Maahanmuuton lisääntyessä 2000-luvun aikana on suomalaisen koulujärjestelmän oppilasaines muuttunut. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 Suomessa oli reilusti yli 25 000 maahanmuuttajaoppilasta ja määrän voidaan olettaa lisääntyneen tähän päivään mennessä. Maahanmuuttajaoppilaiden myötä opettajien työnkuva on muuttunut ja kielitaidon ja oppimisen yhteyteen liittyvät teemat nousseet esille. Maahanmuutto-teema on ollut paljon esillä mediassa ja sen myötä tämäkin työ sai alkunsa. Työn tavoitteena on selvittää, millaisia merkityksiä maahanmuuttajaoppilaan suomen kielen taitotasolla on oppimiselle. Maahanmuuttajaoppilaiden oppimisvaikeudet tulee erottaa kielellisistä haasteista johtuvista vaikeuksista, jotta haasteisiin puuttuessa pystytään keskittymään oikeisiin asioihin. Tässä työssä selvitetään kielen taitotason merkitystä eri oppiaineissa. Sekä taustateoria että tutkimuksen tulokset pohjautuvat pitkälti suomalaisiin tutkimuksiin, mutta tukena ja luotettavuutta lisäämässä on myös useampia ulkomaisia lähteitä. Aineistoa kerätessä ja tutkimusta tehdessä luotettavuutta on pyritty takaamaan runsain ja monipuolisin lähtein. Lähteiden etsinnässä on käytetty monipuolisesti eri keinoja ja yhdestä teemasta on pyritty löytämään useampi lähde. Tuloksista käy ilmi, että maahanmuuttajaoppilaat kohtaavat erilaisia kielellisiä haasteita eri oppiaineiden kohdalla. Monissa reaaliaineissa, esimerkiksi yhteiskuntaopissa ja historiassa, maahanmuuttajaoppilaiden haasteet johtuvat vaikeista käsitteistä ja oppilaan riittämättömästä suomen kielen sanavarastosta. Matematiikan kohdalla haasteet ovat hyvin samankaltaisia muun muassa pitkien sanallisten tehtävien ymmärtämisessä, mutta myös matematiikan kielentämisestä, jota uusi perusopetuksen opetussuunnitelmakin vaatii. Taito- ja taideaineet taas on nähty kielen näkökulmasta maahanmuuttajaoppilaalle helppoina oppiaineina esimerkiksi oppilaan integroimiseen valmistavasta opetuksesta perusopetuksen ryhmään. Maahanmuuttajaoppilaan kielitaito vaikuttaa myös ystävyyssuhteiden luomiseen suomalaisessa kouluympäristössä. Monissa tutkimuksissa on todettu maahanmuuttajaoppilaiden ystävystyvän helpommin muiden maahanmuuttajaoppilaiden kanssa kuin kantaväestöön kuuluvien oppilaiden kanssa. Maahanmuuttajaoppilaat näkivät suomalaiset ystävyyssuhteet kuitenkin hyvänä asiana suomen kielen oppimisen kannalta, mutta ilman yhteistä kieltä ystävyyssuhteiden luominen koettiin haastavaksi
