiä. Käytössä olevien, osin vakiintumattomien määritelmien joukosta tutkijaryhmä on valinnut suosittelemansa määritelmät tai tarkentanut jo olemassa olevia määritelmiä sekä kommentoinut niitä. Raportissa on määritelty lisäksi muutamiaa kokonaan uusia käsitteitä – kuten esimerkiksi digitaalinen tasapaino, jotka auttavat paremmin hahmottamaan ja kuvaamaan tietoyhteiskunnan kestävyyttä. Käsitteitä on raportin lopussa havainnollistettu miellekarttojen avulla.Raportissa on ensin pohdittu erilaisia uutta yhteiskuntavaihetta kuvaavia käsitteitä ja tietoyhteiskuntakäsitteen roolia niiden joukossa. Sen jälkeen on tarkasteltu kestävän kehityksen käsitettä, sen eri ulottuvuuksia ja näiden ulottuvuuksien välistä tasapainoa. Tarkemmin on käsitelty tietoyhteiskunnan ilmiöiden kestävyyttä eri näkökulmista – ekologisen, taloudellisen ja sosiokulttuurisen kestävyyden kannalta.Tietoyhteiskuntakehitys ja kestävä kehitys ovat eri tasoisia ilmiöitä, edellinen on pitkälti välineellinen ja jälkimmäinen tavoitteellinen. Ne ovat ihannetapauksessa päällekkäisiä ilmiöitä, jolloin tietoyhteiskunta mahdollistaa ja tukee kestävän kehityksen toteutumista. Ne voivat olla rinnakkaisilmiöitä, jolloin ne ovat toistensa vaikutuspiirissä. Syntyvät vaikutukset ovat tietyiltä yhteisiltä leikkauspinnoiltaan kestävän kehityksen kannalta suotuisia. Kuitenkin tietoyhteiskuntakehitys ja kestävä kehitys voivat olla täysin vastakkaisiakin ilmiöitä, jos tietoyhteiskuntaa kehitettäessä ei kestävän kehityksen vaatimuksia oteta lainkaan huomioon ja jos tietoyhteiskunnan rakentamisesta aiheutuvat vaikutukset ovat pääasiassa kestävän kehityksen vastaisia.Tulevaisuudentutkimuksen moniarvoisuuden luonteeseen kuuluu asettaa kyseenalaiseksi myös vallitsevia näkemyksiä. Miksi juuri kestävän kehityksen tietoyhteiskunta on valittu tavoitteeksi? Vastaus on kahtalainen. Ensinnäkin kestävää kehitystä teoriassa mahdollistava tieto- ja viestintätekniikkaan ja tietoverkkojen hyödyntämiseen perustuva tietoyhteiskunta on jo pitkälti olemassa ja laajalti levinnyt yhteiskunnan toimijoiden ulottuville. Puuttuu vain tahtoa systemaattisesti soveltaa sitä ekotehokkaasti tuotannossa, kulutuksessa, asumisessa, työnteossa ja liikkumisessa. Toiseksi tietoyhteiskunta muodostaa selkärangan uudelle kehitykselle, se luo mahdollisuuden uusien kehityssuuntiensyntymiselle, joissa luonnon ja ihmisen hyvinvointia edistetään ekohumaanisti rinta rinnan

Raskaan liikenteen taukopaikat Uudenmaan ELY-keskuksen alueella : Kysynnän ja tarjonnan analyysi sekä mahdollisia yhteistoimintamalleja

Selvityksen tavoitteena oli tuottaa kokonaiskuva raskaan liikenteen taukopaikkojen nykytilanteesta, kehittämistarpeista, kysynnästä ja tarjonnasta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella sekä kartoittaa esimerkkejä tauko- ja levähdysalueiden toimintamalleista Suomessa ja muualla. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kehittämistoimenpiteiden suuntaamiselle ja eri sidosryhmien välisen yhteistoiminnan kehittämiselle. Selvitys toteutettiin kesäkuun ja joulukuun 2015 välisenä aikana. Hankkeessa toteutettiin taukopaikkojen raskaan liikenteen käyttäjälaskenta ja kapasiteetin inventointi elokuussa 2015. Laskenta suoritettiin sekä päivällä että yöllä. Inventoiduista valtion taukopaikoista on tehty myös levähdysaluekortit, joissa on esitetty taukopaikkojen ominaisuustietoja. Taukopaikkojen kysyntää arvioitiin lisäksi selvittämällä suurimmista kaupungeista etelän suuntaan lähtevien kuljetusten ajo- ja lepoaikojen perusteella määritellyt (4½ h ja 9 h) taukovyöhykkeet Uudenmaan ELY-keskuksen alueella. Taukopaikkojen kysynnän kehittymistä arvioitiin vertailemalla käyttäjälaskennan tuloksia aiemmin tehdyn käyttäjälaskennan tuloksiin. Kysynnän kehittymistä tulevaisuudessa arvioitiin Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan kehityskuvavaihtoehtoa varten tehdyn liikenne-ennusteen perusteella. Kysynnän ja kehittämismahdollisuuksien (tauko- ja levähdysalueiden ominaisuudet) perusteella valittiin ne taukopaikat, joilla on eniten kehittämistarvetta ja -mahdollisuuksia. Nämä kehittämiskohteet priorisoitiin hankkeessa kehitetyllä priorisointimenetelmällä. Uusien taukopaikkojen likimääräinen tarve laskettiin taukopaikkojen kapasiteetin ja yön keskimääräisen käyttöasteen perusteella. Uusien alueiden tarvetta ja toteuttamismahdollisuuksia arvioitiin olemassa olevien suunnitelmien ja kysynnän perusteella. Raportin viimeisessä luvussa esitetään tutkimustuloksista pääteltyjä jatkotoimenpidetarpeita

Oulun lentoaseman liikenneyhteyksien skenaariotarkastelu 2040.

Oulun lentoaseman liikenneyhteyksiä on tutkittu viime vuosina liikennesuunnitelmien ja kaavahankkeiden yhteydessä. Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitettiin Lentoasemantien parantamista nykypaikallaan. Eteläinen ohitustievaraus Lentoasemantielle on osoitettu maakuntakaavassa, Oulun seudun yhteisessä yleiskaavassa ja Oulusalon Keskeisten alueiden yleiskaavassa 2030. Uuden Oulun yleiskaavassa on sen lisäksi osoitettu raideliikenteen pitkän aikavälin yhteystarve Kaakkuri - Lentoasema

Kansalaisten tyytyväisyys liikennejärjestelmään ja matkaketjuihin : kyselytutkimus 2013

ISSN-L 1798-6648 (pdf