Suomalainen kulttuuri ja monikulttuurisuus Kielikarhu-kirjasarjassa

Tiivistelmä. Pro gradu -työssämme tutkimme Kielikarhu-kirjasarjaa, joka on uuden opetussuunnitelman pohjalta laadittu suomi toisena kielenä -oppikirjasarja. Tutkimme, miten ja millaisena kirjasarjan tekstikirjoissa ilmenee suomalaisuus ja monikulttuurisuus. Yhteinen kiinnostuksemme aiheeseen syntyi sattumalta muun muassa maahanmuuton ympärillä virinneen keskustelun ja aiheen ajankohtaisuuden myötä. Lisäksi olemme kandidaatintutkielmissamme tutkineet kielitaidon merkitystä maahanmuuttajaoppilaan oppimisessa ja opettajan interkulttuurisen kompetenssin merkitystä oppilaan identiteetin kehittymiselle. Saimme tutkimustamme varten oppikirjat Opetushallitukselta. Lisäksi saimme kirjan kuvittajalta, Maria Wagerilta, luvan käyttää kirjan kuvia esimerkkeinä havainnollistaessamme analyysiprosessia ja sen myötä saatuja tuloksia. Lähestyimme aineistoamme aineistolähtöisen analyysin keinoin. Tarkastelimme oppikirjoja kokonaisuuksina huomioiden sekä tekstikappaleet, niihin liittyvät tehtävät ja kirjojen kuvituksen. Analysoimme aineiston aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Olemme lähestyneet oppikirjoja kokonaisuuksina, eli huomioiden sekä tekstikappaleiden sisällöt, että niihin liittyvät kuvat. Kappaleet toimivat kokonaisuuksina, ja siksi kuvien analysoiminen tekstikappaleiden ohella oli luontevaa. Lisäksi kuvien merkitystä ei voi ohittaa, kun kyseessä on kielten opetukseen liittyvä kirjasarja, sillä kuvia pystyy tulkitsemaan kielitaidon tasosta huolimatta. Kielikarhu-kirjasarja ilmentää sekä suomalaisuutta että monikulttuurisuutta. Suomalaisuus on kirjassa hallitsevassa osassa ja se ilmenee kirjoissa hyvin monipuolisesti. Suomalaisuutta kuvatessa kirjoissa korostuu esimerkiksi luonto ja Suomi hyvinvointivaltiona. Monikulttuurisuus sen sijaan ilmenee kirjoissa yksipuolisemmin ja on suomalaisuuteen nähden alisteisessa asemassa. Monikulttuurisuutta kuvatessa kirjoissa korostuvat taas pinnallisemmat seikat, kuten ulkonäkö ja ulkomaalaiset nimet. Emme ota tutkimuksessa kantaa siihen, kuinka paljon ja missä suhteessa S2-oppikirjojen tulisi ilmentää suomalaisuutta ja monikulttuurisuutta. Oppikirjoissa esitetty kuva suomalaisuudesta ja monikulttuurisuudesta tulisi kuitenkin olla neutraalia, eikä se saa nojata negatiivisiin stereotypioihin tai vahvistaa niitä. Tutkimuksemme koski vain yhtä oppikirjasarjaa, joten tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkia S2-oppikirjoja. Lisäksi tutkimuksen kohteena ovat olleet vain oppikirjasarjan tekstikirjat. Näin ollen tutkimuksen ulkopuolelle ovat jääneet niin tehtäväkirjat, opettajanoppaat kuin myös tekstikirjoihin kuuluvat äänitteet

Maahanmuuttajaoppilaat, heidän suomen kielen taitotasonsa ja sen merkitykset kouluarjessa

Maahanmuuton lisääntyessä 2000-luvun aikana on suomalaisen koulujärjestelmän oppilasaines muuttunut. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 Suomessa oli reilusti yli 25 000 maahanmuuttajaoppilasta ja määrän voidaan olettaa lisääntyneen tähän päivään mennessä. Maahanmuuttajaoppilaiden myötä opettajien työnkuva on muuttunut ja kielitaidon ja oppimisen yhteyteen liittyvät teemat nousseet esille. Maahanmuutto-teema on ollut paljon esillä mediassa ja sen myötä tämäkin työ sai alkunsa. Työn tavoitteena on selvittää, millaisia merkityksiä maahanmuuttajaoppilaan suomen kielen taitotasolla on oppimiselle. Maahanmuuttajaoppilaiden oppimisvaikeudet tulee erottaa kielellisistä haasteista johtuvista vaikeuksista, jotta haasteisiin puuttuessa pystytään keskittymään oikeisiin asioihin. Tässä työssä selvitetään kielen taitotason merkitystä eri oppiaineissa. Sekä taustateoria että tutkimuksen tulokset pohjautuvat pitkälti suomalaisiin tutkimuksiin, mutta tukena ja luotettavuutta lisäämässä on myös useampia ulkomaisia lähteitä. Aineistoa kerätessä ja tutkimusta tehdessä luotettavuutta on pyritty takaamaan runsain ja monipuolisin lähtein. Lähteiden etsinnässä on käytetty monipuolisesti eri keinoja ja yhdestä teemasta on pyritty löytämään useampi lähde. Tuloksista käy ilmi, että maahanmuuttajaoppilaat kohtaavat erilaisia kielellisiä haasteita eri oppiaineiden kohdalla. Monissa reaaliaineissa, esimerkiksi yhteiskuntaopissa ja historiassa, maahanmuuttajaoppilaiden haasteet johtuvat vaikeista käsitteistä ja oppilaan riittämättömästä suomen kielen sanavarastosta. Matematiikan kohdalla haasteet ovat hyvin samankaltaisia muun muassa pitkien sanallisten tehtävien ymmärtämisessä, mutta myös matematiikan kielentämisestä, jota uusi perusopetuksen opetussuunnitelmakin vaatii. Taito- ja taideaineet taas on nähty kielen näkökulmasta maahanmuuttajaoppilaalle helppoina oppiaineina esimerkiksi oppilaan integroimiseen valmistavasta opetuksesta perusopetuksen ryhmään. Maahanmuuttajaoppilaan kielitaito vaikuttaa myös ystävyyssuhteiden luomiseen suomalaisessa kouluympäristössä. Monissa tutkimuksissa on todettu maahanmuuttajaoppilaiden ystävystyvän helpommin muiden maahanmuuttajaoppilaiden kanssa kuin kantaväestöön kuuluvien oppilaiden kanssa. Maahanmuuttajaoppilaat näkivät suomalaiset ystävyyssuhteet kuitenkin hyvänä asiana suomen kielen oppimisen kannalta, mutta ilman yhteistä kieltä ystävyyssuhteiden luominen koettiin haastavaksi