Rinnan lämpökuvien aikasarjojen stabilointi

Dynamic infrared imaging (DIRI) is an emerging technology for the early detection of breast cancer. In this method time-series of thermal breast images are obtained. The patient motion in the time-series can distort the DIRI analysis in such a way that the detection of breast cancer becomes impossible. Image registration can be used to eliminate the patient motion from the time-series data. In this thesis, two different registration algorithms were tested: Thirion's demons algorithm and an algorithm based on an affine transformation. Furthermore, a combined method where the affine method is used as a pre-registration step for the demons method was tested. The algorithms were implemented with Matlab and their performance in the task of registering a time-series of thermal breast images was evaluated using four different performance metrics. The registration algorithms were implemented for time-series data of 20 healthy (no malignant lesions) subjects. The demons method outperformed the affine method and is recommended as a suitable tool for time-series registration of thermal breast images. The combined method achieved slightly improved results compared to the demons method but with significantly increased computation time.Dynaaminen lämpökuvantaminen on lupaava menetelmä rintasyövän aikaiseen havaitsemiseen. Menetelmässä rinnoista otetaan lämpökuvien aikasarja. Kuvantamisen aikana tapahtuva potilaan liike voi vaikeuttaa aikasarjan analysointia niin, että rintasyövän tunnistaminen ei ole mahdollista. Liike voidaan poistaa aikasarjasta kuvastabiloinnin avulla. Tässä työssä tutkittiin kahta kuvastabilointiin kehitettyä algoritmia: Thirionin demons-algoritmia ja algoritmia, joka perustuu affiiniin muunnokseen. Lisäksi tutkittiin yhdistettyä menetelmää, jossa affiinia menetelmää käytetään esiaskeleena demons-menetelmälle. Algoritmien laskenta toteutettiin Matlabilla. Algoritmien tuottaman tuloksen laatua arvioitiin neljällä erillisellä laatumittarilla. Testidatana käytettiin aikasarjoja, jotka oli kuvattu 20:stä terveestä (ei pahanlaatuisia kasvaimia) potilaasta. Demons-menetelmä osoittautui affiinia menetelmää paremmaksi. Demons-menetelmää voidaan suositella rintojen lämpökuvien aikasarjojen stabilointiin. Yhdistetty menetelmä tuotti hiukan parempia tuloksia kuin demons-menetelmä, mutta vaati huomattavasti enemmän laskenta-aikaa

Työntekijöiden tukeminen tiellä: Tapaustutkimus itseohjautuvan oppimisen tukemisesta itseohjautuvassa ohjelmistokonsultointiyrityksessä

Self-management as an organisational structure has been growing in popularity Finnish software consultancies. It emphasises organisation wide decentralisation of the typical managerial responsibilities and decision-making authority. Several benefits of self-management have been identified, but detailed discussion on practicalities of such organisations has been scarce. While many of these organisations adapting self-management stress employee learning as an important part of their culture, there have been few studies on how these organisations should support employee learning. The methods of self-directed learning offer potential recommendations, but their applicability to self-managing organisations has not been widely examined. This thesis addresses the topic by examining how self-managing organisations are able to support the self-directed learning of their employees through three topics: First, employee perception of self-directed learning in a self-managing organisations was studied; Second, the support for self-directed learning provided was studied; And third, key organisational practices affecting self-directed learning were identified. This thesis was a qualitative single case study on a Finnish software consultancy, Columbia Road. The empirical data consisted of eleven theme interviews of case company employees, and internal documents. The interviewees included members of case company management and software development consultants. Data analysis was performed using a systematic combining process grounded to existing theory. The results indicate that employees perceive self-directed learning positively and see it as a necessary practice when working in a self-managing organisation. At the same time, they expect organisational support for it, and support could be seen to increase effectiveness of learning and lower associated stress. Feedback collection, prioritising learning and identifying learning resources were noted as challenges. Furthermore, three key organisational practices affecting self-directed learning in software development consultancy were identified: project staffing, decision-making framework and organisational learning.Itseohjautuvuus organisaatiorakenteena on yleistynyt suomalaisissa ohjelmistokonsultointiyrityksissä. Se pohjautuu koko organisaation kattavaan johtajien tehtävien ja päätöksentekovallan hajauttamiseen. Useita itseohjautuvuuden etuja on tunnistettu mutta näiden organisaatioiden käytäntöjen ja prosessien seikkaperäinen käsittely on kirjallisuudessa vaillinaista. Vaikka moni näistä organisaatioista painottaa työssäoppimisen tärkeyttä, on työntekijöiden oppimisen tukemisesta niissä vain vähän tutkimusta. Itseohjautuvan oppimisen työkalut tarjoavat mahdollisia suosituksia tähän, mutta niiden sopivuutta itseohjautuviin organisaatioihin ei ole tutkittu laajemmin. Tämä työ käsittelee aihetta tutkimalla kuinka itseohjautuvat organisaatiot pystyvät tukemaan työntekijöidensä itseohjautuvaa oppimista kolmen kysymyksen kautta: Ensiksi, mikä on työntekijöiden käsitys itseohjautuvasta oppimisesta itseohjautuvassa organisaatiossa; Toiseksi, kuinka kohdeorganisaatio tukee itseohjautuvaa oppimista; Ja kolmanneksi, mitkä ovat itseohjautuvassa organisaatiossa tärkeitä käytäntöjä itseohjautuvan oppimisen tukemiseksi. Työ toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jonka kohteena oli suomalainen ohjelmistokonsultointiyritys Columbia Road. Tutkimuksen lähdeaineisto koostui yhdestätoista yrityksen työntekijän teemahaastattelusta, sekä sisäisistä dokumenteista. Haastateltavat olivat yrityksen ohjelmistokehitykseen erikoistuneita konsultteja ja yrityksen johtoa. Tulokset osoittavat haastateltavien näkevän itseohjautuvan oppimisen positiivisena, ja itseohjautuvissa organisaatioissa pakollisena, osana työnkuvaansa. Kuitenkin, itseohjautuvalle oppimiselle odotettiin samaan aikaan organisaation tukea, ja tuen nähtiin parantavan oppimisen tehokkuutta, sekä madaltavan siihen mahdollisesti liittyvää stressiä. Palautteen saaminen ja kerääminen, sekä oppimisen priorisointi suhteessa muuhun työhön tunnistettiin itseoppimisen haasteiksi organisaatiossa. Lisäksi, kolmena tärkeänä organisaation käytäntönä ohjelmistokonsultointiyrityksessä tunnistettiin konsulttien allokointi projekteihin, päätöksentekokäytännöt ja organisaation oppiminen

Organic production: does it enhance the health-promoting compounds in berries?

We have analyzed phenolic compounds from organically and conventionally grown blackcurrants and strawberries to test the idea if organically grown berries contain a higher amount of health-promoting phenolic compounds

Toward a New Meta-Theory for Designing Information Systems (IS) Security Training Approaches

Employees’ non-compliance with IS security procedures is a key concern for organizations. To tackle this problem, there exist several training approaches aimed at changing employees’ behavior. However, the extant literature does not examine the elementary characteristics of IS security training, such as the ways in which IS security training differs from other forms of training. We argue that IS security training needs a theory that both lays down these elementary characteristics and explains how these characteristics shape IS security training principles in practice. We advance a theory that suggests that IS security training has certain elementary characteristics that separate it from other forms of training, and we set a fundamental direction for IS security training practices. Second, the theory defines four pedagogical requirements for designing and evaluating IS security training approaches. We point out that no existing IS security training approach meets all of these requirements and demonstrate how to design an IS security training approach that does meet these requirements. Implications for research and practice are discussed

Towards a A New Meta-Theory for Designing IS Security Training Approaches

Employee non-compliance with information systems (IS) security policies is a key concern for organisations. To tackle this problem, scholars have advanced several IS security training approaches. Despite the fact that the importance of having effective training is understood by scholars and practitioners, IS security training is largely a theoretically underdeveloped area. To this end, we advance a meta-theory for IS security training, based on Hare’s theory of three levels of thinking. It is a meta-theory because it suggests that IS security training has certain fundamental characteristics which separate it from other forms of training, and it advances pedagogical requirements for the design and evaluation of IS security training approaches. After sketching this meta-theory, including four pedagogical requirements for IS security training approaches, we show that no existing IS security training approach meets all of these requirements. To this end, we put forth an IS security training approach which meets all these requirements.For scholars, this study offers new theoretical insights into the fundamental characteristics of IS security training; a set of principles for designing and evaluating IS security training approaches; and an agenda for future research on IS security training. For practitioners designing and implementing IS security training at organisations, this study offers principles for designing effective IS security training approaches in practice

”SOTIEMME KOKEMUKSET OSOITTAVAT” – SOTATIETEELLINEN SEURA YLEISESIKUNTAUPSEEREIDEN KESKUSTELUFOORUMINA

Tutkimus sotakokemusten hyödyntämisestä on ollut sangen vähäistä. Artikkelissa tarkastellaan talvi- ja jatkosodan sotakokemuksia case-tyyppisesti. Miten sotakokemuksia käsiteltiin ja mitä oppia niistä pyrittiin saamaan Suomen Sotatieteellisen seuran kuukausikokouksissa kymmenen vuoden ajanjaksolla 1948–1957. Sotatieteellisen seuran kuukausikokoukset muodostivat pienen foorumin, jossa niin palveluksessa olleet kuin reserviin siirtyneet yleisesikuntaupseerit saattoivat käydä läpi sodan kokemuksia puolustusvoimien kehittämisen näkökulmasta. Kommentoijina esitelmätilaisuuksissa esiintyi ylintä sodanjohtoa. Paikalla oli kokouksesta toiseen useita sodan ajan keskeisimpiä kenraaleita, jotka pöytäkirjojen mukaan toivat omat näkemyksensä hyvin avoimesti esiin. Sodan käyneillä johtajilla oli hyvin realistinen kuva niistä uhkatekijöistä, joita Suomella ja Suomen puolustusvoimilla sodanjälkeisessä tilanteessa oli. Realistinen oli myös kuva siitä, mitä sodan aikaisista kokemuksista oli saatavissa irti. Kokouksissa käsiteltyjä sotakokemuksia analysoimalla yleisesikuntaupseerit saivat työkaluja ammattitaitonsa kehittämiseen

Yrityksen eettisen toimintaperiaatteen vaikutus asiakkaista kerättävän tiedon hyödyntämiseen

Siirretty Doriast

SUOMALAISTA KÄYTÄNNÖN SOTATAITOA. Sotilaiden keksintöjä jatkosodassa

Jatkosodan ja erityisesti vuoden 1944 osalta yksittäisen taistelijan omien sotataidollisten näkemysten tutkiminen on mahdollista toteuttaa tarkastelemalla maaliskuussa 1944 päämajaan perustetun keksintötoimiston toimintaa. Toimiston tehtävänä oli ottaa vastaan puolustusvoimien henkilöstön keksintöesityksiä ja pyrkiä seulomaan niistä käyttökelpoisimmat. Jokapäiväisten tehtäviensä ohella suomalaiset sotilaat tekivät jatkosodan aikana tuhansia pieniä keksintöjä. Osa keksinnöistä oli hyödyttömiä, mutta suurin osa keksinnöistä oli kuitenkin hyvin käytännöllisiä, päivittäisen sodankäynnin esiin tuomia innovaatioita. Keksintötoimiston perustaminen päämajan yleisesikuntaan maaliskuussa 1944 ei ole ollut suomalainen ”keksintö”. Vastaavaa toimintaa harjoitettiin ainakin Saksan, Ruotsin, Romanian ja Sveitsin armeijoissa. Suomessa pyrittiin ottamaan oppia ulkomaisista tiedoista ja kokemuksista. Vain murto-osan keksintötoimiston saamista ehdotuksista arvioitiin hyödyttävän puolustusvoimia niin paljon, että keksijät ansaitsisivat palkkion. Maksettujen palkkioiden kokonaissumma oli vajaa 300 000 markkaa. Suurin, 30 000 markan palkkio myönnettiin rannikkotykistön etäisyysmittarin kehitystyöstä. Keksintötoimiston perustaminen hyödytti Suomen armeijaa siten, että hyödyllisiksi havaitut keksinnöt pystyttiin helposti ottamaan laajempaan käyttöön. Toisaalta mahdollisuus keksintöehdotusten laatimiseen antoi useammalle sadalle puolustusvoimien palveluksessa olleelle sotilaalle ja siviilille mahdollisuuden tuoda virallisesti esiin kriittisen mielipiteensä epäonnistuneiksi kokemistaan tarve-esineistä ja toiminnoista

Kurkistusikkuna Suomen ja Saksan sotilasjohdon yhteistyöhön

Arvosteltu teos: Saksan kenraali Suomen päämajassa 1941: Suomalais-saksalainen yhteistyö Waldemar Erfurthin päiväkirjan valossa / Pekka Visuri. Jyväskylä : Docendo, [2017] EU: ssa ©2017