Kasvipeite ja vedenpinnan nosto vähentävät päästöjä

Lehtiartikkeli (rinnakkaistallennusluvan asianumero: 2532/12 05 01 02/2020)Maatalouden käytännöt ja tukiehdot ovat vanhastaan vaatineet mahdollisimman toimivaa kuivatusta. Nyt ilmastonmuutoksen noustua välittömiä toimia vaativaksi kriisitilanteeksi, toimintatavat ja yhteiskunnan kannustimet ovat muutospaineen alla. Tarvitaan uutta näkökulmaa, rahallista tukea ja käytäntöön tuotua tutkimustietoa, jotta viljelijä pystyy omassa työssään toimimaan kasvihuonekaasupäästöjen suhteen mahdollisimman hyvin yhteiskunnan kokonaisedun mukaisesti, kullekin pellolle sopivimmalla tavalla.202

Maidontuotantotilojen kasvihuonekaasupäästöt kansainvälisessä vertailussa

Jotta maapallon lämpötilan nousu pysyisi tavoitearviossa, maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen alentamistarve on vuoteen 2050 mennessä 42–49% vuoden 1990 päästöistä. Karjatalouden osuus päästöistä on huomattava. Ihmisen toiminta on voimistanut esimerkiksi maaperän luontaisia päästöjä entisestään. Päästötavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan antropogeenisten päästölähteiden kartoittamista, mikä on entistä laajemmin alkanut koskea myös maatalouden toimintoja. Apuna päästöjen kartoittamisessa toimivat esimerkiksi erilaiset elinkaarianalyysiin pohjautuvat kasvihuonekaasulaskurit, jollaisen tuloksiin muun muassa tämän tutkimuksen tulokset perustuvat. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella lypsykarjatilojen kasvihuonekaasupäästöjä, päästölähteitä ja mahdollisia eroja maiden välillä. Päästöt laskettiin tuotettua maitotonnia kohden. Aineisto muodostui 32 maitotilasta Suomesta, Ranskasta, Alankomaista ja Iso-Britanniasta. Selvisi, että otoksen suomalaisilla ja ranskalaisilla lypsykarjatiloilla kokonaispäästöt olivat liki kaksinkertaiset Alankomaiden ja Iso-Britannian tiloihin nähden. Kaikissa tapauksissa suurin päästölähde oli nautojen pötsikäyminen, mutta suomalaisilla tiloilla pötsikäymisen rinnalla toinen merkittävä lähde oli suorat typpioksiduulipäästöt maaperästä. Suomalaisten tilojen suorat N2O - päästöjen keskiarvot olivat moninkertaiset muihin maihin verrattuna. Maaperätekijät eivät selittäneet N2O päästöjen suuruutta, vaan päästöt korreloivat käytettyjen lannoitemäärien kanssa. Suomessa lannoitteita käytettiin eniten t EKM kohden. Karkearehun osuudella ei havaittu olevan vaikutusta päästöjä vähentävästi tai suurentavasti. Mitä suurempi oli keskituotos, sitä pienemmät olivat pötsikäymisen päästöt maitotonnia kohden. Ranskalaisten tilojen vain noin 5600 kg:n keskituotos heikensi niiden tuotannon päästötehokkuutta merkittävästi. Muissa valtioissa keskituotokset olivat 8000–9000 kg EKM. Voitiin todeta, että suomalaisten tilojen päästöt olivat muihin maihin verrattuna suuremmat. Keski-eurooppalaisten tilojen päästötekijöiden ja päästömäärien välillä havaittiin eroja jotka johtuivat mahdollisesti maatalouskulttuurisista seikoista. Maiden maidontuotannon päästöprofiilia yleistäviin arvioihin tarvitaan lisätutkimusta. Tilatasolla hiililaskuri täyttää sille määritellyt tavoitteet apuvälineenä

Mitigation potential of cultivated thick layered peatlands in Finland

Luken kirjat, raportit, oppaat ja esittee

Addition of softwood biochar did not reduce N2O emissions or N leaching from peat soil in the short term

Drained agricultural peat soils pollute both the atmosphere and watercourses. Biochar has been observed to decrease greenhouse gas (GHG) emissions and nutrient loading in mineral soils. We studied effects of three biochar types with two application rates (10 and 30 Mg ha−1) on GHG fluxes as well as N and P leaching on peat soil. Peat monoliths were drilled from a long-term cultivated field and were watered either slightly (five dry periods) or heavily (four rainfall periods) during an 11-month laboratory experiment with intact peat columns. The incubation of bare peat profiles enhanced peat decomposition leading to high CO2 (up to 1300 mg CO2 m−2 h−1) and N2O emissions (even 10,000–50,000 μg N2O m−2 h−1) and NO3−-N leaching (even 300–700 mg L−1) in all treatments. In the beginning of the experiment, the lower application rate of pine bark biochars increased N2O emission compared to control, but otherwise none of the biochars or their application rates significantly affected gas fluxes or nutrient leaching. These results indicate that moderate softwood biochar application does not help to mitigate the environmental problems of agricultural peat soils. Higher application rate of biochar pyrolyzed at high temperature is recommended for further studies with peat soils

Toimittajien esipuhe

Non peer reviewe

Politiikan ilmastonmuutos : Eduskuntavaalitutkimus 2019

Tämän teoksen otsikko, ”Politiikan ilmastonmuutos”, kuvaa suomalaisessa politiikassa ja vaalikampanjoinnissa kuluvalla vuosituhannella tapahtuneita merkittäviä muutoksia. Internet ja sosiaalinen media ovat monipuolistaneet vaaliviestintää ja toisaalta aiheuttaneet sen, että eri medioilla tavoitetaan kasvavassa määrin eri äänestäjäryhmiä. Nykyisen perustuslain myötä pääministerikysymys on noussut paitsi kannatusmittausten vakioaiheeksi myös yhä tärkeämmäksi puoluevalinnan perusteeksi. Keskeisin muutos koskee kuitenkin Suomen aikoinaan jäätyneeksi luonnehditun puoluejärjestelmän sulamista. Puoluejärjestelmä on pirstaloitunut ja sitä halkovat uudet jakolinjat, jotka kulkevat osin myös limittäin muodostaen yllättäviäkin yhdistelmiä. Uusista jakolinjoista merkittävin on niin kutsuttu sosiokulttuurinen jakolinja, joka vaatii puolueita ottamaan kantaa talouden ja palvelujen järjestämisen ohella muun muassa ympäristönsuojeluun, muuttoliikkeeseen ja vähemmistöjen oikeuksiin. Vuoden 2019 vaaleissa tämä jakolinja realisoitui ilmastonmuutoksen noustua vaalikamppailun keskiöön ja jättäen varjoonsa jopa talouspoliittisen keskustelun. Sekä tiukempia ilmastonmuutoksen vastaisia toimia puoltavat että niitä vastustavat puolueet menestyivät. ”Politiikan ilmastonmuutos” on pääraportti akateemisesta tutkimushankkeesta, jossa oikeusministeriö toimii aineistonkeruun rahoittajana. Tutkimus perustuu pääosin kyselyaineistoon (1 598 äänioikeutettua suomalaista), jonka Taloustutkimus Oy keräsi vuoden eduskuntavaalien 2019 jälkeen. Kirja on Suomen kansallisen vaalitutkimusohjelman viides peräkkäinen eduskuntavaalitutkimus. Ohjelma on organisoitu Suomen vaalitutkimuskonsortioksi (the Finnish National Election Study Consortium, FNES). Tämä on akateeminen tutkimus. Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta oikeusministeriön näkemystä

Johdanto: mikä on politiikan ilmastonmuutos?

Non peer reviewe

Minor effects of no-till treatment on GHG emissions of boreal cultivated peat soil

The greenhouse gas (GHG) emissions of spring cereal monoculture under long-term conventional tillage (CT) and no-till (NT) treatment established in 2018 were measured in a peatland in Southwestern Finland during the period 2018–2021. Nitrous oxide (N2O), carbon dioxide (CO2) and methane (CH4) fluxes were measured with chambers approximately every two weeks throughout the period under study. Net ecosystem exchange was measured during the growing seasons, and hourly ecosystem respiration (ER) and gross photosynthesis (GP) were modelled with empirical models. Across the whole period, annual emissions were 6.8 ± 1.2 and 5.7 ± 1.2 Mg CO2–C ha −1 yr−1 (net ecosystem carbon balance), 8.8 ± 2.0 and 7.1 ± 2.0 kg N2O–N ha−1 yr−1, and − 0.43 ± 0.31 and − 0.40 ± 0.31 kg CH4-C ha−1 yr−1 for CT and NT, respectively. The global warming potential was lower in NT (p = 0.045), and it ranged from 26 to 34 Mg CO2 eq. ha−1 yr−1 in CT and from 19 to 31 Mg CO2 eq. ha−1 yr−1 in NT. The management effect on the rates of single GHGs was not consistent over the years. Higher GP was found in CT in 2019 and in NT in 2020. Differences in ER between treatments occurred mostly outside the growing season, especially after ploughing, but the annual rates did not differ statistically. NT reduced the N2O emissions by 31% compared to CT in 2020 (p = 0.044) while there were no differences between the treatments in other years. The results indicate that NT may have potential to reduce slightly CO2 and N2O emissions from cultivated peat soil, but the results originate from the first three years after a management change from CT to NT, and there is still a lack of long-term results on NT on cultivated peat soils