Mihin maidot syksyllä häviävät? Tuotosseurantalehmien maitomäärien kuukausittaiset vaihtelut vuosina 2017–2019

Maitomäärän vaihtelu on meijerisektorille ongelma. Periaatteessa meijerille pitäisi tulla saman verran maitoa joka päivä ympäri vuoden, jotta sen kapasiteetti olisi koko ajan täydessä käytössä. Syksyllä maitoa tulee meijeriin kuitenkin vähemmän, ja alhaisimmillaan määrä on lokakuussa. Savonia-ammattikorkeakoulun ja Osuuskunta Maitosuomen yhteisessä tutkimuksessa ryhdyttiin selvittämään, miksi maidon määrä vaihtelee. Tutkimus on tehty Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Maatila 2030- ja Euroopan maaseuturahaston rahoittamassa Umpi – hyvinvoiva umpilehmä -hankkeissa. Tutkimusaineistona olivat tuotosseurantalehmien tiedot vuosilta 2017–2019. Aineistosta kävi ilmi kunkin kyseisenä vuonna poikineen lehmän ProAgria-keskus, rotu, poikimapäivämäärä, poikimakerta, lypsykonetyyppi sekä mittalypsyn päivämäärä, maitotuotos ja solupitoisuus. Vuoden 2017 aineistossa oli mukana 218 385 lehmän, vuoden 2018 aineistossa 214 747 lehmän ja vuoden 2019 aineistossa 207 025 lehmän poikimiset. Tarkastelussa huomioitiin kymmenen poikimisen jälkeistä mittalypsyä. Tilastollisissa analyyseissa aineistosta otettiin 5 %:n satunnaisotanta. Vuosina 2017–2019 tuotosseurantalehmien poikimisia oli eniten tammi-, heinä-, elo- ja joulukuussa. Vähiten niitä oli touko- ja kesäkuussa. Kaikkien kerran kuukaudessa mittalypsyssä olevien tuotosseurantalehmien paras keskimääräinen mittalypsytulos oli touko- tai kesäkuussa. Vuonna 2017 paras keksimääräinen mittalypsytulos oli kesäkuussa 32.1 kg, vuonna 2018 toukokuussa 32.0 kg ja vuonna 2019 toukokuussa 32.5 kg. Heikoin mittalypsytulos oli kaikkina tarkastelujakson vuosina lokakuussa: 30.2 kg, 30.2 kg ja 30.5 kg. Parhaimman ja heikoimman kuukauden mittalypsytuloksen välinen ero oli tilastollisesti merkitsevä. Tuotosseurantalehmien tuloksia tarkasteltiin poikimakuukauden perusteella. Kymmenen poikimisen jälkeisen mittalypsyn keskimääräisen maitotuotoksen perusteella joulukuu on kaikkina tarkasteluvuosina paras kuukausi poikia. Loka- ja marraskuu ovat seuraavaksi parhaimpia. Aineistosta verrattiin rotuja, poikimakertaa ja lypsyjärjestelmiä. Vertailtavina rotuina olivat ayrshire ja holstein. Poikimakerroista tarkasteltiin ensimmäistä, toista ja kolmatta tai sitä useammin poikineita. Lypsyjärjestelmät jaoteltiin automaatti-, lypsyasema- ja parsinavettalypsyihin. Rotu, poikimakerta ja lypsykonetyyppi vaikuttivat maitomääriin. Lypsykonetyypeistä eroa oli nimenomaan automaattilypsyn ja muiden lypsytapojen välillä. Lypsyasemalla ja parsinavetassa lypsettäessä maitomäärissä ei ollut merkitsevää eroa. Merkitsevää eroa ei myöskään ollut lypsykäyrän muodossa rotujen, lypsykerran tai lypsykonetyypin välillä. Nämä tekijät eivät selitä maitomäärän alhaisuutta lokakuussa. Maitomäärän väheneminen lokakuussa on samansuuntainen eri roduilla, poikimakerroilla ja lypsykonetyypeillä

Improving virtual teamwork in an international project

The project name NASEK means Network for the Agricultural Sector to Exchange Knowledge. It is a pilot project of three countries and aims for developing international cooperation and creating communication between agricultural schools, farms and businesses. The project work started in 2004 and came to an end in 2006. In the project practical problems were defined by the farmers in the partner countries and the students have been trying to solve them. This is done with cooperative learning and problem based learning. The first mentioned method is based on equality in the group. PBL is quite similar to it but there is also new information gathered during the process. Some faults could be seen in the virtual teamwork in the first year of the project. This led to the idea of a thesis which was put into practice as an action research. The aim was to improve international teamwork by using the web tools and by developing already existing studying methods. In practice this was done by getting familiar with the methods that were used and have been used before and adapting them into a presumably better direction. As an example of these improvements can be mentioned the web meetings, group opponent method and some PBL variations. There has been feedback received concerning the phases and succeeding of the work from the people involved to the project, from students to the lead. Based on the feedback and the improvements seen in the practical work one can say that there has been the kind of improvement that was hoped for; the international teamwork got better and communication inside and between the student groups increased. The thesis is usable also for other international projects that are willing to improve similar issues. The results could be improved more by modifying the learning platform into a more user friendly form and by getting more familiar with the meaning of social interactions in intensive project work. These improvements could be researched for example in theses of social pedagogy and business administration.Maaseudun tiedonvaihtoverkosto – projekti eli NASEK on kolmen maan yhteinen pilottiprojekti, jonka tavoitteena on kehittää kansainvälistä yhteistyötä ja luoda vuorovaikutusta maatalousalan oppilaitosten, maatilojen ja yritysten välille. Kolmevuotinen projekti toteutettiin vuosina 2004-2006. Projektissa on pyritty ratkaisemaan partnerimaissa viljelijöiden käytännössä havaitsemia ongelmia maatiloilla maaseutualan opiskelijatyönä. Ongelmien ratkaisussa on käytetty yhteisöllistä oppimista ja ongelmalähtöistä oppimista. Ensiksi mainittu perustuu tasavertaisen ryhmän keskusteluihin ja ongelmalähtöinen eroaa siitä siten, että prosessin aikana haetaan myös lisää tietoa. Projektin opiskelijavaihdoissa havaittiin ensimmäisenä vuonna puutteita verkkoyhteistyössä. Se kehittyi vasta vaihtojen loppua kohden. Tästä syntyi idea opinnäytetyöhön, joka toteutettiin toiminnallisena tutkimuksena. Tavoitteena oli kehittää yhteistyötä internetin välityksellä verkkotyökaluja ja olemassa olevia opiskelumenetelmiä kehittäen. Käytännössä tämä toteutettiin perehtymällä käytössä oleviin sekä aiemmin käytettyihin menetelmiin ja soveltamalla niitä oletettuun parempaan suuntaan. usina sovelluksina tuotiin projektityöhön mukaan muun muassa verkkokokoukset, ryhmätuutoroinnin äyttäminen ja ongelmalähtöisen oppimisen variaatiot. Työn vaiheista ja onnistumisesta on saatu palautetta projektiin osallistuneilta henkilöiltä opiskelijoista projektin johtoon. Palautteen ja käytännön osoittamien parannusten perusteella toivotunlaista kehitystä on tapahtunut; verkkoyhteistyö parantui ja vuorovaikutus opiskelijaryhmien sisällä ja välillä lisääntyi. Opinnäytetyö on käyttökelpoinen myös muille kansainvälisille projekteille, joissa halutaan kehittyä samankaltaisissa asioissa. Tuloksia voitaisiin vielä parantaa kehittämällä työskentelyalustaa käyttäjäystävällisempään muotoon ja perehtymällä syvemmin henkilökemioiden vaikutukseen intensiivisessä projektityössä. Nämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi liiketalouden ja sosiaali- ja terveysalan opinnäytetöinä

Maitotilojen tilanpidon ja liikkeenjohdon kehittämistarpeet Pohjois- Savossa

Suurentuva tilakoko ja muuttuva toimintaympäristö luovat uusia haasteita maatilan toimintojen järjestämiselle ja työn käytölle. Oma työpanos ei riitä enää kaikkiin töihin, joten toimintaa on priorisoitava niihin töihin, joista on paras tietotaito. Liikkeenjohto ja siihen liittyvien ratkaisujen tekeminen kuuluvat aina yrittäjälle.Maitotilojen tilanpitoon ja liikkeenjohtoon liittyviä kehittämistarpeita tutkittiin Pohjois-Savossa lypsykarjatiloille suunnatulla kyselyllä, jossa selvitettiin maitotilan pitkän tähtäimen päätöksiin vaikuttavia tekijöitä, liikkeenjohdollisia taitoja, työn käyttöä, yrittäjän henkistä kasvamista, toimimista verkostoissa, tilan tuotantoteknologisia ratkaisuja ja ulkopuolisten palvelujen käyttöä. Kysely lähettiin 500 maitotilalle, joista kyselyyn vastasi 193 tilaa (vastausprosentti 39,0). Lisäksi haastateltiin 20 lypsykarjatilaa. Tutkimus toteutettiin vuoden 2007 aikana.Tämän tutkimuksen mukaan maidontuotantoa jatkavilla tiloilla on runsaasti investointisuunnitelmia: Koneisiin aikoo investoida 83 % tiloista, rakennuksiin 69 %, maatalousmaahan 44 % ja eläimiin 44 %. Maitotiloista 80 % aikoo jatkaa vähintään vuoteen 2013. Samaan aikaan lypsylehmien määrä/tila kasvaa nykyisestä 22 lehmästä noin 30 lehmään ja lehmien keskituotos kohoaa noin 1,5 %vuodessa. Maidon kokonaistuotanto näyttäisi tuottajien suunnitelmien toteutuessa kasvavan Pohjois-Savossa 12 % nykyisestä vuoteen 2013 mennessä. Neljä tilaa viidestä ilmoittaa tarvitsevansa lisätyövoimaa. Työvoimatarve täytettäisiin mieluiten urakointipalveluilla, mutta myös palkkaamalla tilapäisiä työntekijöitä. Tuottajat haluavat hoitaa tarkkuutta vaativat työt omalla työpanoksella, jolloin laatuun kyetään panostamaan enemmän. Vaikka ns. tilan ulkoisten tekijöiden merkitys päätöksenteossa on tärkeä, viljelijän lähipiirissä olevat tekijät nousevat tärkeimmiksi. Näitä ovat mm. oma työssä jaksaminen, perhe, oma ammattitaito sekä vapaa ajan riittävyys.Haastatteluiden mukaan talouden aktiivinen seuranta on kuitenkin varsin vähäistä ja perustuu usein kokemukseen. Yrittäjät olivat hyvin perillä talouden hetkellisistä vaikutuksista, mutta pitkäntähtäimen suunnitelmia tai vaikutuksia ei osattu arvioida. Talouden seurannan ja toiminnan analysoinnin puutetta perusteltiin tilan suurella kokonaistyömäärällä. Perinteisen isännän ja emännän välisen työnjaon ja päivittäisten työrutiinien muuttuminen vaikeuttaa töiden tekemisen johdonmukaisuutta.Tilojen tavoitteellinen kehittäminen kaipaa selkeämpää johdonmukaisuutta. Tavoitteiden asettaminen tulisi olla täsmällisempää ja selkeämmin priorisoitua ns. avaintavoite-asettelua. Niihin tulisi liittää selkeä toimintasuunnitelma ja saavutukset tulisi analysoida kriittisesti. Tilaa voidaan kehittää, joko investoimalla tai toimintaan panostamalla. Ajankäyttö ja rutiinien johdonmukaisuus edellyttävät tiloilta työnjohto-osaamista. Yrittäjän on tärkeää huolehtia lähitekijöiden (oma työssä jaksaminen, perhe, oma ammattitaito, vapaa ajan riittävyys) toimivuudesta