20 research outputs found
KONTEKSTIPRIMING ANOMIAN KUNTOUTUSMENETELMÄNÄ: NELJA TAPAUSTUTKIMUSTA
Kirjoitus on katsaus kolmeen aiemmin julkaistuun kontekstipriming (KP) -tutkimukseen(Renvall ym., 2003, 2005, 2007) ja niiden päätuloksiin. Tutkimuksissa selvitettiinKP-menetelmän kuntoutusvaikutuksia, ja ne suoritettiin neljän afaattisestaanomiasta kärsivän henkilön tapaustutkimuksena. Kahden henkilön kuntoutus toteutettiinns. alkuperäisellä KP-menetelmällä, joka sisälsi toistamis-nimeämis-kierroksiasemanttisiin, fonologisiin ja kontrollitilanteisiin jaettujen kuvien ja niitä vastaavien nimiensarjoissa. Kahta muuta henkilöä kuntoutettiin ns. muokatulla KP-menetelmällä,joka sisälsi toistamisen ja nimeämisen lisäksi semanttisia ja fonologisia lisätehtäviäkahdessa koetilanteessa. Tulokset viittaavat siihen, että alkuperäinen KP-menetelmätoimii parhaiten, kun anomian taustalla ei ole semanttista häiriöitä. MuokatullaKP-menetelmällä voitiin kuitenkin parantaa myös semanttisesta häiriöstä kärsivänhenkilön nimeämistä. Tutkimuksissa ei saatu yksiselitteisiä todisteita siitä, pitäisikökuntoutus suunnata häiriön vai hyvin toimivien mekanismien tasolle. Tulosten perusteellavoidaan kuitenkin todeta, että tällaisella yksinkertaisella ja suhteellisen automaattiseenprosessointiin perustuvalla menetelmällä voidaan parantaa nimeämistäjopa pitkäaikaisesti. Vaikka kuntoutusvaikutusten havaittiin yleistyvän vain yhdellätutkittavalla, tulokset antavat aihetta jatkotutkimuksiin.Avainsanat: Nimeäminen, anomia, afasia, anomiakuntoutus, kontekstiprimingKey words: Naming, anomia, aphasia, anomia treatment, contextual primin
Factor structure and clinical applicability of new semantic tasks in Alzheimer’s disease and aphasia
Semantic tasks are frequently used when examining language functions in patients with acquired disorders such as Alzheimer's disease (AD) and aphasia. Little is known about the possible covariation between different types of tasks or their factor structure in healthy adults. Additionally, few studies have examined semantic task performances in different patient groups. The aims of this data-driven study were to examine the factor structure in a wide range of semantic tasks in healthy older adults, the possible differences in factor variables between healthy controls, patients with AD and patients with stroke aphasia, as well as the clinical applicability of tasks in differentiating the two patient groups from controls. Participants included 59 healthy older adults, 13 patients with AD and 14 patients with aphasia. The results indicated a four-factor solution for the semantic task variables: (1) the Semantic association factor, (2) the Time factor, (3) the Verbal factor and (4) the Synonym factor. The Verbal factor was the only distinguishing factor between the two patient groups. Three factors reliably discriminated between the controls and the AD patients, and the Verbal factor reliably discriminated between the controls and the aphasia patients. In addition, a few single task variables showed outstanding discrimination for both patient groups. This study supports the notions of semantic tasks tapping into more than one cognitive subcomponent and a more general semantic impairment in AD than in aphasia. In clinical assessment, choosing appropriate semantic tasks is crucial in order to reliably detect the characteristics of the impairment. </p
Deep brain stimulation of subthalamic nucleus modulates cortical auditory processing in advanced Parkinson's Disease
Deep brain stimulation (DBS) has proven its clinical efficacy in Parkinson's disease (PD), but its exact mechanisms and cortical effects continue to be unclear. Subthalamic (STN) DBS acutely modifies auditory evoked responses, but its long-term effect on auditory cortical processing remains ambiguous. We studied with magnetoencephalography the effect of long-term STN DBS on auditory processing in patients with advanced PD. DBS resulted in significantly increased contra-ipsilateral auditory response latency difference at similar to 100 ms after stimulus onset compared with preoperative state. The effect is likely due to normalization of neuronal asynchrony in the auditory pathways. The present results indicate that STN DBS in advanced PD patients has long-lasting effects on cortical areas outside those confined to motor processing. Whole-head magnetoencephalography provides a feasible tool to study motor and non-motor neural networks in PD, and to track possible changes related to cortical reorganization or plasticity induced by DBS.Peer reviewe
"Koska äiti tulee takaisin?" : lapsen kohtaaminen ensihoidossa omaisen sairastuessa
Lapsen kohtaaminen ensihoidossa omaisen roolissa on harvinainen tilanne. Vielä harvinaisempaa on kohdata lapsi ainoana terveenä omaisena kohteessa. Lapsen kohtaamisesta tekee ensisijaisesti haastavan se, että eri-ikäiset lapset ymmärtävät asiat kehitystasonsa mukaan eri tavalla kuin aikuiset. Tässä opinnäytetyössä käydään läpi lapsen ikäsidonnaiset kehitysvaiheet ja kuinka ne vaikuttavat asioiden ymmärtämiseen ja negatiivisten tunteiden kokemiseen.
Useimmiten kohteessa on muitakin aikuisia, johon lapsi voi turvautua pelottavassa tilanteessa. Aina ei kuitenkaan ole näin, vaan toinen aikuinen voi olla siinä tilassa, ettei pysty lapsesta huolehtimaan. Tähän voi syynä olla esimerkiksi järkyttävä tilanne tai päihteiden käyttö. Tällöin ensihoitajien terveydenhuoltoalan ammattilaisina tulee osata mahdollisuuksien mukaan auttaa myös omaisena olevaa lasta. Sosiaalitoimea tai poliisia käytetään apuna, kun kyseessä on lapsen hyvinvointi ja selviäminen, mutta akuutissa tilanteessa myös ensihoitajan käyttäytyminen lasta kohtaan on merkityksellistä.
Tämän opinnäytetyön kirjallisuuskatsauksen pohjalta luotiin tuote, joka on tiivistetty ohjeistus eri kehitysvaiheissa olevien lapsien kohtaamisesta omaisen roolissa ensihoitotilanteessa. Tuotteen on tarkoitus perehdyttää ensihoitajia siihen, mitä lapsen kohtaamisessa on hyvä ottaa huomioon, kun hänestä huolehtiva aikuinen on sairastunut akuutisti. Tuote ei anna valmista kaavaa tilanteessa toimimiseen, vaan suuntaa ensihoitajan toimintaa auttajan roolissa. Ohjeistus kehitettiin toimeksiantajalle perehdytyskansioon.
Opinnäytetyö on osa AMOVIRKE-projektia.Encountering children in emergency care as a relative when their parents are acutely ill, is a rare situation. Even more of an uncommon situation is to face a child as an only healthy relative on the scene. What makes encountering a child a very challenging situation, is that children of different age experience things differently depending on their level of development and their way of understanding and processing things, which is highly different from an adult point of view. This thesis includes children's levels of development and how they affect the way children understand things and receive negative experiences.
Most of the time there are other adults on the scene that a child can depend on in a scary situation. Sometimes the other adult may be in some kind of condition, so that they cannot care for the child. For example, a reason for this could be a shocking event or substance abuse. In these kinds of situations the paramedics, as healthcare professionals, should know how to offer help to a child as the patients relative, with the resources that they have at their disposal. Social workers and police can be used in these situations as well but when it's about child's welfare and coping with a traumatic situation, the behavior of the paramedics in such situations is crucial.
Based on this thesis' literature review, a product was created that includes guidelines for encountering the child as a relative in emergency situations. The purpose of this product is to orientate paramedics on how to encounter a child and familiarize what is good to know, when their parents are acutely ill. Product does not give direct instructions, but instead is more of a guideline for paramedics. Product has been developed to sponsor's orientation folder.
Thesis is part of AMOVIRKE- project