Branding in the Retail Banking Industry in Finland - How to attract and retain young consumers

Abstract Research objectives – The financial industry has gone through serious turmoil worldwide during the recent years and in Finland the formerly national and regulated industry has witnessed the entrance of international players through mergers and acquisitions. The increased competition has required new ways of building competitive advantage, and the objectives of this thesis is to study how branding is used and what potential it could have in building competitive advantage, concentrating on young consumers and how branding could be used to attract, commit, and build brand relationships with them. Research Method – The empirical research consists of qualitative and quantitative methods. The qualitative part of the research is conducted through case study, which explores the three largest banks operating in Finland, Nordea, Sampo Bank, and OPPohjola Group. The quantitative part of the research is established through a survey, which explores the perception generation Y consumers have of the retail bank brands operating in Finland. Main Findings – The main findings indicate that branding is not taken advantage of very efficiently to attract and commit young consumers. The three banks under study offer young consumers similar benefits, which are based on direct functional benefits, mainly in the form of having the basic daily services free of charge. The young consumers have a positive image of the banks, and consider to be loyal customers, but show lack of interest towards the banks and see them mainly as a necessary tool for taking care of their daily banking, having as little personal contact with them as possible. Their loyalty is based mainly on the lack of benefits for changing of their bank, mainly due to the very similar benefits other banks have to offer. Keywords Branding, retail bank, generation Y consumers, marketing

Politiikkaa toisaalla : poliittinen liike ja laiton toiminta

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Poliittisesti motivoitu laiton toiminta lisääntyi Suomessa kuten muissa länsimaisissa demokratioissa 1990-luvulla tutkijoiden ja viranomaisten yllätykseksi. Tutkimuksen kohteena oli radikaali vaihtoehtoliikehdintä 1990-luvun Suomessa. Salaista laitonta toimintaa tarkasteltiin myöhäisen modernin riskiyhteiskunnan ilmiönä. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa analysoitiin radikaaleja vaihtoehtoliikkeitä poliittisina liikkeinä perinteisestä liiketutkimuksesta poikkeavista näkökulmista. Salaisuus toiminnan lähtökohtana ja ehtona vaikuttaa liikkeen luonteeseen. Radikaalit vaihtoliikkeet ovat ymmärrettävissä ennen kaikkea yhteisöllisinä, ei yhteiskunnallisina liikkeinä. Kannattajille toiminta yhteisössä on tärkeämpää kuin yhteisön toiminta. Lisäksi radikaalit vaihtoehtoliikkeet koostuvat yhteiskunnan valtavirrasta poikkeavista uskomuksellisista aineksista. Ne kuuluvat ns. kulttiseen miljööseen, jonka dynamiikka muodostuu miljöön ja valtakulttuurin suhteesta sekä kannattajien omien totuuksien etsimisestä. Yksittäiset liikkeet ja toimintaryhmät tulevat ja menevät, mutta kulttinen miljöö säilyy. Radikaalit vaihtoehtoehtoliikkeet ovat sisäänpäin lämpiäviä poliittisia liikkeitä, joita leimaa uuden yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden välinen jännite. Tutkimuksen toisessa osassa salaista laitonta toimintaa analysoitiin poliittisen rikoksen käsitteen avulla. Käsitteellisesti selkeät teoreettiset määritelmät eivät kuitenkaan vastaa käytännön tulkintoja. Keskeisenä teemana oli salaisen laittoman toiminnan nousu ja muutos suomalaisessa yhteiskunnassa 1990-luvulla. Tuon ajan Suomi tarjosi suotuisan toimintaympäristön radikaaleille ulkoparlamentaarisille liikkeille. Kansainvälisten tekijöiden vaikutus oli huomattava. Suomalaisen radikaalin vaihtoehtoliikehdinnän toiminnan viitekehys oli vahvan kansainvälinen aina kampanjoinnin kohteita ja ajoitusta myöten, mutta toiminta oli paikallista, minkä vuoksi toiminnankohteiden, yleisön ja viranomaisten oli vaikeaa ymmärtää ja hahmottaa sitä. Salaisesta laittomasta toiminnasta tuli poliittisen vaikuttamisen tapa Suomessa vasta 1990-luvulla. Salaisen laittoman toiminnan harjoittaminen oli tietoinen strateginen valinta 1990-luvun radikaaleille vaihtoehtoliikkeille, sillä mikään niiden poliittisista vaatimuksista ei ollut illegitiimi. Vaikka salainen laiton toiminta organisoitiin johtajattoman vastarinnan strategian mukaisesti, liikkeellä oli selvä rooli sen resursoimisessa ja mobilisoimisessa. Kaikkein tärkein strateginen linjaus oli ihmisiin kohdistuvan fyysisen väkivallan kieltäminen. Se ylläpiti liikkeen uskottavuutta ja rajoitti tehokkaasti lainvalvonnan vastatoimia. 1970- ja 1990-lukujen salainen laiton toiminta olivat omien aikakausiensa ilmiöitä, mutta niillä on yhtymäkohta toimintaympäristössään: molemmat nousivat pinnalle poliittisessa ilmapiirissä, jonka leimallinen piirre oli yksiäänisyys ja vaihtoehdottomuus. Salaisuus poliittisen toiminnan lähtökohtana demokratiassa on kuitenkin kestämätön. Tutkimuksen kolmannessa osassa keskityttiin lainvalvonnan rooliin salaisen laittoman toiminnan yhteiskunnalle aiheuttavien riskien hallinnassa. Lainvalvontaviranomaiset ovat osa poliittisten rikosten dynamiikkaa laajasti ymmärrettynä. Heidän tehtävänään on torjua ja tutkia laitonta toimintaa sekä turvata kansalais- ja poliittisten oikeuksien harjoittaminen. Luvussa kuvattiin etenkin analyysitoiminnan mahdollisuuksia ja muotoja lainvalvonnan vastastrategioiden lähtökohtana 2000-luvulla.During the 1990s there was a worldwide decline in the number of terrorist attacks, whereas political crime in general increased in most Western liberal democracies. The study analyses the emergence of radical alternative movements in Finland in the 1990s and their illegal underground activities as a phenomenon of the late modern risk society. Since reflexivity is an essential feature of late modernity, the study also discusses ways in which law enforcement can manage risks posed by political crime. Secrecy influences the character of radical alternative movements. In the context of late modern social flux they are better understood as communitarian movements than social ones. Belonging to the community is more important to their supporters than the activities of the community. Furthermore, radical alternative movements consist of beliefs non-typical to mainstream society. They are part of the so-called cultic milieu - the dynamics of which is influenced by its relationship to mainstream society and the ideology of 'seeking'. Finnish society in the 1990s provided a fertile breeding ground for the emergence of radical movements and illegal underground activities. However, international influences which were adopted played a significant role. Radical alternative movements did not have to subscribe to illegal underground activities since their political agenda was not illegitimate. Illegal underground activities were organised based on the strategy of leaderless resistance. Nevertheless, structures had to be created to provide for resources and to mobilise illegal underground activities. The refrain of violence against persons was the most important strategic choice. For instance, it prevented the use of effective law enforcement counter-measures. However, no short or long-term political goals were achieved by illegal means. The tactics seemed to have served mainly organisational maintenance. Illegal underground activities impinge directly upon the rights and liberties of others. However, balancing between liberty and order is a major challenge as democratic values are preserved by adopting the very means that tend to subvert them. Analysis is a new tool for law enforcement and can be used to assess threats and risks, set priorities and formulate counter-strategies

Cancer incidence, mortality, and pregnancy outcome among women treated for cervical intraepithelial neoplasia

Cervical cancer develops through precursor lesions, i.e. cervical intraepithelialneoplasms (CIN). These can be detected and treated before progression to invasive cancer. The major risk factor for developing cervical cancer or CIN is persistent or recurrent infection with high-risk human papilloma virus (hrHPV). Other associated risk factors include low socioeconomic status, smoking, sexually transmitted infections, and high number of sexual partners, and these risk factors can predispose to some other cancers, excess mortality, and reproductive health complications as well. The aim was to study long-term cancer incidence, mortality, and reproductive health outcomes among women treated for CIN. Based on the results, we could evaluate the efficacy and safety of CIN treatment practices and estimate the role of the risk factors of CIN patients for cancer incidence, mortality, and reproductive health. We collected a cohort of 7 599 women treated for CIN at Helsinki University Central Hospital from 1974 to 2001. Information about their cancer incidence, cause of death, birth of children and other reproductive endpoints, and socio-economic status were gathered through registerlinkages to the Finnish Cancer Registry, Finnish Population Registry, and Statistics Finland. Depending on the endpoints in question, the women treated were compared to the general population, to themselves, or to an age- and municipality-matched reference cohort. Cervical cancer incidence was increased after treatment of CIN for at least 20 years, regardless of the grade of histology at treatment. Compared to all of the colposcopically guided methods, cold knife conization (CKC) was the least effective method of treatment in terms of later CIN 3 or cervical cancer incidence. In addition to cervical cancer, incidence of other HPV-related anogenital cancers was increased among those treated, as was the incidence of lung cancer and other smoking-related cancers. Mortality from cervical cancer among the women treated was not statistically significantly elevated, and after adjustment for socio-economic status, the hazard ratio (HR) was 1.0. In fact, the excess mortality among those treated was mainly due to increased mortality from other cancers, especially from lung cancer. In terms of post-treatment fertility, the CIN treatments seem to be safe: The women had more deliveries, and their incidence of pregnancy was similar before and after treatment. Incidence of extra-uterine pregnancies and induced abortions was elevated among the treated both before and after treatment. Thus this elevation did not occur because they were treated rather to a great extent was due to the other known risk factors these women had in excess, i.e. sexually transmitted infections. The purpose of any cancer preventive activity is to reduce cancer incidence and mortality. In Finland, cervical cancer is a rare disease and death from it even rarer, mostly due to the effective screening program. Despite this, the women treated are at increased risk for cancer; not just for cervical cancer. They must be followed up carefully and for a long period of time; general health education, especially cessation of smoking, is crucial in the management process, as well as interventions towards proper use of birth control such as condoms.Kohdunkaulan syöpä kehittyy todettavien ja hoidettavien esiasteiden kautta. Tunnetuin ja tärkein riskitekijä sekä kohdunkaulan syövän, että kohdunkaulan syövän esiasteiden kehittymiselle on suuren riskin ihmisen papilloomavirusinfektio (hrHPV). Muita merkittäviä riskitekijöitä ovat mm. sukupuoliteitse välittyvät taudit sekä tupakointi, jotka ovat riskitekijöitä myös tietyille muille syöville, lisääntyneelle kuolleisuudelle sekä lisääntymisterveyteen liittyville komplikaatioille. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää pitkän aikavälin syöpäilmaantuvuutta, -kuolleisuutta sekä lisääntymisterveystapahtumia kohdunkaulan syövän esiasteesta hoidetuilla naisilla. Tulosten perusteella oli tarkoitus arvioida esiastehoitojen vaikuttavuutta ja turvallisuutta, sekä kartoittaa muiden tässä joukossa lisääntyneiden riskitekijöiden vaikutusta yleiseen sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Tutkimusaineisto koostui 7599:stä HYKS Naistenklinikalla vv. 1974 2001 kohdunkaulan syövän esiasteesta hoidetusta naisesta. Tieto myöhemmästä syöpäilmaantuvuudesta, kuolinsyistä, lasten syntymäpäivistä, muista lisääntymisterveydellisistä muuttujista, sekä sosioekonomisen aseman luokitus hankittiin yhdistämällä tutkimusaineisto Suomen Syöpärekisterin, Väestörekisterin sekä STAKESin (nyk THL) kanssa. Riippuen osatutkimuksesta, hoidettuja naisia vertailtiin joko muuhun väestöön, itseensä, tai ikä- ja asuinkuntakaltaistettuun vertailuväestöön. Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus oli koholla kahdenkymmen vuoden ajan hoidetun levyepiteeliperäisen esiasteen jälkeen, riippumatta esiasteen vaikeusasteesta. Myös muiden HPV-riippuvaisten anogenitaalialueen syöpien (vagina-, vulva- ja anussyöpä), keuhkosyövän ja muiden tupakointiin liittyvien syöpien ilmaantuvuus oli koholla esiastehoidetuilla naisilla muuhun väestöön verrattuna. Eri hoitomuotojen keskinäisessä vertailussa CIN 3- ja kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus oli suurinta veitsikonisaation jälkeen. Hoidon jälkeisen fertiliteetin suhteen esiastehoito on turvallinen: Esiasteesta hoidetut naiset tulivat vertailuväestöä useammin raskaaksi, sekä synnyttivät useammin hoidon jälkeen verrattuna hoitoa edeltäneeseen ajanjaksoon. Kohdunulkoisten raskauksien ja raskaudenkeskeytysten ilmaantuvuus oli hoidetuilla verrokkeja suurempaa sekä ennen että jälkeen hoidon: Kyseinen havainto ei siis liity itse hoitoon vaan pikemminkin muihin riskitekijöihin, mm. klamydiainfektioon, joita esiastepotilailla on keskimäärin muuta väestöä yleisemmin. Minkä tahansa seulontaohjelman tai muun syövänehkäisytoiminnan lopullisena päämääränä on ehkäistä syöpäkuolleisuutta. Suomessa kohdunkaulan syöpä on nykyään harvinainen sairaus ja kuolema tähän syöpään on vieläkin harvinaisempaa, ennen kaikkea tehokkaan seulontaohjelman ansiosta. Tästä huolimatta sekä kohdunkaulan että muutamien muiden syöpien riski on kohdunkaulan syövän esiasteen sairastaneilla lisääntynyt muuhun väestöön verrattuna. Hoidettuja naisia pitää seurata tarkasti ja riittävän pitkän ajan. Yleinen terveysvalistus, erityisesti kannustaminen tupakoinnin lopettamiseen ja kondomin käyttöön ovat tässä toiminnassa erityisasemassa

Comparative analysis of vaginal microbiota sampling using 16S rRNA gene analysis

Background Molecular methods such as next-generation sequencing are actively being employed to characterize the vaginal microbiota in health and disease. Previous studies have focused on characterizing the biological variation in the microbiota, and less is known about how factors related to sampling contribute to the results. Our aim was to investigate the impact of a sampling device and anatomical sampling site on the quantitative and qualitative outcomes relevant for vaginal microbiota research. We sampled 10 Finnish women representing diverse clinical characteristics with flocked swabs, the Evalyn (R) self-sampling device, sterile plastic spatulas and a cervical brush that were used to collect samples from fornix, vaginal wall and cervix. Samples were compared on DNA and protein yield, bacterial load, and microbiota diversity and species composition based on Illumina MiSeq sequencing of the 16S rRNA gene. We quantified the relative contributions of sampling variables versus intrinsic variables in the overall microbiota variation, and evaluated the microbiota profiles using several commonly employed metrics such as alpha and beta diversity as well as abundance of major bacterial genera and species. Results The total DNA yield was strongly dependent on the sampling device and to a lesser extent on the anatomical site of sampling. The sampling strategy did not affect the protein yield or the bacterial load. All tested sampling methods produced highly comparable microbiota profiles based on MiSeq sequencing. The sampling method explained only 2% (p-value = 0.89) of the overall microbiota variation, markedly surpassed by intrinsic factors such as clinical status (microscopy for bacterial vaginosis 53%, p = 0.0001), bleeding (19%, p = 0.0001), and the variation between subjects (11%, p-value 0.0001). Conclusions The results indicate that different sampling strategies yield comparable vaginal microbiota composition and diversity. Hence, past and future vaginal microbiota studies employing different sampling strategies should be comparable in the absence of other technical confounders. The Evalyn (R) self-sampling device performed equally well compared to samples taken by a clinician, and hence offers a good-quality microbiota sample without the need for a gynecological examination. The amount of collected sample as well as the DNA and protein yield varied across the sampling techniques, which may have practical implications for study design.Peer reviewe

Verkko-opetus TAOsta MOOCeihin – miten digitaalisuus vaikut- taa opetusmenetelmiin?

Tässä katsauksessa kerrotaan, miten verkko-opetus neljännesvuosisadassa on kehittynyt TAOsta, tietokoneavusteisesta opetuksesta MOOCeiksi, massiivisiksi avoimiksi verkkokursseiksi. Samalla pohditaan, miten opetusmenetelmät ovat digitalisaation vauhdissa kehittyneet. Siirrämmekö perinteistä opetusta verkkoon vai käytämmekö yhteisöllisen verkon vuorovaikutusmahdollisuuksia

Alihygieniasta ylihygieniaan : Suomalaisen lääketieteen asiantuntijapuhe ihmisen ja mikrobin suhteesta

Tässä Pro Gradu -tutkielmassa tarkastellaan hygienian historiaa Suomessa. Infektioiden aiheuttama hengenvaara on radikaalisti vähentynyt, mutta immuunivälitteisistä sairauksista on tullut ihmisten uusi, koko ajan lisääntyvä haitta. Työssä tarkastellaan asiantuntijoiden ilmentämää ihmisen ja mikrobin suhdetta Duodecim-lehdessä. Huomio kiinnitetään tiedon merkitykselle, suhteen rakentumiselle, muutoksille ja seurauksille. Tavoitteena on luoda kokonaiskuvaa siitä, miten ajatukset terveellisen elämän saavuttamisesta mikrobikontekstissa ovat muuttuneet asiantuntijoiden puheessa. Tutkimusstrategiana on tarkastella oppia terveellisestä elämästä kahdella aikakaudella 1890- ja 2010-luvuilla. Tutkimuskysymyksinä on minkälaiseksi asiantuntijat näkevät mikrobien aiheuttaman ongelman, miten ongelmaa selitetään ja miten ongelman nähdään ratkeavan. Ratkaisut kuvaavat asiantuntijoiden tavoitteita ihmisen ja mikrobin suhteelle. Aineistona on Duodecim-lehti. Otantana ovat artikkelit, joissa esiintyy sana mikrobiomi. Tämä rajaa analyysin vuosiin 2009-2017 ja 52 artikkeliin. Tutkimusmenetelmänä on laadullisen tutkimuksen piiriin kuuluva sisällönanalyysi. Yhdistän sekä aineistolähtöistä että teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Teoreettisissa lähtökohdissa aihetta lähestytään asiantuntijuuden, sosiaalisen konstruktionismin ja antroposeenin kautta. Tutkimuskontekstina ovat lääketieteen piirissä esitetyt hygienia- ja biodiversiteettihypoteesit, jotka olettavat immuunivälitteisten sairauksien, kuten astman ja tyypin 1 diabeteksen lisääntymisen liittyvän kaupungistuneeseen länsimaiseen elinympäristöön ja elintapoihin sekä luonnon monimuotoisuuden kaventumiseen. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että asiantuntijat nostivat ongelmaksi puheessaan 1890-luvulla tauteja ja kuolemaa aiheuttavat mikrobit. 2010-luvulla ongelmaksi nousivat ihmisen mikrobiston muutokset ja epätasapaino, jotka häiritsevät immuniteettia ja aiheuttavat immuunivälitteisiä sairauksia. Suurin muutos on tapahtunut asiantuntijoiden käsityksessä, että mikrobit eivät ole vain vaarallisia terveydelle vaan jopa hyödyllisiä. Asiantuntijat selittivät ongelmaa 1890-luvulla likaisessa ympäristössä olevalla tartunnan vaaralla. Nykyistä ongelmaa selitetään ympäristön mikrobiniukkuudella. Molemmissa ongelmien keskuksena nähtiin kaupungit. 1890-luvulla saastaiset kaupungit ja 2010- luvulla liian puhtaat kaupungit. Ratkaisuksi nähtiin 1890-luvulla yleinen puhtauden strategia ja 2010-luvulla mikrobiston muokkaus. Mikrobiston muokkauksen käytäntöinä on altistaa ihmistä mikrobeille. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että asiantuntijoiden tavoitteet ihmisen ja mikrobiston suhteelle ovat muuttuneet. Terveellinen elämä nähtiin 1890-luvulla saavutettavan välttämällä kontakteja mikrobien kanssa ja 2010-luvulla vuorovaikuttamalla mikrobien kanssa. Mikrobiston epätasapainon tulevissa ratkaisuyrityksissä on tärkeää kiinnittää huomio mikrobien haitallisuuden ja hyödyllisyyden ristiriitaan. Ristiriitaa ymmärtää paremmin, kun se sijoitetaan historialliseen kontekstiin eli miten ihmisen ja mikrobin suhde on rakentunut ja vaikuttanut ihmisiin viimeisen sadan vuoden aikana

Rikos osana poliittista liikettä

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Liberaalidemokratioiden suhteellisesta vakaudesta ja laajoista poliittisista oikeuksista huolimatta laiton toiminta poliittisten mielipiteiden, arvojen ja asenteiden sekä päämäärien ilmaisemiseksi lisääntyi 1990-luvulla. Lisensiaattityössä tarkastellaan poliittisia tavoitteitaan samanaikaisesti laillisin ja laittomin keinoin ajavia radikaaleja ulkoparlamentaarisia liikkeitä. Opinnäyte koostuu kolmesta itsenäisestä osasta, joista ensimmäinen ja laajin on myös yhteenveto kahdesta empiirisestä tapaustutkimuksesta. Yhteenvetoartikkelissa radikaaleja ulkoparlamentaarisia liikkeitä analysoidaan yleisellä tasolla tutkimuskirjallisuuden ja suomalaisessa kontekstissa empiiristen tapaustutkimusten valossa. Radikaaleilla liikkeillä on monia yhteisiä piirteitä uusien yhteiskunnallisten liikkeiden kanssa. Niiden toiminta on esimerkiksi suoraa ja ekspressiivistä, mutta salaisen laittoman toiminnan vuoksi ne ovat paremmin ymmärrettävissä yhteisöllisinä liikkeinä. Ne oikeuttavat poikkeuksellista toimintaansa vastustajansa erityisominaisuuksilla, omalla kutsumuksellaan ja/tai yleisen tilanteen kriittisyydellä. Ne ovat voimakkaiden tunteiden elpymisen yhteisöllisiä liikkeitä, joiden toiminta on pikemminkin 'toimintaa yhteisössä' kuin 'yhteisön toimintaa'. Työssä tarkasteltavien liikkeiden erityisongelma on, että ne tähtäävät joukkokannatukseen, mutta toimivat myös laittomin keinoin. Työssä pohditaan 1) kuinka laiton toiminta organisoidaan ja millainen suhde sillä on lailliseen toimintaan sekä 2) kuinka laiton toiminta sovitetaan uskottavasti yhteen demokraattisuuden kanssa. Empiirisiä tapaustutkimuksia vertailtiin eri aikakausien tuotteina ja niiden avulla hahmotettiin radikaalien liikkeiden toimintatavan muutosta. Ensimmäinen tapaustutkimus käsittelee suomalaista radikaalia oikeistoa sen erään edustajan, Pekka Siitoinin henkilön ja toiminnan kautta pääasiassa 1970-luvulla. Tutkimusaineistot ovat laadullisia sisältäen erilaista arkistomateriaalia, kuten valvontaraportteja suojelupoliisin arkistosta, Pekka Siitoinin koko arkistoidun kirjeenvaihdon sekä sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita. Tutkimuksessa kuvataan mm. Siitoinin aatemaailman rakentumista, eri kannattajakuntien motiiveja ja toimintakonseptin rakentumista käytännön tasolla: toiminnan organisoimista eri nimisiksi järjestöiksi, varsinaista toimintaa ja sen tarkoitusta, toiminnan rahoitusta ja kansainvälisten yhteyksien luomista ja niiden käytännön merkitystä. Toisen tapaustutkimuksen kohteena on 1990-luvun kotimainen radikaali vaihtoehtoliikehdintä toimintamiljöönä sekä sen toimintakonsepti. Tutkimusaineisto on määrällinen ja se on kerätty poliisirekistereistä sekä julkisista lähteistä, pääasiassa erilaisista julkaisuista. Alkuperäinen tutkimusaineisto koostui toimijajoukon osallistumisista erilaisiin tapahtumiin, kyseessä oli ns. jäsenyysverkosto. Sen pohjalta johdettiin kaksi verkostoaineistoa, joista ensimmäinen kuvaa toimijoiden välisiä suhteita, toinen yhdistysten ja asiakokonaisuuksien välisiä suhteita. Tutkimuksessa hahmotettiin verkostoanalyysin avulla vaihtoehtoliikkeiden uudelleen muotoutumassa olevaa kenttää vuodesta 1990 syksyyn 1996. Empiirisesti tutkittiin mitä toimintaryhmiä radikaali vaihtoehtoliikehdintä käsittää analysoimalla ryhmittymien muodostamia sosiaalisia verkostoja. Tutkimuksessa mm. havaittiin radikaalin vaihtoehtoliikehdinnän olevan organisaatioltaan epämuodollinen verkosto, jossa ns. sosiaalinen pääoma on jakautunut epätasaisesti.Despite the relative political stability of the well-established democracies and the expansion of political and civil rights, the escalation of challenge to political power and authority became an extending phenomenon in the 1990's. Moreover, the domestic struggles were reaching increasingly beyond national boundaries. It is argued that in Finland, too, there is a growing need to formalize the response to those individuals and groups who choose to resort to proscribed means. The study focuses on the radical extra-parliamentary movements utilising both legal and illegal means in the name of some greater good in their political struggle. It consists of three independent parts, the first one of which is also the summary of the two empirical case studies. The concepts of the new social movement and Michel Wieviorka's communal movement are examined for their relevance in understanding the nature of the radical extra-parliamentary movements as political movements. The theoretical frame of reference is constructed from the basis of the concept of the cultic milieu as defined by Colin Campbell. Finally, the special dilemma of these movements is discussed: they aim at creating public support for their goals, but the illegal means they resort to, require that they maintain a clandestine existence at the same time. The first empirical case study deals with the Finnish radical right viewed through the political personality and activities of Pekka Siitoin in the 1970's. The research material is qualitative, main sources of information being the archive of the Security Police, the Pekka Siitoin archive (University of Helsinki) and Siitoin's own private archive. The study describes i.a. the way Siitoin's ideology was formed, the motives and minds of his supporters, the organisation of the activities and the establishment of the international connections. The second case study focuses on the new radical single-issue movements in Finland in the 1990's. It is analysed e.g. how the new radical groups organise their activities in comparison with other single issue movements. The quantitative research data was collected from police registers and open sources, mainly from newspapers and magazines. The raw data consists of the participation of the supporters in different kind of 'events'. It was transformed into two network data matrices, the first one describing the connections between supporters and the second one the connections between organisations and/or issues

Pregnancy incidence and outcome before and after cervical intraepithelial neoplasia: a retrospective cohort study

We performed a retrospective cohort study of 3530 women treated for cervical intraepithelial neoplasia (CIN) in Helsinki University Central Hospital, Finland, to investigate whether CIN treatment itself affects pregnancy incidence and outcome. We estimated the incidence of live births, miscarriages, extrauterine pregnancies, molar pregnancies, and termination of pregnancies (TOPs) before and after CIN treatment using nationwide registers. Women were followed up until death, emigration, sterilization, or the end of 2004. The comparison of incidence of pregnancy outcomes before and after the treatment was estimated by calculating hazard ratios (HRs) with conditional Poisson regression. After 76,162 woman-years of follow-up, the incidence of any pregnancy remained constant over CIN-treatment, HR 1.02 and 95% confidence interval (CI) 0.97-1.08, but the incidence of the first pregnancy was significantly elevated after treatment, HR 1.13, and 95% CI 1.03-1.23. The incidence of live births was significantly elevated after treatment, HR 1.08 and 95% CI 1.01-1.15. Incidence of miscarriages, TOPs, extrauterine pregnancies, and molar pregnancies was not elevated. TOPs was significantly increased in the first pregnancy, HR 1.40, 95% CI 1.15-1.72 and after treatment by the loop electrosurgical excision procedure (LEEP), HR 1.36, 95% CI 1.15-1.60. CIN treatment did not reduce pregnancy incidence and women had more live births after than before CIN treatment. TOPs was more common in the first pregnancy or after treatment by LEEP. We encourage research on the psychosocial consequences of CIN treatment also in other countries and settings

Letter to the editor on Body mass index and 20-specific cancers-re-analyses of dose-response meta-analyses of observational studies

Peer reviewe

Genetic variation in cervical preinvasive and invasive disease : a genome-wide association study

Background Most uterine cervical high-risk human papillomavirus (HPV) infections are transient, with only a small fraction developing into cervical cancer. Family aggregation studies and heritability estimates suggest a significant inherited genetic component. Candidate gene studies and previous genome-wide association studies (GWASs) report associations between the HLA region and cervical cancer. Adopting a genome-wide approach, we aimed to compare genetic variation in women with invasive cervical cancer and cervical intraepithelial neoplasia (CIN) grade 3 with that in healthy controls. Methods We did a GWAS in a cohort of unrelated European individuals using data from UK Biobank, a population-based cohort including 273 377 women aged 40-69 years at recruitment between March 13, 2006, and Oct 1, 2010. We used an additive univariate logistic regression model to analyse genetic variants associated with invasive cervical cancer or CIN3. We sought replication of candidate associations in FinnGen, a large independent dataset of 128 123 individuals. We also did a two-sample mendelian randomisation approach to explore the role of risk factors in the genetic risk of cervical cancer. Findings We included 4769 CIN3 and invasive cervical cancer case samples and 145 545 control samples in the GWAS. Of 9 600 464 assayed and imputed single-nucleotide polymorphisms (SNPs), six independent variants were associated with CIN3 and invasive cervical cancer. These included novel loci rs10175462 (PAX8; odds ratio [OR] 0.87, 95% CI 0.84-0.91; p=1.07 x 10(-9)) and rs27069 (CLPTM1L; 0.88, 0.84-0.92; p=2.51 x 10(-9)), and previously reported signals at rs9272050 (HLA-DQA1; 1.27, 1.21-1.32; p=2.51 x 10(-28)), rs6938453 (MICA; 0.79, 0.75-0 .83; p=1.97 x 10-(17)), rs55986091 (HLA-DQB1; 0.66, 0 .60-0.72; p=6.42 x 10-(22)), and rs9266183 (HLA-B; 0.73, 0.64-0.83; p=1.53 x 10(-6)). Three SNPs were replicated in the independent Finnish dataset of 1648 invasive cervical cancer cases: PAX8 (rs10175462; p=0.015), CLPTM1L (rs27069; p=2.54 x 10(-7)), and HLA-DQA1 (rs9272050; p=7.90 x 10(-8)). Mendelian randomisation further supported the complementary role of smoking (OR 2.46, 95% CI 1.64-3.69), older age at first pregnancy (0.80, 0.68-0.95), and number of sexual partners (1.95, 1.44-2.63) in the risk of developing cervical cancer. Interpretation Our results provide new evidence for the genetic susceptibility to cervical cancer, specifically the PAX8, CLPTM1L, and HLA genes, suggesting disruption in apoptotic and immune function pathways. Future studies integrating host and viral, genetic, and epigenetic variation, could further elucidate complex host-viral interactions. Copyright (C) 2021 The Author(s). Published by Elsevier Ltd. This is an Open Access article under the CC BY 4.0 license.Peer reviewe