Potilaan valinnanvapaus

Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa potilaan hoitopaikan valinnanvapauden toteutumisesta, kun potilas tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluita sekä lisätä tietoa potilaan hoidon kehittämiseen asiakaslähtöisemmäksi. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, mikä säätelee potilaan valinnanvapautta ja miten se ilmenee tekonivelsairaala Coxan kontekstissa. Tutkimuksessa kuvattiin myös, mitä merkitystä iällä, sukupuolella ja koulutuksella on valintaan sekä millaisia vaikutuksia muilla, hoitoprosessiin ja potilaiden taustamuuttujiin liittyvillä tekijöillä on potilaiden valintapäätökseen. Tutkimusjoukon muodosti 204 tekonivelleikattua potilasta. Kyselyn vastausprosentti oli 74 %. Tutkimusaineisto kerättiin tutkijan laatimalla kyselylomakkeella. Kyselylomakkeella kartoitettiin tekonivelpotilaiden kokemuksia hoitopaikan valinnasta. Kyselylomake sisälsi pääosin strukturoituja kysymyksiä ja neljä avointa kysymystä. Kyselylomakkeella oli 12 taustatietoja mittaavaa kysymystä. Tilastolliset analyysit tutkimusaineistolle tehtiin SPSS 21.0-ohjelmistolla. Aineisto tutkittiin tilastollisin menetelmin ja avoimet kysymykset sisällönanalyysillä. Aineiston tutkintaan käytettiin ristiintaulukointia. Aineistoa kuvattiin ristiintaulukoinnin, vaihteluvälien, keskiarvojen ja prosenttien avulla. Tekonivelpotilaille on tärkeää vaikuttaa hoitoon hakeutumiseen itse. Potilaat pitävät tärkeänä saada hoitoa, kun sitä tarvitsevat. Nopea leikkaukseen pääsy, maine ja oma valinta ovat tämän aineiston mukaan tärkeimmät valintaan vaikuttavat tekijät. Hoitopaikan valinnassa potilaat pitivät tärkeimpinä asioina kokemuksensa perusteella henkilökunnan ammattitaitoa, nopeaa leikkaukseen pääsyä ja laatua. Iällä, sukupuolella ja koulutuksella ei tämän tutkimuksen perusteella ole yhteyttä valintaan. Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että potilaat toivovat saavansa oikeaa ja asiallista tietoa eri hoitopaikkojen mahdollisuuksista sekä jatkoseurantaa tekonivelleikkauksen jälkeen. Jatkossa olisi tärkeää antaa tekonivelleikkaukseen hakeutuville potilaille oikeanlaista, puolueetonta ja asiallista tietoa eri hoitopaikoista sekä jo tekonivelleikatuille kaipaamaansa seurantaa

Poor respiratory health outcomes associated with high illness worry and alexithymia : Eleven-year prospective cohort study among the working-age population

Objective: Poor respiratory health outcomes have been associated with poorer physical health and higher psychological distress. The aim of this study was to investigate whether illness worry, alexithymia or low sense of coherence predict i) the onset of new respiratory disease, ii) respiratory symptoms or iii) lung function among the working-age population, independently of comorbidity mood-, anxiety, or alcohol abuse disorders.& nbsp;Methods: The study was conducted among a nationally representative sample of the Finnish population (BRIF8901) aged 30-54 years (N = 2310) in 2000-2001 and was followed up in 2011. Individuals with a diagnosed respiratory disease or a severe psychiatric disorder at baseline were excluded. Lung function was measured by a spirometry test and psychiatric disorders were diagnosed using a structured clinical interview. Structured questionnaires were used to measure self-reported respiratory symptoms and diseases, illness worry, alexithymia, and sense of coherence.& nbsp;Results: High illness worry predicted an 11-year incidence of asthma (OR 1.47, 95% CI 1.09-1.99, p = 0.01). Alexithymia predicted shortness of breath (OR 1.32, 95% CI 1.13-1.53, p < 0.01) and 11-year incidence of COPD (OR 2.84, 95% CI 1.37-5.88, p < 0.01), even after several adjustments for physical and mental health. Psychological dispositions did not associate with lung function in 2011.& nbsp;Conclusions: In the general population, psychological factors that modify health behaviour predicted adverse respiratory health outcomes independently of lung function after 11 years of follow-up. This indicates that considering them part of personalized treatment planning is important for promoting health-related behaviour among the working-age population.Peer reviewe

Terveystarkastuskäytännöt suomalaisessa työterveyshuollossa

Tutkimuksessa selvitettiin terveystarkastusten sisältöjä, käytettyjä ohjausmenetelmiä, vaikutuksia, terveystarkastusten merkitystä ja kehittämistarpeita. Tutkimusraportti on suunnattu työterveyshuollon ammattihenkilöille ja asiantuntijoille ajatusten herättäjäksi, omien toimintatapojen arvioimiseksi ja uusien, vaikuttavampien menetelmien ja toimintamallien kehittämiseksi

Poor respiratory health outcomes associated with high illness worry and alexithymia: Eleven-year prospective cohort study among the working-age population

ObjectivePoor respiratory health outcomes have been associated with poorer physical health and higher psychological distress. The aim of this study was to investigate whether illness worry, alexithymia or low sense of coherence predict i) the onset of new respiratory disease, ii) respiratory symptoms or iii) lung function among the working-age population, independently of comorbidity mood-, anxiety, or alcohol abuse disorders.MethodsThe study was conducted among a nationally representative sample of the Finnish population (BRIF8901) aged 30–54 years (N = 2310) in 2000–2001 and was followed up in 2011. Individuals with a diagnosed respiratory disease or a severe psychiatric disorder at baseline were excluded. Lung function was measured by a spirometry test and psychiatric disorders were diagnosed using a structured clinical interview. Structured questionnaires were used to measure self-reported respiratory symptoms and diseases, illness worry, alexithymia, and sense of coherence.ResultsHigh illness worry predicted an 11-year incidence of asthma (OR 1.47, 95% CI 1.09–1.99, p = 0.01). Alexithymia predicted shortness of breath (OR 1.32, 95% CI 1.13–1.53, p ConclusionsIn the general population, psychological factors that modify health behaviour predicted adverse respiratory health outcomes independently of lung function after 11 years of follow-up. This indicates that considering them part of personalized treatment planning is important for promoting health-related behaviour among the working-age population.</p

Poor respiratory health outcomes associated with high illness worry and alexithymia : Eleven-year prospective cohort study among the working-age population

Objective: Poor respiratory health outcomes have been associated with poorer physical health and higher psychological distress. The aim of this study was to investigate whether illness worry, alexithymia or low sense of coherence predict i) the onset of new respiratory disease, ii) respiratory symptoms or iii) lung function among the working-age population, independently of comorbidity mood-, anxiety, or alcohol abuse disorders. Methods: The study was conducted among a nationally representative sample of the Finnish population (BRIF8901) aged 30–54 years (N = 2310) in 2000–2001 and was followed up in 2011. Individuals with a diagnosed respiratory disease or a severe psychiatric disorder at baseline were excluded. Lung function was measured by a spirometry test and psychiatric disorders were diagnosed using a structured clinical interview. Structured questionnaires were used to measure self-reported respiratory symptoms and diseases, illness worry, alexithymia, and sense of coherence. Results: High illness worry predicted an 11-year incidence of asthma (OR 1.47, 95% CI 1.09–1.99, p = 0.01). Alexithymia predicted shortness of breath (OR 1.32, 95% CI 1.13–1.53, p < 0.01) and 11-year incidence of COPD (OR 2.84, 95% CI 1.37–5.88, p < 0.01), even after several adjustments for physical and mental health. Psychological dispositions did not associate with lung function in 2011. Conclusions: In the general population, psychological factors that modify health behaviour predicted adverse respiratory health outcomes independently of lung function after 11 years of follow-up. This indicates that considering them part of personalized treatment planning is important for promoting health-related behaviour among the working-age population.publishedVersionPeer reviewe

The association of psychological factors and healthcare use with the discrepancy between subjective and objective respiratory-health complaints in the general population

Background. We examined the prevalence of self-perceived respiratory symptoms (SRS) in the absence of any objective findings of respiratory pathology, and the association of such prevalence with psychological factors and healthcare use in the general population. Methods. The study was conducted among a nationally representative sample of Finnish adults (BRIF8901). Respiratory functioning was measured by a spirometry test. Structured questionnaires were used to measure SRS, physician visits and psychological factors of alexithymia, sense of coherence, illness worry and common mental disorders. Individuals with a diagnosed respiratory disease or a severe psychiatric disorder, determined in a diagnostic interview, were excluded, giving a sample comprising 4544 participants. Results. Twenty-six per cent of the general population and 36% of those with no diagnosed severe psychiatric disorder or respiratory disease experienced SRS despite a normal spirometry result. Psychological factors were associated with SRS (0.0001 <p <0.032), and on the number of physician visit explaining 42.7% of the difference in visits between individuals with and without SRS, respectively. Illness worry was associated most strongly with SRS [odds ratio (OR) 1.29, 95% confidence interval (CI) 1.19-1.41, p <0.0001] and higher numbers of physician visits (OR 1.35, CI 1.32-1.38, p <0.00001), even after several adjustments. Conclusions. Respiratory symptoms without objective findings are common in the general population. The study results underline the role of psychological factors in the reporting of respiratory symptoms and the associated medical burden, thereby indicating the functional nature of the symptomatology.Peer reviewe

Keuhkoahtaumatautia sairastavan arjessa selviytyminen

Keuhkoahtaumataudilla (COPD tai KAT) tarkoitetaan keuhkoputkien pääosin palautumatonta ahtautumista. Jopa puolelle pitkään tupakoineista kehittyy myöhemmällä iällä keuhkoahtaumatauti, joka on merkittävä kansanterveysongelma. Nykyiset lääketieteelliset hoitomuodot parantavat osaltaan sairastuneen elämänlaatua. Mutta erityisesti vaikea keuhkoahtaumatauti tuo sairastuneen jokaiseen päivään erilaisia rajoituksia. Tässä tutkimuksessa tutkittiin keskivaikeaa, vaikeaa tai erittäin vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastavan elämänlaatua toimintakyvyn näkökulmasta. Toimintakyky koostuu ihmisen fyysistä, psyykkisistä ja sosiaalisista voimavaroista. Varsinkin iäkkäiden ja pitkäaikaisesti sairaiden ihmisten fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella toimintakyvyllä on merkitystä heidän jokapäiväisessä elämässään. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Engelin (1977) BioPsykoSosiaalista (BPS) mallia. Sen avulla terveydenhoidon ammattilaiset voivat arvioida pitkäaikaiseen sairauteen, keuhkoahtaumatautiin, sairastuneen ihmisen toimintakykyä kokonaisuudessaan, ei pelkästään ongelma- ja oireperusteisesti. Tutkimuksessa saatiin myös tietoa kroonista keuhkoputkitulehdusta ja keuhkoahtaumatautia sairastavien arkipäivän selviytymisestä terveisiin verrattuna. Terveisiin verrattuna keuhkoahtaumatautia sairastavat ja kroonista keuhkoputkitulehdusta sairastavat selviytyvät päivittäisistä perustoimistaan huonommin. Myös asioiden hoitaminen, kuten raskas siivoustyö, kaupassa käynti ja liikkuminen, on heille selvästi vaikeampaa. Keuhkoahtaumatautia sairastavat eivät kokeneet arkipäiväänsä huonona. Mutta kroonista keuhkoputkitulehdusta sairastavat selviytyvät arkipäivästään psyykkisellä osa-alueella heikommin kuin terveet. Keskivaikea ja vaikea keuhkoahtaumatauti merkitsevät selvästi fyysisen toimintakyvyn huonontumista. Päivittäisten perustoimintojen kohdalla erityisesti keskivaikea keuhkoahtaumatauti vaikeuttaa fyysistä toimintakykyä ja liikunta vähenee selvästi, kun tauti etenee vaikeaan muotoon. Ikääntyminen ja painon lisääntyminen heikentävät keuhkoahtaumatautia sairastavan fyysistä toimintakykyä voimavaroja kysyvissä päivittäisissä toimissa sekä liikkumisessa. Tutkimuksen mukaan puolisot ovat usein keuhkoahtaumatautia sairastavien ainoita auttajia. Puolisoiden tukeminen sairastuneen hoidossa onkin tärkeää. Sekä puolisot että keuhkoahtaumatautia sairastavat kokevat vertaistuen lisäävän jaksamista arkipäivän elämässä. Asioita voidaan jakaa toisten samanlaisessa tilanteessa olevien kanssa. Joillekin tupakoinnin lopettaminen on vaikeaa, siihen ei pystytä. Terveydenhoidon ammattilaiset osaavat antaa ohjeita ja neuvoja tupakoinnin lopettamiseen teknisesti, mutta tässä tutkimuksessa olleet kokivat luottamuksellisen hoitosuhteen heitä hoitavien kanssa tärkeäksi voimavaroja lisääväksi tekijäksi. Tällaisessa luottamuksellisessa hoitosuhteessa terveydenhoidon ammattihenkilö voi yksilöllisesti antaa mm. tupakoinnin lopettamiseen liittyviä ohjeita, jotta ohjeita voitaisiin noudattaa sairastuneen arkipäivän elämässä. Tuloksista käy myös ilmi, että muut ihmiset kuin oman perheen jäsenet suhtautuvat epäilevästi keuhkoahtaumatautia sairastavan voimavaroihin arjen tilanteissa. Silloin kun sairastunut ei rasita itseään, keuhkoahtaumataudin oireet eivät tule esiin ja muiden ihmisten on vaikea ymmärtää, miksi keuhkoahtaumatautia sairastava ei pysty osallistumaan talon pihatalkoisiin, lähtemään kävelylenkeille jne. Tämän tutkimuksen mukaan erityisesti naiset selviytyvät keuhkoahtaumatautia sairastavia miehiä heikommin fyysisiä voimavaroja vaativista arjen tilanteista. Tutkimuksen aineistona oli Kansanterveyslaitoksen Terveys 2000 tutkimusaineistosta 4718 vastaajaa sekä haastatteluaineistona 9 haastateltavaa ja perhedynamiikka-kyselyaineistosta 65 vastaajaa.Chronic obstructive pulmonary disease (COPD) is a chronic, slowly developing progressive disease characterised by the limitation of airflow in the airway. Cigarette smoking is the most common cause of COPD. Its symptoms often affect the functional capability of sufferers in many ways. Shortness of breath is a continuous worsening symptom of COPD and occurs particularly when taking physical exercise. Modern treatment objectives for COPD include e.g. improving the quality of life. As the condition progresses, people with COPD experience deterioration and disability, which leads to a worsened health-related-quality of life (HRQoL). HRQoL is the result of the interaction of multiple physical, psychological and social factors, unique to each individual. Each of these three factors can be measured with the objective of establishing an individual s performance or health condition. Because there is no cure for COPD, sufferers of it must adjust to a new way of living. Functional capability means coping in one's everyday life. The biopsychosocial model (BPS model) is a general model that posits physical, psychological and social factors. All play a significant role in human functioning in the context of disease or illness. The BPS model offers one way offers one way of looking at an individual as a whole in connection with health care or treating illnesses. The aim of this study was to investigate how people with COPD manage in their everyday life. The BPS model was used as theoretical framework in this study. Another objective was to examine how people with chronic bronchitis or COPD manage in their everyday life compared with the general population. The research method of this study was methodological triangulation. This study utilises data obtained from the Health 2000 (N=4718) survey, which is supported by qualitative study material (N=9) and data obtained from the family dynamics (N=65) survey. Logistic regression analysis (Article I), deductive content analysis, ICF framework (Article II) and frequencies, means, standard deviations, per cents, crosstabulations, and paired t-tests (Articles III and IV) were used. The result of this study shows that people with COPD in its moderate or severe forms had difficulties managing in physical and social domains. In particular, the female gender was found to be a factor contributing to worsening physical functioning. Other contributing factors are ageing and the body mass-index (BMI). In the psychological domain, exacerbations of the illness caused the functioning of COPD sufferers to deteriorate. In addition, the negative attitudes of people outside a COPD sufferer s own family caused daily functioning to become impaired. Factors advancing daily functioning in everyday life were help from next of kin, a close relationship with one s spouse, support from a peer group, and confidential relationships with health care professionals. People with COPD also need support and advice on quitting smoking in order to improve managing their everyday life. According to the results of this study, people with chronic bronchitis have clearly more difficulties than the general population, also in the domain of psychological functioning. They also experience everyday life more negatively than the general population. In conclusion we can say that the factors worsening and promoting managing in everyday life shown in the BPS model of people with COPD could be used in assessing the health of COPD clients in health care. This kind of evaluation is especially useful in situations where COPD clients return home from hospital. The COPD BPS model also functions as an instrument of individual counselling and can be used to chart different situations in the everyday life of people with COPD, enabling health care professionals to tackle those situations and offer help and support in time. In the light of this research, managing in everyday life of women with COPD in particular should be paid attention to by health care professionals. Reductions in the performance of physical, psychological and social functioning in everyday life caused by chronic bronchitis (people "at risk") should be noticed in health care, not only symptoms of chronic bronchitis