Jousto-opas : Sujuvuutta työhön yksilöllisillä ja yhteisöllisillä ratkaisuilla

Jousto-opas esittelee tavat, joilla työelämän joustoja voidaan hyödyntää. Oppaassa esitellään osa-aikatyö, osa-aikaeläke, liukuva työaika ja erilaiset vapaat säästövapaasta osasairausvapaaseen. Liikkuva, hajautettu ja etänä tehtävä työ vaativat myös uudenlaista johtamista. Opas antaa runsaasti tietoa ja kertoo esimerkkien avulla, miten joustoja voi soveltaa sekä työntekijän että työyhteisön eduksi

Esimiehenä kaupan alalla

Opas jakaa tietoa ja kokemuksia kaupan alan esimiestyön voimavaroista ja vaatimuksista sekä näihin liittyvistä ratkaisuista. Opasta voi myös käyttää keskustelunherättäjänä kaupan alan keskustelu- ja koulutustilaisuuksissa. Esimiehenä kaupan alalla opas perustuu Työterveyslaitoksen samannimiseen tutkimushankkeeseen (2013‒2014). Aineistona on käytetty haastatteluista ja kyselyistä saatua tutkimustietoa

Hyvinvointia vuorotyöhön : Työntekijän opas vuorotyön hallintaan

Kun vuorotyön haittoja halutaan vähentää, keskeisiä keinoja ovat työvuorojen suunnittelu ja työn organisointi, työterveyshuollon järjestämä säännöllinen terveysseuranta, koulutus ja tiedottaminen. Tärkeitä ovat kuitenkin myös ne keinot, joiden avulla jokainen työntekijä voi itse helpottaa sopeutumistaan vuorotyöhön. Tämä opas tarjoaa neuvoja käytännön kysymyksiin, kuten miten nukkua päivällä, miten vuorotyössä pitäisi aterioida, miten kannattaa harrastaa liikuntaa tai mitä tehdä, kun väsymys käy sietämättömäksi. Vuorotyön ongelmiin tuskin löytyy kaikkien kohdalla toimivia patenttiratkaisuja.10.-11. uudistettu paino

Työ ja terveys Suomessa 2009

60 asiantuntijan laatima katsaus työolotilanteesta ja sen kehityspiirteistä. Työ ja terveys Suomessa 2009 käsittelee ja tulkitsee vuosikymmenen lopun työelämässä tapahtuneita muutoksia. Aihealueina ovat mm. työelämän kehityssuunnat, työyhteisöt ja psykososiaaliset olot, työympäristöön liittyvät haitat, alakohtaiset työolot, työterveyshuolto ja työsuojelu. Kirja antaa päivitetyt perustiedot kaikille suomalaisen työelämän kehityksestä ja työikäisen väestön terveydestä kiinnostuneille. Se sopii käsikirjaksi työelämään liittyvää tutkimusta tekeville

Naisten juomatavat mies- ja naisvaltaisilla aloilla

Summary: Women's drinking patterns in male and female dominated occupations

Hyvinvointia vuorotyöhön : Työntekijän opas vuorotyön hallintaan

Centrala metoder för att minska de negativa effekterna av skiftarbete är planering av arbetsskiften och organisation av arbetet, regelbunden uppföljning av hälsan i arbetet hos företagshälsovården, utbildning och information. De metoder genom vilka arbetstagaren själv kan underlätta sin anpassning till skiftarbete är emellertid också viktiga. Denna guide ger råd i praktiska frågor, som hur man sover dagtid, hur man bör äta när man arbetar i skift, hur man ska motionera och vad man kan göra när tröttheten blir outhärdlig. Det finns knappast några patentlösningar på skiftarbetets problem som passar alla

Flexible working hours, health, and well-being in Europe: some considerations from a SALTSA project

The project brought together researchers from 9 EU-Countries and resulted in a number of actions, in particular the following: (a) There is an urgent need of defining the concept of flexible working hours, since it has been used in many different and even counterintuitive ways; the most obvious distinction is where the influence over the working hours lies, that is between the "company-based flexibility" and the "individual-oriented flexibility"; (b) The review of the Legislation in force in the 15 European countries shows that the regulation of working times is quite extensive and covers (Council Directive 93/104/EC) almost all the various arrangements of working hours (i.e., part-time, overtime, shift, and night work), but fails to provide for flexibility; (c) According to the data of the Third EU Survey on Working Conditions, longer and "irregular" working hours are in general linked to lower levels of health and well-being; moreover, low (individual) flexibility and high variability of working hours (i.e., company-based flexibility) were consistently associated with poor health and well-being, while low variability combined with high autonomy showed positive effects; (d) Six substudies from different countries demonstrated that flexible working hours vary according to country, economic sector, social status, and gender; overtime is the most frequent form of company-based flexibility but has negative effects on stress, sleep, and social and mental health; individual flexibility alleviates the negative effects of the company-based flexibility on subjective health, safety, and social well-being; (e) The literature review was able to list more than 1,000 references, but it was striking that most of these documents were mainly argumentative with very little empirical data. Thus, one may conclude that there is a large-scale intervention ongoing in our society with almost completely unknown and uncontrolled effects. Consequently, there is a strong need for systematic research and well-controlled actions in order to examine in detail what flexible working hours are considered, what and where are their positive effects, in particular, as concerns autonomy, and what regulation seem most reasonabl