Sterile neutrino signals from supernovae

We investigate the effects of a mixing of active and sterile neutrinos on the ratios of supernova electron neutrino flux ($F_e$) and antineutrino flux ($F_{\bar e}$) to the total flux of the other neutrino and antineutrino flavours ($F_a$). We assume that the heaviest (in the normal hierarchy) Standard Model neutrino $\nu_3$ mixes with a sterile neutrino resulting in a pair of mass eigenstates with a small mass gap. Using the density matrix formalism we solve numerically the the evolution of neutrino states in the envelope of a supernova and determine the flux ratios $F_e/F_a$ and $F_{\bar{e}}/F_a$ as a function of the active-sterile mixing angle and for the experimentally allowed range of the standard active-active mixing angle $\theta_{13}$.Comment: 5 pages, 3 figures. This is the corrected version to be published in Physical Review

Particle Number Fluctuations in Statistical Model with Exact Charge Conservation Laws

Even though the first momenta i.e. the ensemble average quantities in canonical ensemble (CE) give the grand canonical (GC) results in large multiplicity limit, the fluctuations involving second moments do not respect this asymptotic behaviour. Instead, the asymptotics are strikingly different, giving a new handle in study of statistical particle number fluctuations in relativistic nuclear reactions. Here we study the analytical large volume asymptotics to general case of multispecies hadron gas carrying fixed baryon number, strangeness and electric charge. By means of Monte Carlo simulations we have also studied the general multiplicity probability distributions taking into account the decay chains of resonance states.Comment: 4 pages, 2 figures. The report of the talk given in Strangeness in Quark Matter 2004, Cape Town. Submitted to J. Phys. G: Nucl. Part. Phy

Sulfidikaivoksen elinkaaren aikana tuotetun AMD:n synty ja minimointi

Tiivistelmä. Sulfidit kuuluvat yleisimpiin louhittaviin materiaaleihin, joita kaivoksissa maailmanlaajuisesti louhitaan. Pääsyy louhimiseen on sulfideista saatavat metallit, jotka voidaan rikastaa ja laittaa käyttöön useissa eri teollisuuden, rakennuksen sekä teknologian muodossa. Sulfidien louhinta voidaan näin ollen nähdä välttämättömänä osana niin teknologian kuin myös yhteiskunnan nykyaikaista olemassaoloa. Saatavilla olevat sulfidimäärät ovat kuitenkin pienentyneet viimeisten vuosikymmenien aikana, johtuen pitoisuuksien heikentymisestä sulfidimalmeissa. Heikkoja pitoisuuksia on pystytty kompensoimaan tehokkaammalla louhinnalla, mutta tämä on vaatinut enemmän resursseja sekä enemmän jätteiden tuotantoa kaivoksista. Sulfidikaivoksen elinkaaren aikana tulee syntymään useita saasteita, jotka voivat aiheuttaa vakavaa tuhoa kaivosalueen vesistöihin, maaperään sekä ympäristöön yleisesti. Yksi merkittävimmistä syntyvistä saasteista on AMD, eli kaivoksen happovaluma. Happovaluma ovat kaivoksien kannalta vakavia ongelmia, jotka voivat haitata kaivosalueita niin kaivoksen toiminnan, kuin myös toiminnan päättymisen jälkeen. Happovalumat syntyvät hapettumisreaktioissa mineraaliainekselle, jonka myötä tuotetaan happamia yhdisteitä sekä metallipitoisia nesteitä. Hapettumisreaktiot ovat eri mineraaleille erilaisia, niin tuotteiden kuin reaktioiden käynnistyksen kannalta. Yhteistä happovalumien reaktiolla on kuitenkin se, että ne niiden toteutumien helpottuu happovalumien edetessä. Reaktioiden helpompi toteutuminen johtaa siihen, että hapettumisreaktiot leviävät laajemmille alueille, reaktioiden aktivointiin tarvitaan vähemmän energiaa, reaktionopeudet kasvavat ja uudempia, entistä hapettavampia reaktioita voidaan suorittaa. Happovalumien kiihtyvä kehitys on merkittävä ongelma, joka tekee haittojen sekä valumien hallinnasta vaikeaa sekä tärkeää. On kuitenkin olemassa menetelmiä sekä tekniikoita, joidenka avulla voidaan mitata, lieventää ja korjata happovalumista aiheutuvia vahinkoja. Happovalumiin liittyvät reaktiot sekä tavat, joilla reaktiot saadaan ehkäistyä ovat entistä tärkeämpiä tekijöitä kaivoksien ympäristöjen kannalta. Tiedon avulla voidaan välttää reaktioiden pahimmat seuraukset, ja paremman tiedon avulla voidaan välttää seurauksia paremmin

Kolposkopiakäynnit OYS:ssa vuonna 2015:papa-näytteen sytologian korrelaatio kolposkopiassa otetun biopsian historiaan

Tiivistelmä. Sytologisen papa-näytteen korrelaatio biopsia- tai loop-konisaationäytteessä todettuun histologiaan vaihtelee eri tutkimusten välillä. Lisäksi sytologisten ja histologisten muutosten luokittelussa ja tulkinnassa on todettu eroja eri patologien ja eri laboratorioiden välillä. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää minkälaisia histologisia muutoksia löytyy eri sytologisten papa-muutosten taustalta Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS). Lisäksi tutkimustavoitteena oli katsoa, toteutuvatko Euroopan Kolposkopiayhdistyksen (EFC) asettamat laatukriteerit OYS:ssa. Lisäksi tutkimuksen avulla saataisiin mahdollisesti tietoa, onko endocervix- eli strich-näytteestä hyötyä diagnostiikassa. Aineistona oli vuonna 2015 OYS:ssa naistentautien poliklinikalla tehdyt kolposkopiat eli kohdunkaulan tähystykset. Aineisto on kerätty retrospektiivisesti potilastietojärjestelmästä. Tutkimukseen otettiin mukaan 347 potilasta, joiden tulosyynä oli papa-muutos, ja jotka sen papa-muutoksen vuoksi tulivat ensimmäiselle käynnille aikaisintaan vuonna 2014. Potilaista kerättiin tiedot SPSS-ohjelmaan. Tulokset analysoitiin käyttämällä ristiintaulukointia. Tässä tutkimuksessa HSIL-papan vuoksi otettiin kohdunkaulasta biopsiat 59 potilaalta: taustalta löytyi histologisesti 16 (27,1 %) potilaalta LSIL tai lievempi muutos, 40 (67,8 %) potilaalta HSIL-tasoinen muutos, 2 (3,4 %) potilaalta adenokarsinooma in situ -muutos, ja 1 (1,7 %) potilaalta levyepiteelikarsinooma. HSIL-papan vuoksi tehtiin loop-konisaatio joko suoraan tai biopsioiden jälkeen 102 potilaalle: taustalta löytyi 20 (19,6 %) potilaalta LSIL tai lievempi muutos, 74 (72,5 %) potilaalta HSIL-tasoinen muutos, 4 (3,9 %) potilaalta AIS, 3 (2,9 %) potilaalta levyepiteelikarsinooma, ja 1 (1,0 %) potilaalta adenokarsinooma. Tässä tutkimuksessa poistetuissa loop-konisaateissa oli 79,3 % tapauksista CIN2+ tasoinen muutos, kun EFC:n laatukriteerin 1. mukaan vähintään 85 %:ssa poistetuista loop-konisaateissa tulisi olla vähintään CIN2-tasoinen muutos. EFC:n laatukriteeri 2. mukaan kolposkopia tulisi olla aina tehtynä ennen poikkeavan sytologian loop-konisaatiohoitoa, tämä kriteeri toteutuu OYS:ssa. EFC:n kriteerin 3. mukaan dysplasian tulisi olla poistettu 80 % tehdyissä loop-konisaateissa, tässä aineistossa marginaalit olivat puhtaat 56,8 %:ssa tapauksista. Strich-näytteen hyödyllisyyden arvioiminen osoittautui haastavaksi. Tämän tutkimuksen perusteella vaikuttaisi, että se on spesifinen mutta hyvin epäsensitiivinen tutkimus

The connection analysis between the dilution of the deposited Fe-Cr-V-Mo-C layer by the basic metal and the parameters of its microstructure

In this work, the structure of the Fe-Cr-V-Mo-C coatings received by plasma transferred arc cladding was investigated. Coatings were deposited on plates with a thickness of 10 mm and made from constructional steel (steel 20). The correlation analysis of relationships between dilution of the deposited layers by the basic metal and the parameters of their microstructure was carried out. The parameters were as follows: volume fraction, a size, a shape factor, the distance between particles, the number of particles of vanadium carbide, volume fraction of the eutectic on the basis of carbide M[7]C[3] and the distances between its colonies, as well as the volume fraction of the [alpha]-phase in the alloy matrix

Landau-Zener problem in a three-level neutrino system with non-linear time dependence

We consider the level-crossing problem in a three-level system with non-linearly time-varying Hamiltonian (time-dependence $t^{-3}$). We study the validity of the so-called independent crossing approximation in the Landau-Zener model by making comparison with results obtained numerically in density matrix approach. We also demonstrate the failure of the so-called "nearest zero" approximation of the Landau-Zener level-crossing probability integral.Comment: 11 pages, 3 figures. To be published in Physical Review

Toimintakulttuurin käsite varhaiskasvatuksessa

Tiivistelmä. Lapsi- ja perhepalvelut ovat Suomessa yksi keskeisimmistä yhteiskunnallisista kehittämisen kohteista. THL on toimeenpannut sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (2016–2018), jossa tarkoituksena on uudistaa palveluiden toimintakulttuuria lasten oikeuksia edistäväksi ja lapsi- ja perhelähtöiseksi. (STM, 2017.) Myös varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa toimintakulttuurin käsitettä painotetaan aiempaa enemmän. Viimeaikaiset lakimuutokset näkyvät myös varhaiskasvatustoiminnassa ja vaativat lastentarhanopettajilta aktiivisia toimia uusien tavoitteiden saavuttamiseksi. Varhaiskasvatus on keskeinen osa lapsipalveluja, ja jotta muutokset voidaan kohdistaa päiväkodeissa todelliseen toimintakulttuuriin, on ensin ymmärrettävä, mistä toimintakulttuuri koostuu. Tämän tutkimuksen tavoitteena on luoda katsaus ajankohtaiseen tutkimuskirjallisuuteen käsiteanalyysilla ja siten selvittää, mitkä tekijät määrittävät varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria päiväkodissa. Teemahaastattelulla pyrimme tuomaan näkyväksi sen, miten toimintakulttuurin käsite ymmärretään ja miten sitä määrittävät teemat ilmenevät käytännössä. Tulosten analysoinnissa hyödynnämme Edgar Scheinin organisaatiokulttuurin mallia. Yksittäisen tapauksen teemahaastattelusta ei voida tehdä yleistyksiä, mutta haastatteluaineiston analysointi yhdessä aiempien tutkimusten kanssa lisää työmme sovellusarvoa ja luotettavuutta. Käsitteen käyttö osoittautui tutkimuksessa moniulotteiseksi. Joissain tapauksissa käsitettä käytettiin kuvaamaan jotain toista konseptia määrittelemättä itse toimintakulttuuria. Joissain yhteyksissä toimintakulttuuri taas määrittyi toisen ilmiön kautta. Kirjallisessa aineistossa käsite ymmärrettiin useimmiten muuttuvaksi, yhteisölliseksi prosessiksi, joka ilmenee päiväkodin toimijoiden toimintatavoissa ja toimintatapoina. Tutkimuksessa paljastui, että toimintakulttuurin eri osa-alueita, kuten esimerkiksi johtajuutta tai kehittämistä, ei voida erottaa toisistaan, vaan rajanveto niiden välillä on aina joiltain osin keinotekoista. Käytännössä toimintakulttuuria ei siis voida jakaa yksittäisiin osiin, vaan se muotoutuu osa-alueiden vuoropuhelussa. Tutkimustuloksissa toimintakulttuuria määrittäviksi tärkeimmiksi teemoiksi osoittautuivat johtajuus, kehittäminen ja vuorovaikutus. Varhaiskasvatusyksiköissä on siis tärkeää tunnistaa oman toimintakulttuurin piirteet, koska toimintakulttuuri määrittää kaikkien toimintaa ja koskee kaikkia toiminnan osa-alueita. Jokainen yhteisön jäsen vaikuttaa yksilönä toimintakulttuurin muotoutumiseen ja kehittämiseen, ja toimintakulttuuri vaikuttaa puolestaan yksilöön ja hänen toimintamahdollisuuksiinsa

Päiväkodin työntekijöiden kokemuksia toimintakulttuurista ja toimijuudesta muuttuvassa varhaiskasvatuksessa

Tiivistelmä. Suomalainen varhaiskasvatus on muutoksessa. Viimeaikaiset lakimuutokset ja säädökset ovat tuoneet muutostarpeita päiväkotityöhön. Yksittäisten päiväkotien olisikin pystyttävä vastaamaan kehitystarpeisiin, ja se edellyttää työntekijöiltä valmiutta muuttaa totuttuja toimintatapoja. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisena työntekijät kuvaavat päiväkodin toimintakulttuuria ja miten he kokevat toimijuutensa varhaiskasvatuksen muuttuvassa tilanteessa. Työssämme hyödynnämme fenomenologista ja hermeneuttista tutkimusstrategiaa. Teemahaastattelulla ja avoimella kyselyllä pyrimme tuomaan näkyväksi ilmiöihin liittyviä merkityksiä ja toimijuuksien välisiä suhteita. Tutkimusjoukko koostui kahdesta päiväkodin johtajasta, neljästä lastentarhanopettajasta ja kolmesta lastenhoitajasta. Tutkittavista neljää haastateltiin ja viisi vastasi kyselyyn. Toimintakulttuurin analysoinnissa hyödynsimme Edgar Scheinin (1987) organisaatiokulttuuriteoriaa, ja toimijuutta tarkastelimme Jyrki Jyrkämän (2008) toimijuuden modaliteettimallin avulla. Tutkimuspäiväkotien toimintakulttuurit osoittautuivat pääosin muutosmyönteisiksi. Niitä leimasivat avoin keskustelukulttuuri, kollegiaalisuus ja innovatiivisuus sekä pyrkimys suunnata toimintaa varhaiskasvatuksen asiakirjojen mukaiseksi. Toimijuuden osalta tuloksissa korostuivat asiakirjojen ja säädösten velvoittavuus, yhteisöllisyys ja perinteisyys sekä työntekijöiden vaikuttamismahdollisuudet työssä. Päiväkodissa toimijat luovat verkoston, jossa kaikkien toiminta vaikuttaa kaikkiin. Muutosmyönteisyydestä huolimatta työntekijöiden toimijuuteen vaikuttivat kuitenkin perinteiset toimintatavat ja -mallit. Avoin keskustelukulttuuri loi työntekijöille vaikuttamismahdollisuuksia, jotka lisäsivät työviihtyvyyttä. Ajanpuute ja runsas työmäärä olivat suurimpia toimijuutta rajoittavia tekijöitä. Tutkimusjoukkomme oli pieni, joten sen perusteella ei voida tehdä yleistyksiä tutkimustuloksista. Varhaiskasvatusalan yhteiskunnalliset muutokset koskevat kuitenkin kaikkia päiväkoteja, joten tuloksilla voi olla sovellusarvoa päiväkotien kehittämistyössä

Words with the Maximum Number of Abelian Squares

An abelian square is the concatenation of two words that are anagrams of one another. A word of length $n$ can contain $\Theta(n^2)$ distinct factors that are abelian squares. We study infinite words such that the number of abelian square factors of length $n$ grows quadratically with $n$.Comment: To appear in the proceedings of WORDS 201