Esteettömyys kuntien liikenneturvallisuussuunnittelussa : esiselvitys

320091

Yhteistoiminnallinen työskentely yhteisöllisyyden lisääjänä

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on edistää työyhteisöjen yhteisöllisyyttä yhteistoiminnallisen työsken-telyn koulutuksen avulla. Koulutus on luotu hyödyntämällä yhteisöllisyyden ja yhteistoiminnallisen oppimisen teoriaa. Yhteisöllisyys on menestyvien työyhteisöjen kulmakivi. Työntekijöiden sisäinen motivaatio on tulosta omaehtoisuudesta, kyvykkyydestä ja yhteisöllisyydestä. Käytämme yhteistoiminnallisuutta yhteisölli-syyttä lisäävänä menetelmänä, jossa keskeisiä piirteitä ovat positiivinen riippuvuus, vuorovaikutteinen viestintä, yksilöllinen vastuu, sosiaalisten ryhmätaitojen kehittäminen ja jatkuva yhteisen toiminnan poh-timinen. Yhteistoiminnallinen työskentely on työtapa ja vuorovaikutusrakenne, jonka tavoitteena on yh-dessä työskentelyn kautta sitouttaa työntekijät yhteiseen toimintaan ja saada työntekijät ottamaan vastuuta omasta ja toisten työntekijöiden työskentelystä. Yhteistoiminnallisessa työskentelyssä päätarkoitus on yhteisen toiminnan kautta syntyvällä tuotoksella ja sillä, että kaikki työntekijät oppivat ja ymmärtävät samat asiat ja osallistuvat yhteisen tavoitteen saavuttamiseen. Koulutusmallia valmistellessa, pääsimme testaamaan yhteistoiminnallisen oppimisen teoriaa käytännös-sä, kun osallistuimme kahteen Kouvolassa järjestettyyn koulutukseen yhteistoiminnallisesta oppimisesta. Ensimmäisessä koulutuksessa saimme nähdä, miten menetelmät toimivat osallistujan näkökulmasta, mutta toisella kerralla olimme itse kouluttajina. Nämä koulutukset vaikuttivat opinnäytetyömme koulu-tukseen, jota testattiin Mikkelin Olkkarissa järjestetyssä pilotissa. Tästä pilotista keräsimme palautteen, joka vaikutti lopulliseen koulutus versioon.The purpose of this thesis is to contribute sense of community to work communities due cooperative working training. The cooperative working training has been created making use of the theory of sense of community and cooperative learning. Sense of community is the cornerstone of successful workplace. Employees’ intrinsic motivation is the result of spontaneity, capability and sense of community. We see that the sense of community develops through cooperative working, in which the major features are positive interdependence, face-to-face interaction, individual accountability, social skills, group processing. Cooperative working is a working method and face-to-face structure with the aim of working together to engage employees through collective action and to get employees to take responsibility for their own and other employees work. The main purpose of cooperative work is the generated output through common activity and the fact that all employees learn and understand the same things and participate in the achievement of common goals. While working on the training model we were able to test theories of cooperative learning in practise, when we participated in two courses of cooperative learning held in Kouvola. In first training, we were able to see how the methods work for the participant's point of view, but the second time we participated to the training as trainers. These trainings impacted the training product of our thesis, which was eventually tested on a pilot organized in Mikkeli Olkkari. We collected feedback from this pilot, which affected the final training product

Liikenneturvallisuustyön nollavisio ja sen soveltuvuus Suomeen

Tämän diplomityönä tehdyn selvityksen tavoitteena oli laatia raportti Ruotsin liikenneturvallisuustyön nollavision pääperiaatteista ja käytännön toimenpiteistä sekä mahdollisuuksista soveltaa nollavisiota Suomeen. Kirjallisuusselvityksenä on tutkittu nollavision taustalla olevaa ajattelutapaa sekä keskeisiä liikenneympäristöön ja järjestelmään kohdistuvia käytännön sovelluksia. Nollavision soveltuvuutta Suomeen on selvitetty pääasiassa teemahaastattelujen avulla. Haastatteluissa käsiteltiin lähinnä nollavision hyväksyttävyyttä ja vaikutuksia melko yleisellä tasolla. Nollavisio tarkoittaa, että pitkällä aikavälillä kukaan ei saisi kuolla tai loukkaantua vakavasti tieliikenneonnettomuuksien seurauksena. Se on pitkän tähtäimen liikenneturvallisuustyötä ja liikennesuunnittelua ohjaava visio, jonka saavuttamiselle ei ole asetettu aikarajaa. Nollavisiolla on Ruotsissa valtiopäivien hyväksyntä. Eräänä perusajatuksena nollavisiossa on, että inhimillisiä virheitä ei voida kokonaan ehkäistä liikenteessä, mutta niitä voidaan estää aiheuttamasta vakavia henkilövahinkoja. Nollavision periaatteiden mukaisessa tieliikennejärjestelmässä ihmisen sietokyky onnettomuudessa vapautuvaa liike-energiaa vastaan onkin mitoittavana tekijänä järjestelmän ja sen osien suunnittelussa. Nollavisio, sisältää myös periaatteen vastuunjaon uudistamisesta tieliikenteessä. Päävastuu tieliikenteen turvallisuudesta kuuluu järjestelmän suunnittelijoille. Tienkäyttäjän velvollisuus on noudattaa voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä. Järjestelmän suunnittelijoiden on aina ryhdyttävä tarvittaviin toimiin, jos sääntöjä ei noudateta tai vakavia henkilövahinkoja esiintyy. Nollavisio siirtää liikenneturvallisuustyön painopistettä passiivisen turvallisuuden suuntaan. Käytännön sovellukset sisältävät mm. liikenneympäristön ja ajoneuvojen passiivista turvallisuutta parantavia toimia. Selvityksen perusteella Suomessakin tarvitaan pitkän tähtäimen visio liikenneturvallisuustyön ja liikennesuunnittelun tueksi. Visio lisäisi ennen kaikkea kiinnostusta liikenneturvallisuutta kohtaan sekä asiasta käytävää keskustelua. Visio saisi myös aikaan uusia innovaatioita ja toimintaa liikenneturvallisuuden hyväksi. Aivan sellaisenaan ei ruotsalaista nollavisiota kannata Suomeen tuoda. Suomessa laadittavaan visioon olisi sisällytettävä Ruotsia laajempi kokonaisnäkemys liikennejärjestelmästä sekä sen kehittämisestä. Nollavision taustalla oleva turvallisuutta korostava ajattelutapa sopii kuitenkin osaksi vision perustaa