Haluan luokanopettajaksi - Syitä luokanopettajakoulutukseen hakeutumiselle, käsityksiä hyvän opettajan ominaisuuksista ja Vakava-kokeesta

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia luokanopettajaopiskelijaksi pyrkivien syitä luokanopet-tajakoulutukseen hakeutumiselle, käsityksiä hyvän opettajan ominaisuuksista ja käsityksiä valta-kunnallisesta kasvatusalan valintakokeesta Vakavasta. Tutkimustyypiltään työ on laadullinen tutkimus, jossa olen hyödyntänyt fenomenografista tutki-mussuuntausta. Fenomenografisen tutkimussuuntauksen tavoitteena on kuvailla, analysoida ja ymmärtää erilaisia käsityksiä ilmiöistä ja käsityksien välisiä suhteita (Huusko & Paloniemi 2006, 163). Tutkimuksen aineisto on kerätty avoimella kyselylomakkeella. Kyselyn palautti 59 kesällä 2014 Tampereen luokanopettajakoulutuksen soveltuvuuskokeisiin osallistunutta hakijaa. Kyselyyn osallistujat valikoituivat osallistujiksi sattumanvaraisesti, mutta kuitenkin niin, että jokainen heistä oli osallistumassa luokanopettajakoulutuksen soveltuvuuskokeisiin. Aineiston käsittelyssä olen hyödyntänyt Huuskon ja Paloniemen (2006, 167) fenomenografisen tutkimuksen analysointimallia. Aineistosta etsitään merkitysyksiköitä, jotka jaotellaan kategorioihin ja joita vertaillaan keskenään. Kyseiseen analysointimallin lisäksi olen hyödyntänyt Eskolan (2007, 160, 167- 179) tyypittely analysointimallia. Luokanopettajakoulutukseen hakeutumisen syinä yli puolet mainitsivat halun lasten kanssa työskentelemiseen ja halukkuuden työskennellä ihmisläheisellä alalla. Mainitsemista syistä hakeutua luokanopettajakoulutukseen sain muodostettua viisi kategoriaa: kiinnostavuus, olen sopiva opetta-jaksi, ura, tärkeä ammatti ja oma asuinympäristö. Vastaajien käsitykset hyvän opettajan ominai-suuksista ovat hyvin samankaltaisia aikaisempien tutkimustuloksien kanssa. Aineistoni perusteella yleisesti tyypiteltynä hyvän opettajan ominaisuudet ovat empaattisuus, ammattitaitoisuus, kärsi-vällisyys ja rauhallisuus. Luokanopettajaksi pyrkivien käsitykset valtakunnallisesta kasvatusalan valintakokeesta Vakavasta, jakautuivat kahteen kategoriaan. Ensimmäisen kategorian mukaan koe oli käsitysten mukainen. Perusteluina oli, että edellisvuosien kokeisiin oli tutustuttu ja kokeeseen oli valmistauduttu huolellisesti. Toisen kategorian mukaan koe ei ollut odotusten mukainen, mitä perusteltiin liiallisella soveltuvuudella ja epäselvyyksillä. Tämän fenomenografisen tutkimuksen tavoitteena oli kuvailla, analysoida ja ymmärtää käsityksiä tutkittavista ilmiöstä ja käsityksien välisiä suhteita. (Huusko & Paloniemi 2006, 162.) Tutkimuksen luotettavuutta lisää se, että analysointivaihe on pyritty kirjoittamaan tarkasti näkyviin. Avainsanat: luokanopettaja, Vakava-koe, käsitys, ominaisuus, valmennuskurss

SAIRAANHOITAJAN TYÖKIELI – YLEISKIELTÄ VAI AMMATTIKIELTÄ? Funktionaalinen näkökulma ammattikielen oppimiseen toisella kielellä

Artikkelissa kysymme, missä määrin suomi toisena kielenä (S2) -opetuksenpitäisi tehdä ero ammattikielitaidon ja yleiskielitaidon välillä. Kysymystäselvitetään haastattelemalla työelämään juuri sijoittuneita tai opintojaanlopettelevia maahanmuuttajasairaanhoitajia ja heidän lähiesimiehiään.Tutkimuksen metodinen työkalu on luotu S2-opetukseen tehtyjen ammatillistenviitekehysten, tässä tapauksessa nimenomaan sairaanhoidon ammatillisenS2-viitekehyksen, pohjalta. Viitekehyksestä on luotu puolistrukturoituteemahaastattelukehikko, jonka avulla selvitetään hoitajien omia kokemuksiakielellisestä selviytymisestä ja toisaalta esimiesten näkemyksiä hoitajienkielellisestä selviytymisestä. Sisällönanalyysillä osoitetaan, että suurimmathaasteet ovat kirjaamistilanteiden rakenteellinen ja terminologinen tarkkuus,spontaanius ja reagointi puhelinkeskustelutilanteissa, rekisterinvaihto jakommunikoinnin seuraaminen monenkeskisissä vuorovaikutustilanteissasekä ammatti-identiteetin kielenvarainen ilmentäminen. Eniten tukea koettiinsaatavan työyhteisön kannustavasta ilmapiiristä, potilaiden myönteisestäasenteesta ja keskustelukumppanin suorista avuntarjouksista. Tämäntutkimuksen tuloksena syntyvä kuva ammattikielestä on moni-ilmeinen.Tutkimus haastaa kyseenalaistamaan ammatillisenkielitaidon määritelmän.Funktionaalisen S2-opetuksen pohjana ei voi toimia sellainen ammatillisenkielitaidon määritelmä, joka määrittelee ammattikielen yksinomaanterminologisin perustein ja sulkee pois ammattiin kuuluvien vuorovaikutustilanteidenkirjon.Asiasanat: ammatillinen kielenopetus, toisen kielen opetus, hoitotyöKey words: professional language, second language learning, nursin

Functional interactions between delta- and mu-opioid receptors in rat thermoregulation

The selective delta-opioid receptor agonist deltorphin II (25.0-100.0 microg, i.c.v.) produced biphasic effects on core temperature in rats, in which hypothermia was followed by hyperthermia. Pretreatment with the selective delta-opioid receptor antagonist, naltrindole (25.0 microg, i.c.v.), blocked hypothermia produced by deltorphin II and had a tendency to potentiate the hyperthermic effect of deltorphin II. The non-selective opioid receptor antagonist naloxone (1.5 mg kg(-1), s.c.) potentiated hypothermia, and blocked hyperthermia, produced by deltorphin II (100.0 microg). Also, naloxone potentiated hypothermia produced by a lower dose of deltorphin II (25.0 microg), which did not produce hyperthermia. A similar pattern was found for the selective mu-opioid receptor antagonist, beta-funaltrexamine (5.0 microg, i.c.v.), which potentiated and blocked deltorphin II-induced hypo- and hyperthermia, respectively. The selective kappa-opioid receptor antagonist nor-binaltorphimine (20.0 microg, i.c.v.) had no effects on deltorphin II-induced temperature changes. The present results suggest that deltorphin II produces hypothermia through activation of delta-opioid receptors, whereas the hyperthermic effect of deltorphin II involves activation of mu-opioid receptors. This mu-opioid receptor stimulatory effect of deltorphin II is furthermore more pronounced than was anticipated based on the reported in vitro properties of this compound. The biphasic effect of deltorphin II implies a negative interaction between delta- and mu-opioid receptors in thermoregulation in rats

Behavioural analysis of melanin-concentrating hormone in rats: evidence for orexigenic and anxiolytic properties

Melanin-concentrating hormone (MCH) is a cyclic neuropeptide, predominantly expressed in hypothalamus, and recognized as a key regulator in feeding behaviour and energy balance. In this study, we examined the behavioural effects of intracerebroventricularly administered MCH on food intake, anxiety, exploratory behaviour and body core temperature in rats. MCH (0.15–10.0 μg, i.c.v.) acutely increased food intake in a dose-dependent manner. In addition, MCH (0.6–10.0 μg, i.c.v.) produced effects similar to anxiolytics in an animal model of anxiety, Vogel's punished drinking test. Thus, punished drinking episodes were significantly increased. We found no effects of MCH (5.0–20.0 μg, i.c.v.) on locomotor activity either in habituated or non-habituated animals. Furthermore, MCH did not produce any changes in body core temperature. Together, these observations further support a role for MCH as an orexigenic neuropeptide and also suggest anti-anxiety properties for MCH

Dopamine D 2 receptor ribozyme inhibits quinpirole-induced stereotypy in rats

The injection of a dopamine D 2 receptor hammerhead ribozyme (20 μg) once daily for 5 days into the nucleus accumbens of rats resulted in an inhibition of stereotyped sniffing and locomotor activation produced by the selective dopamine D 2 receptor agonist, quinpirole (0.4 mg kg −1 s.c.). The results suggest that ribozymes may be useful in the study of in vivo gene function in the brain

Potent and nontoxic antisense oligonucleotides containing locked nucleic acids

Insufficient efficacy and/or specificity of antisense oligonucleotides limit their in vivo usefulness. We demonstrate here that a high-affinity DNA analog, locked nucleic acid (LNA), confers several desired properties to antisense agents. Unlike DNA, LNA/DNA copolymers were not degraded readily in blood serum and cell extracts. However, like DNA, the LNA/DNA copolymers were capable of activating RNase H, an important antisense mechanism of action. In contrast to phosphorothioate-containing oligonucleotides, isosequential LNA analogs did not cause detectable toxic reactions in rat brain. LNA/DNA copolymers exhibited potent antisense activity on assay systems as disparate as a G-protein-coupled receptor in living rat brain and an Escherichia coli reporter gene. LNA-containing oligonucleotides will likely be useful for many antisense applications