Tyhjiöprosessin läpimenoajan puolittaminen röntgenputkipäätuotannossa

The target of this thesis is to investigate if it is possible to decrease the lead time of tube head vacuum process by at least 50 % or more. Currently the vacuum process is a bottle neck in the tube head production. It inhibits the continuous flow of products and forces the production to be run in batches. It has been hypothesized that the process could be significantly shortened. This has not been done since there has been no research to support this hypothesis. There also isn’t enough understanding on how much air or moisture would cause problems in a tube head. Structural and operational differences of the products make it difficult to estimate how much vacuuming is required for a specific product. Furthermore, the final testing of each finished products can’t fully verify, if the vacuum process has been sufficient. Consequently, the process needs exhibit the ability to produce steady quality. This thesis will present a test plan that is used to verify statistically, if the vacuum process could be made shorter for all tube heads. This is to be accomplished with a high confidence and reliability so that there is very little risk of any quality issues if a shorter process is to be implemented. Due to high amounts of different products, only some will be tested. However, the same testing process can later be used for all products which will be left out of the initial testing. Another part of this thesis presents how the current state of the vacuum process could be improved in addition to shortening the vacuuming time. This part will include evaluating the current layout, material flows and visual controls of the process. Because of the long duration of each test, all testing will not be completed by the time this thesis is finished. What will be presented, however, are the testing process and suggestions for future development. The likely outcome of the testing will be presented and the future production plans will be designed accordingly.Tämän diplomityön tavoitteena on selvittää voiko putkipäiden tyhjiöprosessia lyhentää vähintään 50 % ilman negatiivista vaikutusta tuotteiden laatuun. Nykyään tyhjiöprosessi on putkipäätuotannon pullonkaula. Prosessi estää valmistettavien tuotteiden jatkuvan virtauksen ja pakottaa valmistamaan laitteita erissä. Tyhjiöprosessin merkittävää lyhentämistä pidetään mahdollisena. Tätä ei ole tehty, sillä prosessin lyhentämisen vaikutuksista ei ole tehty tutkimuksia. Ei ole myöskään tiedossa, kuinka suuri määrä ilmaa tai kosteutta putkipään sisällä aiheuttaisi ongelmia. Eri tuotteiden rakenteelliset ja toiminnalliset erot tekevät tarvittavan tyhjiöajan arvioimisen vaikeaksi. Lisäksi kullekin putkipäälle suoritettavat lopputestit eivät täysin varmista tyhjiöprosessin riittävyyttä. Tästä syystä on todistettava, että prosessi tuottaa tasaista laatua. Tässä työssä tehdään testisuunnitelma, jolla voidaan tilastollisesti todentaa lyhennetyn prosessin toimivuus. Testien on tuotettava korkea varmuus lyhyen prosessin toimivuudesta, jotta lyhyemmän prosessin käyttöönottoon ei liity merkittävää riskiä laadun heikkenemisestä. Tuoteryhmien suuren lukumäärän vuoksi vain osa testataan. Samaa testausprosessia voidaan tarvittaessa soveltaa myös testien ulkopuolelle jääviin tuotteisiin. Työn toinen osa liittyy muihin tapoihin, joilla tyhjiöprosessia voitaisiin parantaa, tyhjiöajan lyhentämisen lisäksi. Tässä osassa arvioidaan nykyistä pohjapiirrosta, materiaalivirtoja ja tuotannon visuaalista ohjausta. Testien pitkän keston vuoksi kaikkia testejä ei voida saattaa loppuun ennen tämän työn valmistumista. Tästä syystä esitetään testausprosessi ja ehdotuksia prosessin parantamiseen. Testien todennäköinen lopputulos esitetään ja tulevaa tuotannon ohjausta suunnitellaan sen mukaan

Virastoarviointi – Syyttäjälaitos : Loppuraportti

Valtiovarainministeriön tavoitteena on vakiinnuttaa menettelytapa, jossa valtion virastoja ja niiden uudistamishankkeita arvioitaisiin säännöllisesti, systemaattisesti ja keskitetysti. Valtakunnansyyttäjänvirastosta ja sen alaisuudessa toimivista syyttäjänvirastoista muodostettaisiin yksi valtakunnallinen Syyttäjälaitos 1.10.2019. Uudistusta, sen toteutumista ja vaikutuksia arvioitiin luotua yhtenäistä arviointikonseptia hyödyntäen. Uudistus toteutui varsin hyvin, joskin monelta osin muutosvaihe on edelleen meneillään. Menettelyt ovat yhdenmukaistuneet ja yhteistyö valtakunnan tasolla lisääntynyt. Valtakunnallisen rakenteen luomia mahdollisuuksia ei vielä täysimääräisesti hyödynnetä. Etenkin resursointikysymyksissä alueet näyttäytyvät itsenäisinä. Tuottavuus on parantunut viimeisen viiden vuoden aikana, ja uusi rakenne luo edellytyksiä tuottavuuden parantumiselle. Syyttäjälaitoksen työmäärä on kasvanut tuottavuuden parantumista nopeammin, mikä näkyy käsittelyaikojen pidentymisenä. Tämä on haaste rikosvastuun toteutumiselle oikeudenmukaisesti. Syyttäjälaitoksen tärkeimmät kehityskohteet liittyvät valtakunnallisen toiminnan kehittämiseen, yhtenäisten toimintamallien luomiseen, johtamisen sekä erikoissyyttäjien toiminnan kehittämiseen sekä systemaattisen sidosryhmätyön kehittämiseen. Jatkossa on tärkeää luoda Syyttäjälaitoksesta positiivista kuvaa haluttuna työpaikkana sekä kehittää yhteistä organisaatiokulttuuria

Service Life of Concrete Pedestal without Air Entrainment

Service life of nine wind power unit pedestals, which concrete grades between C45 and C55, were studied with four different service life models. The exact service life could be calculated only with two of them with the initial data. The service life models that were used in calculations: Factor method Deterioration and service life prediction of concrete subjected to freeze-thaw cycles in Na2SO4 Solution -method Service life models that were considered only at theoretical level: FIB Bulletin 34 - Model Code for Service Life Design, and An equation for determining freeze-thaw fatigue damage in concrete and a model for predicting the service life. The latter two methods are more theoretical, and they require laboratory tests to obtain more information before the calculations can be properly executed. This article concludes that damage to concrete due to freeze-thaw cracking is still poorly known and a sufficiently accurate service life model has not yet been developed for its computational modeling. Therefore, there is a need to develop a service life model suitable for Finnish climate and concrete grades, which could be used for estimating the damage rate of an existing concrete structure.publishedVersionPeer reviewe

Virastoarviointi – Digi- ja väestötietovirasto : Loppuraportti

Valtiovarainministeriön tavoitteena on vakiinnuttaa menettelytapa, jossa valtion virastoja ja niiden uudistamishankkeita arvioitaisiin säännöllisesti, systemaattisesti ja keskitetysti. Digi- ja väestötietovirasto aloitti toimintansa 1.1.2020 Väestörekisterikeskuksen, maistraattien ja maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön yhdistyttyä yhdeksi valtakunnalliseksi virastoksi. Uudistushanke toteutui pääosin suunnitellusti. Muutosvaihe on edelleen meneillään, ja valtaosa tavoitteista realisoituu vasta tulevaisuudessa. Toiminnan yhtenäisyydessä ja sähköisissä järjestelmissä on vielä kehitettävää. Siirtymävaiheen osittain manuaaliset prosessit ovat heikentäneet tuloksellisuutta sekä hidastaneet asiakkaiden saamaa palvelua. DVV:n sähköisen asioinnin edistämisen palvelukokonaisuuksissa kehitys on ollut hyvin myönteistä. Henkilöstön hyvinvoinnin ja johtamisen osalta kehitys on ollut positiivista. Maksullisten palvelujen tulot ovat alentuneet, ja tuottavuuskehityksen hyödyt ovat realisoitumassa vasta tulevaisuudessa. Viraston taloudellinen liikkumavara on hyvin pieni, mikä rajoittaa kehittämismahdollisuuksia. Tärkeimmät kehityskohteet arvioinnin pohjalta ovat toimiminen yhtenä virastona, toimintatapojen ja -prosessien yhtenäistäminen, yhteisen kulttuurin, työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittäminen, asiakaskokemuksen ja sähköisen asioinnin edelläkävijyys sekä digitalisaation edistäminen julkisessa hallinnossa

Virastoarviointi – Luonnonvarakeskus : Loppuraportti

Valtiovarainministeriön tavoitteena on vakiinnuttaa menettelytapa, jossa valtion virastoja ja niiden uudistamishankkeita arvioitaisiin säännöllisesti, systemaattisesti ja keskitetysti. Luonnonvarakeskuksen organisaatiouudistuksessa yhdistettiin maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tutkimuslaitosten tutkimustoiminnot ja tilastotoiminnot sekä osa viranomaistoiminnoista yhdeksi organisaatioksi 1.1.2015 alkaen. Luonnonvarakeskus on saavuttanut hyvin uudistukselle asetetut tavoitteet ja onnistunut muodostamaan yhtenäisen toimintakulttuurin. Uuden viraston ensimmäiset vuodet olivat haasteellisia johtuen kustannuspaineista sekä erilaisten toimintakulttuurien ja toimintatapojen yhteensovittamisesta. Tämä ilmeni henkilöstön hyvinvoinnin heikkenemisenä. Toisesta toimintavuodesta lähtien kehitys on ollut hyvin myönteistä, ydintoiminnan tuotokset ja vaikuttavuus ovat kasvaneet, kustannukset läpileikkaavasti alentuneet ja henkilöstön hyvinvointi parantunut. Synergioita ja tuottavuushyötyjä on saavutettu hyvin, ja niitä on edelleen saavutettavissa tulevaisuudessa. Tuottavuuden parantumista merkittävämpää on poikkitieteellisten kyvykkyyksien kasvattaminen ja kansainvälisen toimintakyvyn edistäminen tulevaisuuden keskeisillä painopistealueilla. Tällä hetkellä virasto on hyvin toimintakykyinen, muodostamisvaihe on jäänyt kauas taakse ja katse on tulevaisuudessa

Yrityspalvelut 2024+ -selvitys : Selvitysraportti 2022

Yrityspalvelut 2024+ selvityksen kohteena on julkisen yrityspalvelukokonaisuuden arviointi sekä kehittäminen yrityspalveluiden saatavuuden, toimivuuden ja yritysten kasvun näkökulmista ulkoiset ja sisäiset toimintaympäristön muutokset huomioon ottaen. Julkisten yrityspalvelutoimijoiden kokonaisuus on hyvin laaja ja hajanainen. Toimijat toimivat eri lähtökohdista ja palveluvalikoima on erittäin kirjava. Kansallisten ja seudullisten ekosysteemien muodostuminen ja toimijoiden keskinäinen verkostoituminen niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin on yhä merkittävämmässä roolissa vaikuttavuustavoitteiden edistämisessä. Tarvitaan systeeminen muutos, jossa julkisten yrityspalvelujen painopiste siirtyy neuvonnasta ekosysteemien rakentamiseen. Osana ekosysteemikehitystä tulisi panostaa rahoituksen palvelumarkkinoiden luomiseen, Työmarkkinatorin jatkokehittämiseen, kansalliseen kokoavaan palvelukerrokseen pohjautuvaan asiointiratkaisuun ja siirtymiseen palvelupoluista tarvelähtöisiin palvelukokonaisuuksiin. Yrityspalvelutuottajien roolitusta ja työnjakoa tulisi selkeyttää luomalla sopimuskäytännöt seudullisten yrityspalvelutoimijoiden työnjaon selkeyttämiseksi sekä alueellisten yrityspalveluekosysteemien kattavaksi synnyttämiseksi. Kehittyneen analytiikan ja tiedolla johtamisen mahdollistamiseksi on varmistettava kansallisten tietovarantojen kattavuus

Oikeusrekisterikeskuksen (ORK) toiminnan tehokkuuden ja organisaation arviointi

Arvioinnin kohteena ovat Oikeusrekisterikeskuksen (ORK) Tietojärjestelmäpalveluiden, Kansalais- ja viranomaispalveluiden sekä Toiminnan johtamisen tukipalveluiden ohjaus- ja johtamisjärjestelmä, organisaatiorakenne ja hallinto sekä palveluiden tuottamisen prosessit ja sidosryhmäyhteydet. Monilla mittareilla mitattuna ORK:n toiminta on kehittynyt hyvään suuntaan ja sen ohjaus- ja johtamisjärjestelmät sekä organisaatiorakenne toimivat pääasiassa hyvin ja palvelevat toimintaa. ORK:n toimialat ovat erilaisia, mutta tämä ei varsinaisesti vaikeuta johtamista. Tulosohjaus toimii hyvin, mutta jatkossa täytäntöönpanon ohjaukseen tarvitaan substanssitukea ministeriöltä ja paremmin toimivia tulostavoitteita. Toimialojen erilainen rahoituspohja tuo haasteita, koska Tietojärjestelmäpalvelut saa rahoituksensa tilaajavirastoilta hankerahoituksen kautta. On suositeltavaa, että hallinnonalan ei-hankekohtaisiin ICT-tehtäviin on rahoitusta, joka edistää hallinnonalan yhteisen arkkitehtuurin, -palveluiden ja muiden ICT-ratkaisujen toteuttamista. ORK:n merkittävin tuottavuuspotentiaali syntyy vaikutuksista koko hallinnonalan tuottavuuteen. Suurin tuottavuuspotentiaali on hallinnonalan digitalisaatiokehityksen edistämisessä. Potentiaalinen kehityskohde on myös hallinnonalan keskitetyn tiedonhallinnan ja sähköisen arkistoinnin luominen ja näiden vastuun keskittäminen ORK:lle. Sähköisellä arkistoinnilla arvioidaan alustavasti säästettävän mahdollisesti jopa 90 henkilötyövuotta nykyiseen hajautettuun malliin verrattuna. Tämä edellyttää kuitenkin jatkoselvityst

Kilpailu- ja kuluttajaviraston arviointi

Vuonna 2013 Kilpailuvirasto ja Kuluttajavirasto yhdistettiin hallituksen esityksestä Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi. Uuden viraston tehtävät ovat käytännössä samat kuin aiempien erillisten virastojen tehtävät. Yhdistämisen pääasiallisena tavoitteena on ollut kilpailu- ja kuluttaja-asioiden yhteiskunnallisen painoarvon ja vaikuttavuuden lisääminen sekä hallinnon tehostaminen. Arviointihankkeessa selvitettiin eri näkökulmista Kilpailu- ja kuluttajaviraston toiminnan tuloksellisuutta ja panostusten tehokasta kohdentamista. Tarkasteltavina kysymyksinä ovat olleet miten Kilpailu- ja kuluttajaviraston toiminta vastaa sille asetettuja odotuksia, ja kuinka Kilpailuviraston ja Kuluttajaviraston yhdistämiselle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Työn yhteydessä kartoitettiin Kilpailu- ja kuluttajaviraston johtamista ja toiminnan kehittämistä eri osa-alueilta. Arviointityö perustui kirjalliseen aineistoon ja laajaan tiedonkeruuseen KKV:n henkilöstöltä ja muilta sidosryhmiltä. Virastojen yhdistäminen onnistui teknisesti hyvin nopeasta aikataulusta huolimatta. Merkittävimpiä kesken jääneitä tehtäviä olivat palkkausjärjestelmästä sopiminen sekä synergiahyötyjen konkretisointi ja viestiminen henkilöstölle. Näiden edistäminen on vaatinut johdolta ja henkilöstä runsaasti voimavaroja. Vastuualueet ovat itsenäisiä, ja käytännössä KKV:ssa toimii edelleen kaksi virastoa yhden nimen alla. Tukitoiminnot, hallinto ja viestintä tarjoavat palvelujaan koko organisaatiolle ilman vastuualuerajoja. Yhdistämisessä hallinnon tehostamiselle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Viraston hallinnon työpanos on pienentynyt ja kustannussäästöjä on saavutettu mm. toimitilaratkaisuissa. Sen sijaan markkinatutkimusyksikköä ei ole kyetty hyödyntämään laajasti. Vastuualueiden erillisyys on palvelukyvyn tehokkuuden näkökulmasta perusteltua, kunhan varmistetaan saumaton yhteistyö valittujen synergisten toimialojen ja professioiden osalta sekä huolehditaan päätösprosessien sujuvuudesta. Päätösprosessien sujuvuus ei tällä hetkellä ole paras mahdollinen, mikä kangistaa viraston toimintakykyä. Organisaatio on moniportainen ja hierarkkinen. Asiajohtamisen virtaviivaistamiseen tulee edelleen panostaa. Ulospäin KKV:n tulisi toimia yhtenä virastona, joka koordinoi sisäisesti käsiteltäviä asioita ja muodostaa kokonaiskuvan käsiteltävistä asioista. Kahden erilaisen kulttuurin omaavan viraston yhdistäminen on asettanut henkilöjohtamiselle haasteita. KKV:ssa asiajohtaminen on jo ylimmästä johdosta lähtien korostunut henkilöjohtamisen kustannuksella. Esimiestyö on kehittynyt viimeisen vuoden aikana oikeaan suuntaan. Henkilöjohtamisen aktiiviseen kehittämiseen tulee kuitenkin edelleen panostaa. Virasto näkyy sidosryhmille ensisijaisesti joko kuluttajanäkökulman tai kilpailunäkökulman kautta. Kilpailuvastuualueen osalta virasto on pystynyt vastaamaan sidosryhmien odotuksiin yhtä hyvin kuin ennen yhdistymistä. Kuluttajavastuualueen osalta sidosryhmien odotuksiin ei ole pystytty vastaamaan yhtä hyvin. Yhtenä syynä on kuluttaja-asiamiehen yhteiskunnallisen näkyvyyden vähentyminen ja sen myötä aseman heikentyminen viime vuosina. Yhdistyminen ei ole perimmäinen syy aseman heikkenemiselle, mutta on saattanut nopeuttaa kehitystä. Kuluttaja-asiamiehen sijoittuminen virastoon aiheuttaa omat haasteensa johtamisen ja viranomaisaseman näkökulmista. Kuluttaja-asiamiehen tulevaa roolia yhteiskunnassa ja sen organisatorista sijoittumista olisi syytä pohtia. Yhdistämisessä tavoiteltiin toiminnan substanssiin liittyviä synergioita. Vaikka molempien vastuualueiden ylätason tavoitteet ovat yhtäläiset, käytetyt keinot tavoitteiden saavuttamiseen ovat erilaisia. Todelliset synergiat vastuualueiden välillä näyttäisivät olevan varsin ohuet. Toiminnallisia synergioita on kuitenkin olemassa, joskin niiden realisoituminen vaatii vielä aikaa. Merkittävimpinä voidaan pitää toimialakohtaisen erityistuntemuksen laaja-alaistamista, professioiden osaamisen hyödyntämistä (esim. juristit, ekonomistit) sekä ulkoisen viestinnän painoarvon kasvua. Vastuualueiden yhteistyö on näyttäytynyt sidosryhmille pääsääntöisesti positiivisesti. KKV:n esittämät näkemykset ovat laaja-alaistuneet, ja kilpailu- ja kuluttajanäkökulmien yhteensovittamista pidetään positiivisena. Etenkin lainsäädäntötyön yhteydessä on hyötyä yhteen sovitetuista näkökulmista. Sidosryhmät odottavat virastolta nykyistä aktiivisempaa osallistumista julkiseen keskusteluun asiantuntijaroolissa. Toimivien markkinoiden yhteiskunnallisen merkityksen ja kilpailukysymysten perusteiden saattaminen laajempaan julkiseen keskusteluun tulisi sidosryhmien näkemyksen mukaan olla nykyistä vahvemmin KKV:n agendalla. Kokonaisuutena arvioiden yhdistämisen voidaan arvioida onnistuneen kohtalaisen hyvin. KKV on yhdistymisen jälkeen kehittänyt toimintaansa. Toiminnan tavoitteellisuuden, priorisoinnin ja muiden uudistusten voidaan arvioida lisäävän tuottavuutta sekä pidemmällä aikavälillä toiminnan vaikuttavuutta. Edellytyksenä on toiminnan normalisoituminen ja yhdistämisprosessin saattaminen onnistuneesti loppuun asti

Selvitys ihmiskaupan vastaisen työn koordinaatiosta valtioneuvostossa : Selvitysraportti

Selvityksessä selvitettiin ihmiskaupan vastaisen työn valtioneuvostotasoisen koordinaation järjestämistä tulevaisuudessa. Tavoitteena oli arvioida nykyistä toimintaa ja kartoittaa vaihtoehtoisia tapoja koordinoida ihmiskaupan vastaista työtä valtioneuvostotasolla, jotta työtä voitaisiin tulevaisuudessa koordinoida valtioneuvostossa niin, että se parhaiten tukisi tavoitteiden toteutumista. Lisätavoitteena oli tuottaa ehdotus valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattorin vastuista ja tehtävistä, koordinaation edellyttämistä henkilöresurssitarpeista ja muusta mahdollisesta rahoitustarpeesta. Lisäksi esitetään perusteltu näkemys koordinaatiota koskevan sääntelyn tarpeesta ja toteutustavasta. Selvitys perustuu valtioneuvoston periaatepäätöksenä 6.5.2021 hyväksyttyyn ihmiskaupan vastaiseen toimintaohjelmaan. Selvityksen perusteella ihmiskaupan vastaisen työn kansallista koordinaatiota tarvitaan pysyvästi. Tämä turvattaisiin parhaiten valtioneuvoston asetuksella. Koordinaattorin tueksi tulisi nimittää erillinen poikkihallinnollinen toimielin, joka toimisi työryhmänä ja edistäisi valtioneuvostotasoista tarkastelua sekä toimintaohjelman valmistelua ja toimeenpanoa eri hallinnonaloilla. Koordinaattorin tukena tulisi olla kaksi henkilöä. Koordinaation sijaintipaikaksi suositellaan suosituimmuusjärjestyksessä oikeusministeriötä, sisäministeriötä tai valtioneuvoston kansliaa