Estimating the effectiveness of pulmonary rehabilitation for COPD exacerbations : reduction of hospital inpatient days during the following year

Aims: To study the short- and long-term results of pulmonary rehabilitation (PR) given in the Helsinki University Heart and Lung Center and to understand the hospital resources used to treat severe COPD exacerbations in the city of Helsinki. Materials and methods: Seventy-eight inactive patients with severe COPD were recruited for a PR course; three of them did not finish the course. The course took 6-8 weeks and included 11-16 supervised exercise sessions. Using electronic medical records, we studied all COPD patients with hospital admission in the city of Helsinki in 2014, including COPD diagnosis, criteria for exacerbation, and potential exclusion/inclusion criteria for PR. Results: Seventy-five of the patients finished the PR course and 92% of those patients showed clinically significant improvement. Their hospital days were reduced by 54% when compared to the year before. At 1 year after the course, 53% of the patients reported that they have continued with regular exercise training. In the city of Helsinki, 437 COPD patients were treated in a hospital due to exacerbation during 2014. On the basis of their electronic medical records, 57% of them would be suitable for PR. According to a rough estimate, 10%-20% hospital days could be saved annually if PR was available to all, assuming that the PR results would be as good as those shown here. Conclusions: The study showed that in a real-world setting, PR is efficient when measured by saved hospital days in severe COPD. Half of the patients could be motivated to continue exercising on their own.Peer reviewe

Estimating the effectiveness of pulmonary rehabilitation for COPD exacerbations: reduction of hospital inpatient days during the following year

Aims: To study the short- and long-term results of pulmonary rehabilitation (PR) given in the Helsinki University Heart and Lung Center and to understand the hospital resources used to treat severe COPD exacerbations in the city of Helsinki.Materials and methods: Seventy-eight inactive patients with severe COPD were recruited for a PR course; three of them did not finish the course. The course took 6-8 weeks and included 11-16 supervised exercise sessions. Using electronic medical records, we studied all COPD patients with hospital admission in the city of Helsinki in 2014, including COPD diagnosis, criteria for exacerbation, and potential exclusion/inclusion criteria for PR.Results: Seventy-five of the patients finished the PR course and 92% of those patients showed clinically significant improvement. Their hospital days were reduced by 54% when compared to the year before. At 1 year after the course, 53% of the patients reported that they have continued with regular exercise training. In the city of Helsinki, 437 COPD patients were treated in a hospital due to exacerbation during 2014. On the basis of their electronic medical records, 57% of them would be suitable for PR. According to a rough estimate, 10%-20% hospital days could be saved annually if PR was available to all, assuming that the PR results would be as good as those shown here.Conclusions: The study showed that in a real-world setting, PR is efficient when measured by saved hospital days in severe COPD. Half of the patients could be motivated to continue exercising on their own

Experimental feeding rates of gelatinous predators Aurelia aurita and Mnemiopsis leidyi at low northern Baltic Sea salinity

The effect of the northern Baltic Sea\u27s low salinity on feeding rates of a native scyphozoan Aurelia aurita and a recent invader to southern Baltic Sea, ctenophore Mnemiopsis was investigated experimentally. Incubations with Acartia spp. prey (4.19-25.16 indiv. l(-1)) were used to estimate clearance rates for both predators. Mnentiopsis leidyi digestion times were measured for several natural prey items. Wet weight (ww):length/diameter relationships as well as clearance rates (0.49 +/- 0.15 1 g(ww)(-1) h(-1) [mean +/- SE] for M. leidyi [mean oral-aboral length +/- SD = 9.6 +/- 1.5 mm]; and 0.18 +/- 0.07 1 g(ww)(-1) h(-1) [mean +/- SE] for A. aurita [mean bell diameter SD = 37.3 +/- 6.9 mm]) and digestion times at salinity 5.7 were within the ranges reported from higher salinities. These preliminary results suggest that the low salinity does not significantly depress the feeding rates or potential predatory impact of these gelatinous predators

Merialueemme vieraslajien seurannan, varhaisvaroitus-järjestelmän (VVJ) ja riskin-arvioinnin kehittäminen

Liitteessä 1 Suomessa (Itämeressä) ns. vakiintuneet vieraslajit (useammin kuin kerran havaitut). VISEVARIS-projektin yhteydessä toimineen työryhmän ehdottamat uudet/muutetut suomenkieliset lajinimet lihavoitu. (Työryhmän vetäjänä toimi Erkki Leppäkoski).VISEVARIS-hankkeen tavoitteena oli kehittää rannikkovesiemme vieraslajien seuranta- ja varhaisvaroitusjärjestelmä (VVJ), mihin kuuluu mm. tietoisuuden lisääminen, vieraslajien aikainen havainnointi, tiedonkulun nopea välittäminen haitallisten lajien havaitsemisen jälkeen sekä kansalaisten valistaminen lajien levittämisen estämiseksi. Hankkeessa tutkittiin miltä osin ja miksi nykyseuranta ei pysty havaitsemaan uusia vieraslajeja, etsittiin tehokkaampia menetelmiä vieraslajien havaitsemiseksi ja niiden elinympäristöjen ja alueiden kartoittamiseksi, selvitettiin ja kuvattiin merialueemme keskeiset biologiset seurannat sekä niiden tuottama tieto tavattujen vieraslajien levinneisyydestä ja runsaudesta. Työssä todettiin, etteivät seurannat tavoita suurinta osaa nykyisistäkään vieraslajeista. Havaituista lajeista vain parista saadaan riittävä kuva runsauden ja levinneisyyden suhteen. Matalat rannikkovedet ovat heikoimmin seuratut elinympäristöt. Niiden seurantaa pitäisi lisätä. Hankkeessa tuotettiin ehdotus tehostetun seurannan toteuttamisesta, sen keskittämisestä eri elinympäristöihin sekä velvoiteseurannan toteuttamisesta satamissa. Hanke tuotti nettipohjaisen tunnistus-oppaan suurimmasta osasta Suomen merialueella esiintyvistä ja mahdollisesti tänne saapuvista vieraslajeista helpottamaan niiden havaitsemista ja tunnistamista. Hankkeessa selvitettiin myös vieraslajien riskinarviointiin tarjolla olevia kansainvälisiä työkaluja, joista testattaviksi valittiin makeanveden selkärangattomille kehitetty Fi-ISK ja kaloille käytetty FISK riskinarviointi-työkalu. Niiden avulla saadaan numeerisia arvoja eri lajien haitallisuudelle, mikä auttaa ryhmittelemään vieraslajeja niiden torjunnan kannalta. Kehittämällä työkaluja paremmin murtovesiolosuhteet huomioiviksi riskinarviointeja voidaan toteuttaa Itämeren alueella. Varhais-varoitus- ja informaatiojärjestelmän kehittämiseen tuotetuista osista voidaan rakentaa raamiversio, jonka kehysten sisälle tarvittava lisätieto voidaan helposti koota. Hanke auttaa kehittämään ja monipuolistamaan nykyisiä seurantoja ottamaan huomioon myös vieraslajit. Suomen kansallinen VVJ voi toimia esimerkkinä muille Itämeren maille ja se voi toimia yhteydenpitoväylänä Itämeren valtioiden kesken. Hankkeessa kehitetyllä nettilomakkeella parannetaan vieraslajihavaintojen ilmoittamismahdollisuuksia. Lomakkeen avulla niin tutkijat, konsultit, hallintoviranomaiset kuin kansalaisetkin voivat helposti ilmoittaa havaitsemansa vieraslajit sekä tarkistaa jo tehdyt vieraslajiilmoitukset. Hankkeessa saatuja tuloksia hyödynnetään EU:n meristrategia-direktiivin hyvän tilan indikaattoreita kehitettäessä sekä direktiivin toimeenpanoa tukevien seurantojen kehityksessä. Hankkeen aktiviteettien ansiosta monen vieraslajin havainnot moninkertaistuivat ja levinneisyys osoittautui oletettua laajemmaksi.Maa- ja metsätalousministeri

Distribution and abundance of the American comb jelly (Mnemiopsis leidyi) - a rapid invasion to the northern Baltic Sea during 2007

Peer reviewe