Sustainable and Inclusive Welfare States: Employment and Poverty Among Immigrants and People with Disabilities in Different Welfare State Regimes

In this article, we ask to what extent immigrants and people with disabilities are excluded from labor markets and to what extent they are exposed to poverty in different European welfare state regimes. Our starting points lie in the United Nation’s and European Union’s agendas for sustainable development, in research on welfare regimes, and in the social investment paradigm. We utilize the European Union Statistics on Income and Living Conditions (EU-SILC) to run multilevel random effect models to measure the extent to which there are regime-specific differences in risk of poverty and months out of work. Our results show that within-regime dif-ferences are often larger than between-regime differences. The implementation of the social in-vestment paradigm, emphasizing the role of a decent level of income transfers combined with extensive public services, fortifies the fiscal and social sustainability of the welfare state

Pohjoismaat - maailman paras kolkka?

Teema: pohjoismainen hyvinvointivaltio. Artikkeli perustuu alustukseen, joka pidettiin 28.1.2008 Suomalaisen Tiedeakatemian juhlaseminaarissa "Pohjoismaat: malli vai umpikuja?"

Poikkeukselliset ajat avaavat poikkeuksellisia mahdollisuuksia

Yhteiskunnallisilla instituutioilla on oma jatkuvuutensa. Kun järjestelmä on luotu, sillä on taipumus omaleimaisesti jatkaa olemassaoloaan ja ehdollistaa myöhempiä poliittisia valintoja. Instituutiot muokkaavat yhteiskunnallisten toimijoiden havaintoja, näkemyksiä ja toimintalinjoja. Poikkeuksellisessa tilanteessa institutionaalinen jäykkyys sulaa, järjestelmää voidaan muokata, antaa sille uusi suunta, jopa kumota se ja rakentaa uutta tilalle. Tilanteita, jotka mahdollistavat uusia ratkaisuja, ovat esimerkiksi sodat, suuret lamat, luonnonkatastrofit ja pandemiat. Poikkeukselliset olot avaavat mahdollisuuksien ikkunoita suurille muutoksille. Tässä historiallisessa katsauksessa tarkastellaan, miten poikkeukselliset olot ovat vaikuttaneet sosiaalipolitiikan kehitykseen niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Esitys lähtee liikkeelle katsauksella sotien vaikutuksiin. Sodat ovat kylväneet tuhoa mutta ne ovat myös pakottaneet kehittämään sosiaalipolitiikkaa. Seuraavassa jaksossa pohditaan talouskriisien vaikutuksia ja "luovaa tuhoa". Myös pandemian mittasuhteisiin kasvaneet kulkutaudit luovat pohjaa muutoksille. Ne paljastavat yhteiskunnan murtumakohtia ja sosiaaliturvan aukkopaikkoja. Toiseksi viimeinen jakso hahmottaa yhteiskunnallisia muutostrendejä ja muutosten mahdollisia sosiaalipoliittisia haasteita. Viimeisessä jaksossa käsitellään eri asteisten uudistusten mahdollisuutta sosiaaliturvauudistuksessa

Jouhea yleisesitys

Kirja-arvostelu: Hyvinvoinnin valinnat : Suomen malli 2000-luvulla / Anu Kantola Mikko Kautto. Helsinki, 2002

Hand in hand, or influencing by stealth? Finnish trade union involvement in the European Semester Case study Finland

The aim of this study is to analyse relationships between the Finnish trade unions and the European Union in the period 2014 to 2018. More specifically, the study will concentrate on the mechanisms through which Finnish trade unions are involved in the making of the European Semester. The paper seeks to answer to what extent, if any, trade unions have an influence on outputs and outcomes of the Semester process. The paper also describes themes and the linkages between the European Semester and national as well as sub-national social dialogue. The research methodology applied is a mixed-methods approach that builds on content analysis of various documents, macro-level and statistical analyses of developments in the national economy, unemployment and public finances. The role and characteristics of the national social dialogue are discussed on the basis of previous studies and interviews carried out with representatives of the main trade unions, the employers’ federation and the state bureaucracy.  Sections on the mechanisms of trade union involvement in the making of the European Semester rely on official documents and process descriptions by the ministries responsible for the planning of the Semester reports. In addition, interviews are used to deepen the analysis. Discussion of the trade unions’ influence on outputs and outcomes relies heavily on the interviews carried out, and on content analyses of European Semester reports and written commentaries and responses from the trade unions. Seven interviews were conducted with trade union representatives (of which three were with TUSLOs representing different trade union federations), one with a delegate from the employers’ federation, five interviews with ministry representatives and one with a COM officer

Poikkeukselliset ajat avaavat poikkeuksellisia mahdollisuuksia

Yhteiskunnallisilla instituutioilla on oma jatkuvuutensa. Kun järjestelmä on luotu, sillä on taipumus omaleimaisesti jatkaa olemassaoloaan ja ehdollistaa myöhempiä poliittisia valintoja. Instituutiot muokkaavat yhteiskunnallisten toimijoiden havaintoja, näkemyksiä ja toimintalinjoja. Poikkeuksellisessa tilanteessa institutionaalinen jäykkyys sulaa, järjestelmää voidaan muokata, antaa sille uusi suunta, jopa kumota se ja rakentaa uutta tilalle. Tilanteita, jotka mahdollistavat uusia ratkaisuja, ovat esimerkiksi sodat, suuret lamat, luonnonkatastrofit ja pandemiat. Poikkeukselliset olot avaavat mahdollisuuksien ikkunoita suurille muutoksille.Tässä historiallisessa katsauksessa tarkastellaan, miten poikkeukselliset olot ovat vaikuttaneet sosiaalipolitiikan kehitykseen niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Esitys lähtee liikkeelle katsauksella sotien vaikutuksiin. Sodat ovat kylväneet tuhoa mutta ne ovat myös pakottaneet kehittämään sosiaalipolitiikkaa. Seuraavassa jaksossa pohditaan talouskriisien vaikutuksia ja ”luovaa tuhoa”. Myös pandemian mittasuhteisiin kasvaneet kulkutaudit luovat pohjaa muutoksille. Ne paljastavat yhteiskunnan murtumakohtia ja sosiaaliturvan aukkopaikkoja. Toiseksi viimeinen jakso hahmottaa yhteiskunnallisia muutostrendejä ja muutosten mahdollisia sosiaalipoliittisia haasteita. Viimeisessä</p

First results from the Finnish basic income experiment

The Finnish basic income experiment ran for two years (2017-2018). The main aim of the experiment was to study whether a basic income would increase participation in the labour market and diminish the bureaucracy relating to social security benefits. The results show that whereas it had no significant impact on employment, it led to less bureaucracy as well as higher life satisfaction and well-being.</p

Finland reforms the income basis for calculating pension insurance contributions for the self-employed

The Finnish government will reform the income basis for calculating pension insurance contributions for the self-employed. Currently, the selfemployed themselves can decide the income they will insure. Oftentimes, they choose the lowest contribution category, which leads to low earnings-related pensions. Furthermore, income chosen for pension contribution purposes has ramifications for other income transfers as well. For example, sickness and family leave benefits are calculated on the basis of pension-giving income. The reform will be effective from 1 January 2023.</p