Motivaatio ja akateemiset tunteet yliopisto-opinnoissa

This dissertation examined how different motivational and emotional aspects of studying (i.e., students’ beliefs, expectancies, interests, values and academic emotions) contribute to university students’ academic engagement and achievement and how they are related to students’ daily situational experiences during the first years at university. The first overall aim of the dissertation was to identify university students’ motivational-emotional profiles, representing the more general dispositions in studying. The second aim was to examine how the student profiles and other general motivational dispositions are related to students’ contextual and situational experiences. Finally, the third aim was to investigate the consequences of both general student dispositions and situational academic emotions for short- and long-term educational outcomes. Study I examined whether situational academic emotions predict short-term study success. Studies II and III investigated students’ motivational-emotional profiles that were based on their overall study-related beliefs and expectancies, the perceived meaning of studying and their emotional experiences. These studies further examined how the student profiles differed, in Study II, in terms of course-specific experiences, self-study time and study success and, in Study III, in terms of long-term academic achievement. Study IV investigated how autonomous and controlled motivation was related to daily educational goals and further to situational academic emotions during the same day. Study V examined the short- and long-term effects of the first-year study engagement on the daily experiences of task-specific value and emotions. Questionnaire data and intensive longitudinal experience sampling data as well as achievement data from the student register were used. Variable- and person-oriented analytical approaches and intra-individual statistical methods were applied. Distinct groups of students with different motivational-emotional profiles were found with clear differences in contextual experiences and short- and long-term achievement (Study II: committed, dysfunctional, unstressed; Study III: engaged, disengaged, undecided, alienated). Dysfunctional and disengaged students expressed the most negative experiences and performed the most poorly, whereas engaged and committed students had the most favourable outcomes. Undecided and unstressed students displayed less engagement but had no serious problems in studying and they improved their performance after the first academic year. Despite the motivational and emotional problems, alienated students performed relatively well. A variable-oriented analytical approach further revealed that students’ situational academic emotions were related to study success in a lecture course. Finally, studies using an intra-individual approach showed that daily autonomous and controlled goal motivation was related to students’ situational academic emotions and that first-year study engagement was related to daily situational experiences both short- and long-term. In conclusion, the present dissertation indicates that even highly selected university students show various motivational-emotional patterns of engagement already at the beginning of their studies. These dispositions are related not only to students’ immediate, everyday experiences and study success but also their long-term academic achievement. The findings demonstrate the importance of investigating university students’ experiences and achievement on various contextual and temporal levels of specificity.Tämä väitöstutkimus tarkasteli sitä, kuinka motivaatio ja opiskeluun liittyvät tunteet (ns. akateemiset tunteet) edistävät yliopisto-opintoihin sitoutumista sekä miten ne ovat yhteydessä opiskelijoiden tilannekohtaisiin kokemuksiin ja opintomenestykseen ensimmäisten opiskeluvuosien aikana. Tutkimuksen ensimmäinen päätavoite oli tarkastella opiskelijoiden yleisempää opiskeluun liittyvää motivaatiota ja tunnekokemuksia ja tunnistaa näiden perusteella erilaisia opiskelijaprofiileja. Toinen päätavoite oli tutkia, miten opiskelijaprofiilit ja yleinen opiskelumotivaatio ovat yhteydessä opiskelijoiden tilannekohtaisiin kokemuksiin. Kolmantena tavoitteena oli tutkia, miten opiskelijaprofiilit ja tilannekohtaiset akateemiset tunteet ovat yhteydessä lyhyen ja pitkän aikavälin opintomenestykseen. Ensimmäinen osatutkimus selvitti, ovatko tilannekohtaiset akateemiset tunteet yhteydessä tenttimenestykseen luentokurssilla. Toinen ja kolmas osatutkimus tarkastelivat, minkälaisia yleiseen opiskelumotivaatioon ja tunnekokemuksiin liittyviä opiskelijaprofiileja voidaan tunnistaa sekä miten profiilit eroavat toisistaan luentokurssiin liittyvien kokemusten, itseopiskeluun käytetyn ajan ja kurssiarvosanan sekä pitkän aikavälin opintomenestyksen suhteen. Neljäs osatutkimus seurasi sitä, kuinka aamulla asetettuihin opintotavoitteisiin liittyvä motivaatio oli yhteydessä saman päivän aikana koettuihin akateemisiin tunteisiin. Viides osatutkimus tarkasteli ensimmäisenä opiskeluvuotena koetun opiskeluinnon yhteyttä sekä ensimmäisen että toisen opiskeluvuoden tilannekohtaisiin kokemuksiin. Aineisto koostui kyselylomakeaineistosta, kokemusotantamenetelmällä kerätystä intensiivisestä pitkittäisaineistosta ja opiskelijarekisteristä saaduista opintomenestystiedoista. Tutkimuksessa hyödynnettiin erilaisia tilastollisia menetelmiä. Henkilösuuntautuneen analyysin avulla löydetyt opiskelijaprofiilit olivat yhteydessä opiskelijoiden tilannekohtaisiin kokemuksiin, mutta myös sekä lyhyen että pitkän aikavälin opintomenestykseen. Opiskelijat, jotka olivat sitoutuneimpia, myös menestyivät parhaiten. Sen sijaan opintoihin liittyvä merkityksen puute oli yhteydessä negatiivisiin kokemuksiin sekä heikompaan opintomenestykseen. Alun perin uravalinnastaan epävarmat opiskelijat eivät kokeneet suuria ongelmia opinnoissaan ja paransivat opinnoissa edistymistään ensimmäisen vuoden jälkeen. Opinnoistaan vieraantuneet opiskelijat pärjäsivät kiinnostuksen puutteestaan huolimatta opinnoissaan melko hyvin. Muuttujalähtöinen analyysi paljasti lisäksi, että opiskelijoiden tilannekohtaiset akateemiset tunteet olivat yhteydessä opintomenestykseen luentokurssilla. Yksilön sisäiseen, tilannekohtaiseen kokemukseen liittyvä analyysi osoitti, että aamulla ilmaistu opintotavoitteisiin liittyvä motivaatio oli yhteydessä päivän aikana koettuihin akateemisiin tunteisiin. Ensimmäisen vuoden opiskeluinto selitti päivittäisiä tilannekohtaisia kokemuksia myös pitkällä aikavälillä. Tämä väitöstutkimus osoittaa, että jopa yliopistoon tarkoin valikoituneiden opiskelijoiden akateemisissa tunteissa, opiskelumotivaatiossa sekä opintoihin sitoutumisessa on vaihtelua ja yksilöllisiä eroja jo opintojen alussa. Tutkimus osoittaa myös, että motivaatiolla ja akateemisilla tunteilla on merkitystä opintomenestyksen, yliopisto-opintoihin sitoutumisen sekä niissä etenemisen kannalta. Näitä ilmiöitä on tärkeää tarkastella yleisen tason ohella myös tilanne- ja kurssikohtaisesti, huomioiden sekä pidemmän aikavälin vaikutukset että opintoihin liittyvät päivittäiset kokemukset

How to make a lecture course an engaging learning experience?

Peer reviewe

Do situational academic emotions predict academic outcomes in a lecture course?

This study explored the relationships between situational academic emotions, self-study time, and learning outcomes in a lecture course. The participants were 107 Finnish first-year teacher students in a student-activating educational psychology lecture course. Interest and exhaustion were positively related, whereas anxiety was negatively related to the grade awarded for the course. These three situational academic emotions explained overall 29% of the course grade and they still predicted significant variance in grades even with the influences of self-reported self-study time controlled. Finally, a mediation analysis revealed that interest mediated the relationship between self-study time and learning outcomes.This study explored the relationships between situational academic emotions, self-study time, and learning outcomes in a lecture course. The participants were 107 Finnish first-year teacher students in a student-activating educational psychology lecture course. Interest and exhaustion were positively related, whereas anxiety was negatively related to the grade awarded for the course. These three situational academic emotions explained overall 29% of the course grade and they still predicted significant variance in grades even with the influences of self-reported self-study time controlled. Finally, a mediation analysis revealed that interest mediated the relationship between self-study time and learning outcomes.Peer reviewe

Interest or anxiety? : The impact of teacher students' academic emotions, motivation and problems in studying on well-being and study success in an activating lecture course

Previous studies indicate that positive learning experiences are related to academic achievement as well as to well-being. On the other hand, emotional and motivational problems in studying may pose a risk for both academic achievement and well-being. Thus, emotions and motivation have an increasing role in explaining university students learning and studying. The relations between emotions, motivation, study success and well-being have been less frequently studied. The aim of this study was to investigate what kind of academic emotions, motivational factors and problems in studying students experienced five days before an exam of an activating lecture course, and the relations among these factors as well as their relation to self-study time and study success. Furthermore, the effect of all these factors on well-being, flow experience and academic achievement was examined. The term academic emotion was defined as emotion experienced in academic settings and related to studying. In the present study the theoretical background to motivational factors was based on thinking strategies and attributions, flow experience and task value. Problems in studying were measured in terms of exhaustion, anxiety, stress, lack of interest, lack of self-regulation and procrastination. The data were collected in December 2009 in an activating educational psychology lecture course by using a questionnaire. The participants (n=107) were class and kindergarten teacher students from the University of Helsinki. Most of them were first year students. The course grades were also gathered. Correlations and stepwise regression analysis were carried out to find out the factors that were related to or explained study success. The clusters that presented students' problems in studying as well as thinking strategies and attributions, were found through hierarchical cluster analysis. K-means cluster analysis was used to form the final groups. One-way analysis of variance, Kruskal-Wallis test and crosstabs were conducted to see whether the students in different clusters varied in terms of study success, academic emotions, task value, flow, and background variables. The results indicated that academic emotions measured five days before the exam explained about 30 % of the variance of the course grade; exhaustion and interest positively, and anxiety negatively. In addition, interest as well as the self-study time best explained study success on the course. The participants were classified into three clusters according to their problems in studying as well as their thinking strategies and attributions: 1) ill-being, 2) carefree, and 3) committed and optimistic students. Ill-being students reported most negative emotions, achieved the worst grades, experienced anxiety rather than flow and were also the youngest. Carefree students, on the other hand, expressed the least negative emotions and spent the least time on self-studying, and like committed students, experienced flow. In addition, committed students reported positive emotions the most often and achieved the best grades on the course. In the future, more in-depth understanding how and why especially young first year students experience their studying hard is needed, because early state of the studies is shown to predict later study success.Positiivisten oppimiskokemusten on osoitettu aiemmissa tutkimuksissa ennustavan paitsi akateemista menestystä, myös hyvinvointia. Toisaalta opiskeluun liittyvät emotionaaliset ja motivationaaliset ongelmat voivat olla riski niin opinnoissa menestymisen kuin hyvinvoinninkin kannalta. Tunteet ja motivaatio ovatkin olleet kasvavan mielenkiinnon kohteena selitettäessä yliopisto-opiskelijoiden oppimista ja opiskelua. Niiden välisiä yhteyksiä toisiinsa sekä menestykseen ja hyvinvointiin ei ole juuri tutkittu. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia akateemisia tunteita, motivaation kannalta tärkeitä tekijöitä sekä opiskeluun liittyviä ongelmia opiskelijat kokivat viisi päivää ennen opintojakson tenttiä, tarkastella yhteyksiä näiden tekijöiden sekä itseopiskeluun käytetyn ajan ja opintojaksolla menestymisen välillä sekä tutkia kaikkien edellä mainittujen tekijöiden vaikutusta hyvinvointiin, virtauskokemukseen ja opinnoissa menestymiseen. Akateemisilla tunteilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa niitä tunteita, jotka liittyvät opiskeluun. Motivaation kannalta tärkeitä tekijöitä käsiteltiin ajattelu- ja toimintastrategioihin, virtauskokemuksiin (flow) sekä tehtävän arvoon liittyvien teorioiden näkökulmasta. Opiskeluun liittyviä ongelmia tarkasteltiin mittaamalla uupumuksen, ahdistuksen, stressin, kiinnostuksen puutteen, itsesäätelyn puutteen sekä prokrastinaation määrää. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella joulukuussa 2009 aktivoivalla kasvatuspsykologian luentokurssilla. Osallistujat (n=107) olivat Helsingin yliopiston, pääosin ensimmäisen vuoden, opettajaksi ja lastentarhanopettajaksi opiskelevia. Kyselyn lisäksi kerättiin kurssin tenttiarvosanat. Tenttimenestykseen yhteydessä olleita ja sitä selittäneitä tekijöitä etsittiin korrelaatioiden ja askeltavan regressioanalyysin avulla. Opiskelijat ryhmiteltiin opiskeluun liittyvien ongelmien sekä ajattelu- ja toimintastrategioiden perusteella, hyödyntäen ensin hierarkkista ja sen jälkeen K-means klusterianalyysiä. Eroja opiskelijaryhmien välillä tenttimenestyksen, akateemisten tunteiden, tehtävän arvon, virtauskokemuksen sekä taustatietojen suhteen selvitettiin yksisuuntaisen varianssianalyysin, Kruskal-Wallisin testin sekä ristiintaulukoinnin avulla. Tulokset osoittivat, että viisi päivää ennen kurssin tenttiä mitatut akateemiset tunteet selittivät yhteensä noin 30 % tenttiarvosanan vaihtelusta; uupumus ja kiinnostus positiivisesti, ahdistus puolestaan negatiivisesti. Parhaiten menestystä tentissä ennustivat kiinnostus sekä itseopiskeluun käytetty aika. Osallistujat jakautuivat opiskeluun liittyvien ongelmien sekä ajattelu- ja toimintastrategioiden perusteella kolmeen ryhmään: 1) huonostivoiviin, 2) huolettomiin sekä 3) sitoutuneisiin ja optimistisiin opiskelijoihin. Huonosti voivat opiskelijat kokivat muita enemmän negatiivisia tunteita, menestyivät kurssilla huonoimmin, kokivat virtauksen asemasta ahdistusta ja olivat kaikkein nuorimpia. Huolettomat opiskelijat kokivat puolestaan muita harvemmin negatiivisia tunteita, käyttivät itseopiskeluun vähiten aikaa ja kokivat sitoutuneiden opiskelijoiden lailla virtausta (flow). Sitoutuneet opiskelijat kokivat eniten positiivisia tunteita ja saivat kurssilla parhaat arvosanat. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän tutkimustietoa siitä, miten ja miksi varsinkin nuorimmat ensimmäisen vuoden opiskelijat kokevat opiskelunsa vaikeaksi, sillä opintojen alkuvaiheen on osoitettu olevan ratkaiseva myöhemmän onnistumisen kannalta

The Experience of Laboratory Learning – How Do Chemistry Students Perceive Their Learning Environment?

Peer reviewe

Sense of competence and optimism as resources to promote academic engagement

5th ICEEPSY International Conference on Education & Educational Psychology in Kyrenia Cyprus (Oct 22-25, 2014)/ guest editors: Zafer Bekirogullari, Melis Minas.Peer reviewe

Playing out diplomacy : Gamified realization of future skills and discipline-specific theory

Future horizons, shaped by unpredictable ecosystems and exponential automation, require discipline-specific as well as transdisciplinary skills to navigate. In the context of political science education, negotiation simulations, for example in the form of board games, can aid in developing both. As a plausibility probe for wider investigations, we set out to research whether an International Relations course concept utilizing the classical board game Diplomacy with pedagogically altered rules and gaming conditions enhances students’ (n = 23) understanding of discipline-specific knowledge and future skills. We utilized a conceptual pre-post measure as well as free-form learning diaries to investigate development in participants’ conceptual understanding and future skills along the course. The results tentatively suggest quantifiable and qualitatively observable changes in the discipline-specific conceptual, as well as more broad-based competence level. The gamified learning environment provided students with an activating and engaging learning environment that better acquainted them not only with discipline-specific theory, but more importantly, also with skills regarded important for their future.Peer reviewe

Engaging leadership training – fostering social interaction skills through e-learning and blended solutions

Peer reviewe

Development of low-stakes mathematics and literacy test scores during lower secondary school – A multilevel pattern-centered analysis of student and classroom differences

The development of students' learning and test-taking behavior may derive from the social context and the group of peers they associate with daily for years. Consequently, it is assumed that students' academic achievements are to some degree affected by their classmates and the composition of the classroom. The present study provides evidence on how Finnish students (N = 5071) from different classrooms (N = 435) develop distinct patterns regarding their mathematics and literacy achievement during lower secondary school. We analysed longitudinal large-scale educational assessment data using a multilevel latent profile analysis (MLPA) to investigate the impact of classroom effect on students' achievement patterns, that is, on the development of students' low-stakes mathematics and literacy test scores from 7th to 9th grade. The results demonstrated the added value of modelling the multilevel structure inherent in educational assessment data: we identified four student achievement patterns that displayed different distributions across the school classes. More precisely, besides individual characteristics, the development of students' low-stakes mathematics and literacy test scores was associated with class-level factors and some of the classrooms seemed to have a stronger effect on students' test scores. These results suggest that classroom context is associated with students' achievement patterns, especially regarding the worst achieving students. The findings may reflect a combination of class placement practices as well as classroom and peer effect. Although the differences between Finnish schools have been one of the lowest in the OECD countries, the findings of the present study suggest that the classroom membership may create class level quality differences in both the preconditions and the development of learning.Peer reviewe

Progress in Teachers’ Readiness to Promote Positive Youth Development among Students during the Lions Quest Teaching Workshop

Peer reviewe