Eriyttämällä tukea tutkivaan nettilukemiseen

acceptedVersio

Kriittinen nettilukutaito on moniulotteista

acceptedVersio

Motivationaaliset ulottuvuudet tutkivassa nettilukemisessa

acceptedVersionPeer reviewe

Nettilukemisen kiemurat ja kommervenkit

Teknologian merkitys yhtenä oppimisen työkaluna on kasvanut viime vuosikymmenen aikana. OECD-maiden viisitoistavuotiaista yli 70 % käyttää tietokonetta koulussa (OECD 2015) ja esimerkiksi yhdysvaltalaisopettajista 95 % raportoi Internetissä tapahtuvan tiedonhaun yhtenä tyypillisenä koulutehtävän muotona (Purcell ym. 2012). Tietoa etsitään ja tekstiä luetaan erilaisista digitaalisista lähteistä päivittäin. Näitä digitaalisia lähteitä ovat muun muassa lukuisat e-kirjat ja netissä luettavat erilaiset tieto- ja viihdetekstit, uutistekstit sekä sosiaalisen median sisällöt. Muutoksia lukemistottumuksissamme on otettu huomioon myös nykyisessä opetussuunnitelmassamme (Opetushallitus 2014) ja myös kansainvälisissä oppimisen mittareissa, kuten PISA:ssa (OECD 2013). Koska Internetin merkitys koulutyössä ja vapaa-ajalla on kasvanut, opettajien on tärkeää varmistaa kaikille oppilaille riittävät tiedot ja taidot lukea ja oppia netissä. Nettilukeminen ei ole vain jonkin yksittäisen tiedon tarkistamista, vaan kyseessä on monisyisempi ilmiö. Kun lukija perehtyy johonkin tutkittavaan asiaan useasta eri näkökulmasta ja soveltaa löytämäänsä tietoa, voidaan puhua tutkivasta nettilukemisesta (Kiili & Laurinen 2018). Tällöin kyseessä on itseohjautuva lukemisen prosessi laajassa, toisiinsa linkitettyjen tekstien verkostossa (Leu, Kinzer, Coiro, Castek & Henry 2013). Nettitekstit voivat olla esitysmuodoiltaan hyvin monimuotoisia sisältäen esimerkiksi tekstin ohella myös ääntä, kuvia tai videoita, joten Internetissä lukeminen vaatii uudenlaisia lukemisen taitoja ja strategioita (Cho & Afflerbach 2017).nonPeerReviewe

Reading for learning on the internet at school age : the role of difficulties with reading and with attention and executive function

The aim of this dissertation was to increase our knowledge of the extent to which sixth-grade students’ literacy skills (reading fluency, written spelling, and reading comprehension), reading habits, nonverbal reasoning ability, and prior topic knowledge were associated with their online research and comprehension performance. This dissertation also aimed to examine interindividual differences in students’ online research and comprehension performance among learners with reading difficulties and/or difficulties with attention and executive function and to evaluate the gender effect in association with learners’ performance. These aims were addressed in three original studies (Studies I–III) using data from over 400 Finnish sixth-grade students. Students’ online research and comprehension performance was examined with a validated web-based assessment measuring their skills in locating, evaluating, synthesizing, and communicating information. First, the findings showed that reading fluency, written spelling, and reading comprehension as well as reading habits all independently contributed to students’ online research and comprehension performance. Comprehension was the strongest predictor. Frequency of reading longer and more vocabulary-rich texts, such as books, blog postings, and ebooks, was associated with students’ online research and comprehension performance, but the frequency of reading shorter texts, such as comics and online forum posts, was not. Nonverbal reasoning ability independently contributed to explaining students’ online research and comprehension performance, but contrary to expectations, prior topic knowledge did not. Second, learners with reading difficulties and/or difficulties with attention and executive function were more likely to belong to the lower online research and comprehension performance profiles. It is noteworthy that some students performed better than expected based on their deficiencies. Third, on average, girls outperformed boys in online research and comprehension performance, but interestingly, girls with attention and executive function difficulties faced more challenges online than boys with these difficulties. Overall, the findings shed light on elementary school students’ online research and comprehension performance and could be used to design supportive pedagogical activities for all learners.Tässä väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin, miten kuudesluokkalaisten oppilaiden peruslukutaidot (lukusujuvuus, oikeinkirjoitustaito, luetun ymmärtäminen), lukutottumukset, ei-kielellinen päättelykyky sekä aiemmat ennakkotiedot olivat yhteydessä heidän suoriutumiseensa tutkivan nettilukemisen tehtävässä. Lisäksi selvitettiin, miten lukemisen vaikeudet ja/tai tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet olivat yhteydessä oppilaiden suoriutumiseen nettilukutehtävässä sekä arvioitiin mahdollisia sukupuolten välisiä eroja. Väitöskirjatutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta (Osatutkimukset I–III), joihin osallistui yli 400 suomalaista, kuudesluokkalaista oppilasta. Oppilaiden tutkivan nettilukemisen taitoja eli tiedonhakua, lähteiden kriittistä arviointia, synteesin laadintaa sekä taitoa jakaa oppimaansa muiden kanssa arvioitiin validoidussa, Internetiä simuloivassa tehtäväympäristössä. Tutkimustulokset osoittivat, että oppilaiden lukusujuvuus, oikeinkirjoitustaito, luetun ymmärtäminen ja lukutottumukset olivat yhteydessä oppilaiden tutkivan nettilukemisen suoriutumiseen. Näistä merkittävin selittäjä oli oppilaan luetun ymmärtämisen taito. Lukutottumuksista erityisesti pitkien, kielellisesti rikkaiden tekstien, kuten kirjojen, e-kirjojen ja blogien, lukeminen oli tärkeää. Lyhyempien tekstien, kuten sarjakuvien ja keskustelupalstaviestien, lukeminen sen sijaan ei ollut yhteydessä oppilaiden tutkivan nettilukemisen suoriutumiseen. Muista tiedoista ja taidoista ei-kielellinen päättelykyky selitti oppilaiden suoriutumista nettilukutehtävässä, kun taas aiemmat ennakkotiedot tehtävän aiheesta eivät olleet yhteydessä oppilaiden suoriutumiseen. Oppilailla, joilla oli lukemisen ja/tai tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksia, oli haasteita nettilukutehtävässä. Huomionarvoista on kuitenkin se, että joukossa oli myös oppilaita, jotka oppimisvaikeuksistaan huolimatta suoriutuivat nettilukutehtävässä keskimääräisesti tai jopa keskimääräistä paremmin. Lisäksi tytöt pärjäsivät poikia paremmin nettilukutehtävässä. Toisaalta tytöillä, joilla oli tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksia, oli enemmän haasteita nettilukutehtävässä kuin vastaavia vaikeuksia omaavilla pojilla. Tutkimustulokset lisäävät ymmärrystä alakoululaisten tutkivan nettilukemisen taidoista ja tuloksia voidaan hyödyntää tukitoimien suunnittelussa

Sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia kokemustoimijan käytöstä simulaatio-oppimisessa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Diakonia-Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kokemuksia kokemustoimijan käytöstä simulaatioissa ja miten se tukee oppimiskokemusta. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Opinnäytetyö on tutkimuspainotteinen ja menetelmänä oli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusaineiston materiaali on kerätty teemahaastatteluilla. Haastatteluun osallistui kolme eri ryhmää; simulaatiossa olleet toimijat, koululla olleet tarkkailijat ja etäyhteyden päässä olleet tarkkailijat. Haastatteluiden avulla saatiin tietoa opiskelijoiden kokemuksista. Aineiston tarkastelussa selvisi, että opiskelijat kokivat kokemustoimijan käytön hyödyllisenä. Kaikilla haastatteluryhmillä oli hieman erilaisia kokemuksia simulaatiosta. Toimijoina olleet opiskelijat kokivat potilaskohtaamisen aidommaksi ja uskottavammaksi. Koululla tarkkailijoina olleet pitivät kokemusta erittäin opettavaisena. He kokivat kokemustoimijan käytön kuvaavan lähes aitoa potilaskohtaamista. Simulaatiota etäyhteyden välityksellä seuranneille opiskelijoille kokemus ei ollut niin selkeä kuin muille, mutta tästä huolimatta he kokivat käytön hyödyllisenä ja opettavaisena. Kaikkien haastateltavien mielestä kokemustoimijaa kannattaisi hyödyntää myös jatkossa erilaisissa opetustilanteissa. Asiasanat: Kokemustoimija, simulaati

Retaliation in Bitcoin networks

Due to counterparty risks, some Bitcoin trading platforms allow users to rate the level of trust they have in others. We examine users’ feedback behavior on two Bitcoin trading platforms and provide statistically strong evidence that the feedback behavior of Bitcoin users is dependent on how they are rated themselves, that is, they retaliate. In addition, user's reputation is strongly and positively associated with the scores they deliver, and there is a certain persistence in the scores a user gives to others. We find that peers deliver negative feedback relatively quickly to users with bad reputation. Moreover, well-reputed users withhold negative feedback longer and give positive feedback faster than users with bad reputation.publishedVersionPeer reviewe

Motivationaaliset ulottuvuudet tutkivassa nettilukemisessa

Tutkimuksessa tarkasteltiin kuudesluokkalaisten nettilukemisen motivationaalisia ulottuvuuksia ja niiden yhteyttä tutkivan nettilukemisen tehtävässä menestymiseen. Tutkimukseen osallistui 426 kuudesluokkalaista oppilasta. Nettilukemisen motivationaalisia ulottuvuuksia mitattiin Yhdysvalloissa validoidulla mittarilla. Tutkivan nettilukemisen taitoja arvioitiin verkkopohjaisella tehtävällä, jossa oppilaat tutkivat energiajuomien terveysvaikutuksia. Tehtävä mittasi oppilaiden tiedonhakutaitoja, arviointitaitoja, taitoa laatia synteesi usean nettitekstin pohjalta sekä taitoja muodostaa ja kommunikoida perusteltu kanta tutkimastaan asiasta. Konfirmatorisessa faktorianalyysissä havaittiin neljä nettilukemisen motivationaalista ulottuvuutta: kiinnostus nettilukemiseen, nettilukemisen arvostaminen, minäpystyvyys nettilukemisessa ja nettilukutaitojen kehittämiseen liittyvät uskomukset. Tilastollinen mallinnus osoitti, että nämä neljä ulottuvuutta selittivät yhteensä 24 prosenttia oppilaiden suoriutumisesta tutkivaa nettilukutaitoa mittaavassa tehtävässä. Minäpystyvyydellä oli voimakkain yhteys tutkivan nettilukemisen tehtävässä menestymiseen. Tutkimus osoittaa, että oppilaiden nettilukutaitojen kehittymistä voidaan edistää taitojen opettamisen lisäksi myös tukemalla oppilaiden motivaatiota nettilukemiseen.peerReviewe

Literacy Skills and Online Research and Comprehension : Struggling Readers Face Difficulties

The present study evaluated the extent to which literacy skills (reading fluency, written spelling, and reading comprehension), together with nonverbal reasoning, prior knowledge, and gender, are related to students’ online research and comprehension (ORC) performance. The ORC skills of 426 sixth graders were measured using a Finnish adaptation of the Online Research and Comprehension Assessment. Results of a structural equation model showed that these ORC skills were divided into six highly correlated factors, and that they formed a common factor in ORC. Altogether, these predictor variables explained 57% of the variance in ORC. Reading comprehension, along with gender, was the strongest predictor for ORC performance. In addition, reading fluency and written spelling explained ORC variance over and above reading comprehension. These findings suggest that struggling readers probably face difficulties online.peerReviewe