Vaikuttamista, kuulumista ja kiinnittymistä. Maahanmuuttajanaisten kokemuksia osallisuudesta ja voimavaroista kotoutumisessa.

Tutkielmassa tutkitaan maahanmuuttajanaisten kokemuksia osallisuudesta ja voimavaroista kotoutumisessa. Tavoitteena on tuoda esille naisten omia näkemyksiä siitä, mihin he kokevat osallisuutta uudessa elinympäristössä, mitä haasteita he kokevat osallisuuden toteutumisessa ja mitä voimavaroja heillä on arjessaan ja elämässään. Tutkielma kohdistuu naisten arkielämään Suomessa, ei niinkään viralliseen kotoutumis-prosessiin. Kotoutuminen käsitetään tässä tutkielmassa määrittelemättömän pituiseksi, jopa läpi elämän kestäväksi matkaksi, jonka aikana maahanmuuttaja sopeutuu uuteen ympäristöönsä. Osallisuus on kokemusta kuulumisesta, kokemus siitä, että kykenee vaikuttamaan ja kiinnittymään yhteiskuntaan, ympäröiviin yhteisöihin ja omaan elä-mään. Osallisuuden kokemus on yksi kotoutumisen tavoitteista. Tutkimuksen kohteena ovat kotoutumistoimenpiteisiin oikeutetut maahanmuuttajat, eivät siis esimerkiksi työn perässä muuttaneet. Tutkielman aineisto koostuu kuuden Afganistanista Suomeen muuttaneen naisen haastattelusta. Analyysimenetelmänä käytetään sisällönanalyysiä. Naisten osallisuuden kokemukset on tutkielmassa jaettu viiteen osaan, joita ovat lapset ja lastenkasvatus, työ, uskonto, kielitaito sekä yhteiskuntaan ja yhteisöihin kuuluminen. Lapset ja lastenkasvatus on naisille tärkeä vaikuttamisen ja kuulumisen alue, joka on heille myös suuri voimavara. Ansiotyö on tärkeä yhteiskunnallisen osallisuuden muoto, jota moni haastatelluista on kuitenkin ilman. Uskonnon harjoittaminen on naisille suuri voimavara. Se tuo heille tunnetta kuulumisesta sekä mahdollisuuden ylläpitää osallisuutta kotimaansa kulttuurista. Kielitaidon puuttuessa on vaikeaa päästä sisälle esimerkiksi työelämään tai vuorovaikutussuhteisiin. Näihin osalliseksi pääseminen kuitenkin kehittäisi kielitaitoa, mikä tekee kielitaidon asemasta osallisuudessa ristiriitaisen. Yhteiskunnan ja yhteisöjen jäsenyyteen positiivisesti vaikuttavat naisten kokemus yhteiskunnan tarjoamasta avusta sekä valtaväestön pääosin lämmin suhtautuminen heihin. Tutkimustulokset kertovat naisten kokemusten kuulemisen tärkeydestä ja osallisuuden kokemusten monimuotoisuudesta naisten elämässä. Esimerkiksi ansiotyö näyttäytyy tärkeänä sekä yhteiskuntaan että omaan elämään liittyvän osallisuuden kannalta, mutta ei ole ainoa osallisuuden muoto, jota naiset pitävät tärkeänä. Lastenkasvatukseen ja uskontoon koettu osallisuus näyttäytyy yhtä lailla merkittävänä kotoutumista edistävänä voimavarana. Tulokset kertovat myös siitä, miten syvällä vaatimus samanlaisuudesta suomalaisten kanssa on maahanmuuttajien onnistunutta kotoutumista arvioitaessa

Seurantakäsikirja Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaan vuosille 2020–2026

Tämä merenhoidon seurantakäsikirja käsittää merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman kuvauksen kokonaisuudessaan. Se päivittää vuoden 2014–2020 seurantaohjelman ja sitä sovelletaan vuoden 2020 heinäkuusta vuoden 2026 heinäkuuhun. Seurantaohjelma on osa merenhoidon suunnittelua, jota tehdään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (272/2011) ja merenhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (980/2011) toteuttamiseksi. Tämä laki ja asetus on annettu meristrategiadirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista) kansallista toimeenpanoa varten. Suomessa meristrategiadirektiivin mukaista meristrategiaa kutsutaan merenhoitosuunnitelmaksi. Suomen seurantaohjelma koostuu 13:sta ohjelmasta, joiden alla on yhteensä 44 alaohjelmaa. Tähän päivitettyyn seurantaohjelmaan lisättiin kuusi uutta alaohjelmaa ja useita alaohjelmia muokattiin joko muuttuneiden vaatimusten, kehittyneempien menetelmien tai muuttuneen toimintaympäristön takia. Merenhoidon uusia vaatimuksia ovat meristrategiadirektiivin liitteen 3 päivitys (EU/2017/845), Euroopan komission päätös EU/2017/848 merivesien hyvän ekologisen tilan vertailuperusteista ja menetelmästandardeista sekä seurantaa ja arviointia varten tarkoitetut täsmennykset standardoiduista menetelmistä. Seurantakäsikirja koostuu kolmesta osasta: seurantaohjelman tausta, varsinainen seurantaohjelma, ja kolmas osa, joka käsittelee seurannan kehitystarpeita, kustannuksia ja riittävyyttä. Seurantaohjelma kattaa ekosysteemilähestymistavan mukaisesti erilaisia muuttujia, jotka kuvaavat toisaalta veden ominaisuuksia ja laatua ja toisaalta ekosysteemin osia ja niiden tilaa sekä niihin kohdistuvia ihmisestä johtuvia paineita. Seurannan alaohjelmissa on kuvattu mitattavat meriympäristön ominaisuudet tai paineet, niiden seurantatiheys, indikaattorit, joihin seurantatietoa käytetään, seurannalla kootun tiedon hallinta ja yhteydet meristrategiadirektiivin hyvän tilan laadullisiin kuvaajiin ja kriteereihin

Ruokablogien lukemisen vaikutus ostokäyttäytymiseen

Ruokablogien lukemisen yleistymisen myötä blogeista on tullut tärkeä tuotetiedon lähde. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia, miten ruokablogien lukeminen vaikuttaa ruokaan liitettävään ostokäyttäytymiseen. Tarkoituksena on selvittää erityisesti, miten ruokablogien sisältämä sähköinen kuulopuhe (eWOM) vaikuttaa ruokablogissa mainittujen tuotteiden ostouseuteen yhdistämällä aikaisemmista eWOM-tutkimuksista saatua tietoa. Ruokablogien lukemisen vaikutuksen tutkimisessa käytettiin hyväksi aikaisempia eWOMia koskevia tutkimuksia sekä Kotlerin ja Armstrongin (2006) kuluttajan ostopäätösprosessia. Tutkimuksen empiirisessä osassa hyödynnettiin kvantitatiivista tutkimusotetta E-lomakkeella toteutetulla survey-kyselyllä. Kvantitatiivinen tutkimusote mahdollisti tutkimuskysymysten tarkastelun suuremmalla otoksella. Tutkimuksen perusjoukkona olivat Helsingin yliopiston läsnä olevat opiskelijat, joilla oli tiedot opiskelijarekisterin tietokannassa. Ruokablogien sisältämän eWOMin vaikutusta ostokäyttäytymiseen arvioitiin tutkimusta varten kehitetyllä eWOM-mittaristolla, joka luotiin faktorianalyysien perusteella. Faktorianalyysin pohjalta muodostettujen summamuuttujien vaikutusta ruokablogissa mainittujen tuotteiden ostouseuteen analysoitiin varianssianalyysillä. Taustatekijöiden analysoinnissa käytettiin ristiintaulukointia jakauma- ja frekvenssitarkastelujen lisäksi. Ruokablogien lukemisen yleisimpiä tarkoituksia olivat ruokablogit reseptien, inspiraation ja tiedonlähteenä. Yleisimmin ruokablogista saatavaa tietoa olivat tieto resepteistä, tuotteista ja niiden käyttötavoista sekä tieto muiden kokemuksista. Ostouseusryhmien ääripäiden välillä todettiin olevat tilastollisesti merkitsevää eroa ruokablogin lukemisen useuden suhteen. Ruokablogien lukemisen sekä tuotearvosteluiden ja -suositusten vaikutus ostoaikomukseen erosivat tilastollisesti merkitsevästi kaikkien ostouseusryhmien välillä ja vaikutukset ostouseuteen olivat suuret. Lukijakommenttien vaikutus ostoaikomukseen erosi tilastollisesti merkitsevästi ei kertaakaan ruokablogista tuttua tuotetta ostaneiden sekä ei kertaakaan ostaneiden ja vähintään kolme kertaa ostaneiden välillä ja vaikutus ostouseuteen oli keskisuuri. Tutkimuksessa havaittiin, että lukijat kokevat tuotearvostelut ja -suositukset eri tavalla kuin lukijakommentit, mutta molemmilla tekijöillä on vaikutusta ruokablogissa mainittujen tuotteiden ostouseuteen

Terveystapahtuma Klaukkalan lukiossa : voimavarat opiskelukyvyn tukena

Opinnäytetyön tarkoituksena oli järjestää tapahtuma Klaukkalan lukiolla lukion 2. luokkalaisille. Tapahtumassa käsiteltiin opiskelukykyyn vaikuttavia tekijöitä nuorten arjessa voimavarakartan avulla. Tavoitteena oli suunnitella, toteuttaa ja arvioida toiminnallinen tapahtumapäivä. Tapahtumapäivän tarkoituksena oli, että lukion opiskelija pohtii omia käsityksiä opiskelukykyyn vaikuttavista tekijöistä. Tapahtuma järjestettiin Klaukkalassa Arkadian yhteislyseossa. Tapahtumaan osallistui 27 opiskelijaa. Ohjausmenetelmänä oli Suomen Mielenterveysseuran voimavarakartta. Opinnäytetyön sisältönä olivat opiskelukyky, opiskelijan elämäntilanne, terveys ja terveyskäyttäytyminen sekä ohjaaminen. Tapahtuma toteutettiin ryhmäohjauksena kahdelle ryhmälle samanaikaisesti eri tiloissa. Molemmat ryhmät jaettiin vielä pienempiin ryhmiin. Tapahtumaan oli varattu aikaa yhden oppitunnin verran. Tunnin aikana opiskelijat täyttivät ohjattuina voimavarakarttaa ja jakoivat ryhmittäin ajatuksia voimavarakartasta muille. Voimavarakartan aihealueina olivat liikunta, opiskelu, ihmissuhteet, koti ja ympäristö, uni, kulttuuri ja vapaa-aika sekä ravinto. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin edellä mainittujen aiheiden lisäksi opiskelukykymallia sekä ohjaamista. Tapahtuma arvioitiin Laurean Terveystapahtuma-palautelomakekyselyllä. Kyselyyn vastasi 27 opiskelijaa, joista 11 oli poikia ja 16 oli tyttöjä. Palautteen avulla selvitettiin, lisäsikö tapahtuma opiskelijoiden terveydestä huolehtimisen taitoja, motivaatiota huolehtia terveydestä, mitä mieltä opiskelijat olivat tapahtuman sisällöstä ja ohjaajien taidoista ohjata sekä sitä, oliko tapahtuma järjestetty hyvin. Opinnäytetyön kehittämishaasteita olivat ryhmäohjaus ja opiskelijoiden motivointi osallistua. Opinnäytetyön tekijöiden kokemattomuus ryhmäohjauksesta näkyi keskustelun yksipuolisuudessa. Ohjaajien olisi pitänyt pystyä motivoimaan opiskelijat paremmin mukaan keskusteluun ja herättämään ryhmien sisällä kysymyksiä, jotta keskustelusta olisi saatu monipuolisempaa. Opiskelijoiden parempi motivointi olisi tuonut enemmän heidän omia näkemyksiään ja koke-muksiaan esille ja näin he olisivat saaneet tapahtumasta enemmän hyötyä.Health event at Klaukkala High School : resources as studying ability support The goal of the thesis project was to organize an event for the juniors of the Klaukkala High School. Aspects related to the effectiveness and ability to learn in every day life were studied using intellectual resource mapping. The goal was to plan, execute and evaluate the event. The purpose of the event is for the high school juniors to evaluate their own thoughts about issues having an effect on their ability to learn. The event was held in Klaukkala at Arkadia High School and 27 students participated. The control method used was the Suomen Mielenterveysseura's intellectual resource mapping principles. The items covered in the thesis project were ability to learn, the current life situation of the student, health and health behaviors as well as guidance. The event was carried out to two groups of students under the guidance of a facilitator in 2 separate locations. Each group was further divided into smaller groups. The time allotted for this event was a normal class hour. During the hour students filled out under guidance the intellectual resource maps and shared ideas as a group about the intellectual resource maps with others. The topics covered in the intellectual resource maps included physical activities, studying, personal relationships, home environment and surroundings, sleep, culture, free time and nutrition. The theory section of this thesis project also included methods used for learning as well as guidance. The event was evaluated using a Laurea health event survey. The survey was completed by 27 participants. Out of the participants 11 were males and 16 were females. The survey was used to determine if the event increased the students ability to make healthy choices, motivation to take care of their health, the opinions of the students about the event, the skills of the facilitators as well as the overall thoughts about how well the event was organized. The challenges of this thesis project event were group facilitation and how to motivate the students to participate. The inexperience of the thesis project creators in group facilitation was evident as the discussions remained very one sided. The facilitators needed to motivate the students better to participate in the conversation and bring up more questions within the groups so that the discussions would have been more comprehensive and diverse. If the students were more motivated would have helped in bringing out their own thoughts and experience hence bringing them a more beneficial from this event

In Reply : Low and Borderline Ankle-Brachial Index Is Associated with Intracranial Aneurysms: A Retrospective Cohort Study

Non peer reviewe

Handbok till övervakningsprogrammet för Finlands havsförvaltningsplan 2020–2026

Denna handbok är ett bakgrundsdokument till övervakningsprogrammet i Finlands havsförvaltningsplan och omfattar hela beskrivningen av programmet. Den uppdaterar övervakningsprogrammet 2014-2020 och tillämpar från juli 2020 till juli 2026. Övervakningsprogrammet är en del av havsvårdsplaneringen, som ingår i verkställandet av lagen om vattenvårds- och havsvårdsförvaltningen (272/2011) och statsrådets förordning om havsvårdsförvaltningen (980/2011). Med lagen och förordningen genomförs EU:s ramdirektiv om en marin strategi nationellt (Europaparlamentets och rådets direktiv 2008/56/EG om upprättande av en ram för gemenskapens åtgärder på havsmiljöpolitikens område, nedan MSD). I Finland kallas marina strategi för havsförvaltningsplan. Finlands övervakningsprogram består av 13 programhelheter med totalt 44 delprogram. Fyra nya delprogram lades till det uppdaterade övervakningsprogrammet, och flera delprogram reviderades antingen på grund av ändrade krav, mer avancerade metoder eller en förändrad operativmiljö. Nya krav under den andra havsförvaltningsperioden är uppdateringarna i bilaga 3 till ramdirektivet om en marin strategi (EU/2017/845) samt Europeiska kommissionens beslut EU/2017/848 om fastställande av kriterier och metodstandarder för god miljöstatus i marina vatten, specifikationer och standardiserade metoder för övervakning och bedömning. Övervakningshandboken består av tre delar: del I presenterar bakgrunden till övervakningsprogrammet, del II presenterar själva programmet och del III innehåller utvecklingsbehov, kostnader, övervakningens tillräcklighet och slutsatser. I enlighet med ekosystemansatsen omfattar övervakningsprogrammet olika variabler som dels beskriver vattnets egenskaper och kvalitet, dels ekosystemets delar och deras status samt mänsklig belastning på dessa. Handbokens presentationer av delprogrammen beskriver havsmiljöns egenskaper eller belastningar, övervakningsfrekvens, indikatorer för vilka övervakningsdata används, hantering av insamlade data och kopplingar till kvalitativa deskriptorer och kriterier för god miljöstatus enligt MSD