Työttömien määräaikaishaastattelujen arviointi

Määräaikaishaastattelut tehostavat työnhakija-asiakkaan palveluihin ohjautumista, edistävät aktivoitumista ja avoimille työmarkkinoille työllistymistä. Haastatteluja tarvitaan myös jatkossa, mutta niiden tekeminen kaikille asiakkaille kolmen kuukauden välein ei kuitenkaan ole toimiva ja kustannustehokas ratkaisu. Tutkimuksen kehittämisehdotukset koskevat mm. sähköisten järjestelmien parempaa hyödyntämistä ja rutiinitoimien automatisointia, asiakkaan osallisuuden ja omavastuun lisäämistä sekä TE-toimiston asiantuntijoiden ja asiakkaiden välisen kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen lisäämistä. Pääehdotus on kuitenkin se, että haastatteluja ei tule toteuttaa kaikille asiakkaille samaan kolmen kuukauden tahtiin, vaan nykyistä kohdennetummin asiakkaan palvelutarve huomioiden

Osatyökykyisistä osaavaa työvoimaa

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan työnantajien näkökulmasta osatyökykyisten työvoiman kysyntää ja rekrytointia. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisesti. Työnantajille toteutettiin sähköinen kysely, johon vastasi 999 työnantajaa, joista 26 prosentilla oli kokemusta osatyökykyisen henkilön rekrytoinnista. Lisäksi tehtiin elinkeinoelämän etujärjestöjen edustajille sidosryhmähaastatteluita (n=15) ja lisäksi tehtiin kymmenen tapaustutkimusta. Osatyökykyisten kysyntää voidaan lisätä nykyistä paremmalla tuottavuuden aleneman ja riskien kompensoinnilla työnantajalle. Hyvin voimakkaasti nousi esille myös tiedon merkitys. Työnantajat nostivat esille, että olisi tärkeä saada realistista tietoa osatyökykyisten ominaisuuksista, tuottavuudesta ja rajoitteista rekrytointiprosessin tueksi. Lisäksi kaivataan perustietoa rekrytoinnista ja siihen saatavasta tuest

Syrjäytymisen ehkäisemistä ja tukea työllistymiseen : Työllisyyspoliittisia avustuksia koskeva tutkimus

Työllisyyspoliittinen avustus on harkinnanvarainen valtionavustus hanketoimintaan. Hankkeisiin osallistuu vuosittain tuhansia työttömiä ympäri Suomen. Työllisyyspoliittisella avustuksella rahoitetun toiminnan asiakastuloksia ei ole tutkittu aiemmin valtakunnallisesti. Tämän tutkimuksen avulla haluttiin saada tietoa työllisyyspoliittisen avustuksen käytöstä ja työllisyyspoliittisella avustuksella rahoitettujen hankkeiden vaikuttavuudesta. Lisäksi haluttiin saada avustuksista myös entistä parempi kokonaiskuva. Typo-hankkeiden toiminta painottuu tukityöllistämiseen ja työkokeilupaikkoihin, mutta myös suoraan työelämään tähtääviä valmennuksia ja ohjauksia toteutetaan. Hankkeiden asiakaskunta on yleensä kaikista heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia, erityisesti pitkäaikaistyöttömiä. Tyypillisimmillään typo-hanketta toteuttaa yhdistys ja hanke kestää kolme vuotta hankkeen määrärahan ollessa noin 104 000 euroa vuodessa. Työllistymisvaikutusten valossa typo-avustuksilla aikaan saadut tulokset ovat melko vaatimattomat. Merkittävimmät tulokset typo-hankkeisiin osallistumisista liittyvät siihen, että hankkeet onnistuvat pitämään ihmiset osallisena yhteiskuntaan ehkäisten siirtymistä työelämän ulkopuolelle tai tuntemattomaan tilanteeseen. Hankkeiden asiakkaat saavat usein määrällisesti muita paljon enemmän ohjausta ja palvelua. Typo-hankkeet täydentävät muuta palvelujärjestelmää

Työkykyohjelman arviointi : Ulkoisen arvioinnin loppuraportti

Työkykyohjelma kuului pääministeri Marinin hallituksen työllisyystoimiin, ja sen tavoitteena oli löytää ratkaisuja olemassa oleviin osatyökykyisten työllistymisen ongelmiin. Ohjelmasta vastasi ja sitä toteutti TEM yhteistyössä STM:n kanssa vuosina 2019–2023. Monet ohjelman toimista ovat kehittäneet palvelujärjestelmän kykyä ja osaamista tunnistaa osatyökykyisten työkyvyn tuen tarpeita entistä paremmin sekä auttaneet TE- ja sosiaali- ja terveyspalveluita yksilöllisten ja oikea-aikaisten palvelujen tarjoamisessa. Varsinkin asiantuntijoiden osaamisen ja resursoinnin vahvistamisessa saavutettiin tuloksia. Ohjelman toimenpiteet vaikuttivat osatyökykyisille sopivien työpaikkojen syntymiseen välillisesti luomalla edellytyksiä entistä osallistavammille työmarkkinoille. Osatyökykyisiä koskeva tilannekuva on toistaiseksi hajanainen. Ohjelman hyvien tulosten jatkuvuutta tulee tukea huomioiden muuttuva toimintaympäristö. Tämä edellyttää poikkihallinnollista yhteistyötä, johdon sitoutumista ja resursseja. Työnantajiin liittyvien tukitoimien ja kysynnän luomisen näkökulmien tulisi liittyä vahvemmin kokonaisuuteen. Suomeen tarvitaan poikkihallinnollinen tilannekuva työllisyysasteen vahvistamiseksi ja osatyökykyisten tilanteen parantamiseksi. Työttömien osatyökykyisten työllistämisen edistäminen edellyttää jatkossakin ohjelmamuotoista tai vastaavaa jatkuvuutta ylläpitävää kehittämistä

Osaa ja työllisty : Selvitys korkeasti koulutettujen tulevaisuuden aloista ja työllistymisestä

Innolink Research Oy on laatinut Pirkanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta selvityksen korkeasti koulutettujen tulevaisuuden aloista sekä työttömyydestä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Korkeasti koulutettujen ryhmä muodostuu raportissa alemman ja ylemmän korkeakouluasteen suorittaneista sekä tutkijakoulutusasteen ryhmästä. Raportti jakautuu neljään osaan: tilastoosioon, kirjallisuuskatsaukseen, sosiaalisen median sisällönanalyysiin ja asiantuntijoiden haastatteluihin. Koulutusalojen perusteella Suomen kolme suurinta korkeasti koulutettujen työtöntä ryhmää valmistuu ammattikorkeakouluista. Ylivoimaisesti suurin työttömien ryhmä on tradenomit. Ammattikorkeakouluista valmistuneista insinööreistä ennakoidaan olevan tulevaisuudessa ylitarjontaa, niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Uusien työpaikkojen arvioidaan tulevaisuudessa syntyvän välillisesti aloille, joilla tietämyksen jalostamisella on suuri merkitys. Tällaisesta alasta hyvä esimerkki on sosiaali- ja terveysala. Sosiaali- ja terveysalalle on Ruotsissa jo syntynyt DNA-kartoituspalveluita. DNA-kartoitus liittyy kiinteästi tulevaisuuden räätälöityihin lääkkeisiin. Tulevaisuuden uudet työpaikat ovat sidoksissa nopeasti kasvavaan tiedon määrään ja sen käsittelyyn. Työllistymisessä korkeasti koulutetun työllistymisen kannalta merkittävimmiksi tekijöiksi muodostuvat yksilön osaaminen ja suhdeverkostot. Korkeasti koulutettujen työttömyyden kasvu kuvastaa myös työmarkkinoiden muutosta. Työelämästä ennakoidaan tulevan entistä sirpaleisempaa, ja yksilön halu vaikuttaa omaan elämänlaatuunsa korostuu. Työuraa ei välttämättä nähdä ylöspäin vaan vaakatasoon suuntautuneena. Verkostojen merkityksen ymmärtäminen auttaa suunnittelemaan palveluita, joita korkeakoulutetut tarvitsevat valmistuessaan ja työttömyyden kohdatessaan. Korkeakoulututkinto voidaan nähdä ikään kuin perustutkintona, joka antaa nuorelle avaimet työelämän alkuun. Tulevaisuudessa tarvitaan monenlaisia osaajia. Työllistymiseen liittyvien eri osapuolten, kuten koulujen, yhteiskunnan, työnantajien ja työnhakijoiden tulisi hyväksyä jatkuva muutos ja mukauttaa toimensa joustaviksi vastaamaan muutosta