Tietoa vahvistamassa ja saatavuutta parantamassa – NordILL 2021 -konferenssin satoa

The 14th Nordic Resource Sharing, Reference and Collection Management Conference (25.–26.10.2021) tarjosi innostavien puhujien lisäksi laajan katsauksen pohjoismaisten kirjastojen innovaatioihin sekä koronapandemian aiheuttamiin muutostarpeisiin kirjastojen palveluissa. Artikkeli luo katsauksen konferenssin teemoihin: aineistojen digitointiin, e-lainaamiseen yli kirjasto- ja maarajojen, asiakastoimisuuden parantamiseen, avoimeen tieteeseen sekä kulttuuriperintöportaaleihin

Aineiston saatavuuden ja kaukopalvelun kehitys fokuksessa: STKS:n Aineiston saatavuus -työryhmän esittely

Vuoden 2023 alussa kaksi STKS:n ryhmää yhdistyi, kun vuoteen 2022 asti toiminut Tietoaineistotyöryhmä sulautui osaksi Aineiston saatavuus -työryhmää. Digitalisaation myötä myös aineistojen hankintatavat, aineistonvälitys ja niiden työvälineet muuttuvat ja kehittyvät jatkuvasti. Aineiston saatavuus -työryhmä seuraa tätä kehitystä tiiviisti

Musiikkia elämästä -raportti romantiikan ajan kamarimusiikkikonsertin toteutuksesta

Tekijä halusi toteuttaa opinnäytetyön kamarimusiikista koostuvana konserttiproduktiona, koska kamarimusiikkia paljon soittaneena koki sen luontevaksi vaihtoehdoksi. Ohjelmistoon valittiin Felix Mendelssohnin jousikvartetto a-molli Op. 13 sekä Sergey Rachmaninoffin pianotrio g-molli No 1. Tavotteena oli korkeatasoisen ja vivahteikkaan konsertin toteuttaminen. Lisäksi tekijä halusi kehittää kamarimusiikkitaitojaan ja viulismiaan sekä kypsyä taiteilijana. Konserttitilanteesta haluttiin tehdä juhlallinen; konserttijuliste sekä käsiohjelma olivat visuaalisesti kauniit ja selkeät, lava oli koristeltu ja esiintyjät pukeutuneet juhlavasti. Konsertissa esiintyivät Rigoroso-jousikvartetti: Eija Kajava, viulu, Marjaana Oliveira, viulu, Sonja Koistinen, alttoviulu sekä Aino Alanne, sello ja pianotrio: Eija Kajava, viulu, Aino Alanne, sello sekä Sauli Lämsä, piano. Korkeiden musiikillisten tavotteiden lisäksi soittajat pyrkivät reagoimaan toistensa soittoon ja keskeinen seikka oli kuuntelu. Raportissa esitellään kaksi hyvin erilaista säveltäjää, heidän keskeisiä teoksiaan ja sävellystyyliään. Konsertissa esitetyt teokset kuvataan tekijän omien kokemusten pohjalta. Lähteinä on käytetty musiikkitietosanakirjoja sekä elämäkertateosta. Lisäksi raportissa avataan produktion eri työvaiheita; konserttiohjelman suunnittelua, teosten harjoittamisprosessia, konserttiin liittyviä käytännönjärjestelyjä sekä konsertin toteuttamista. Teoksia harjoiteltiin yhdestä kolmeen kertaan viikossa syyskuun alusta alkaen ja niitä ehdittiin myös esittää muutamia kertoja ennen varsinaista konserttia. Osa konserteista nauhoitettiin, mikä koettiin opettavaisena. Taiteellista ohjausta käytettiin ainoastaan kvarteton harjoittamiseen pari viikkoa ennen konserttia, sillä näin saatiin enemmän aikaa teoksesta nousevien haasteiden ja kysymysten miettimiseen soittajien kesken. Ratkaisu palveli myös soittajien taiteellista kehittymistä. Musiikkia elämästä -Romantiikan ajan kamarimusiikkia -konsertti pidettiin Kuopion Musiikkikeskuksen Kamarimusiikkisalissa 28.11.2012. Tekijä oivalsi produktion aikana musiikin olevan ennemmin mielen liikettä, kuin soittamista. Produktion jälkeen tekijä huomasi kehittyneensä sekä musiikillisesti että taiteilijana. Soittajat oppivat produktiosta paljon ja kokivat yhdessä tekemisen antoisana. Konsertista onnistuttiin luomaan tunnelmallinen ja lämminhenkinen tapahtuma. Yleisö oli nauttinut konsertista ja musiikki oli puhutellut monia, mikä oli parasta palautetta tekijälle.This thesis was carried out as a chamber music concert because the student had played a lot of chamber music during her studies. Felix Mendelssohn’s string quartet A minor Op. 13 and Sergey Rachamaninoff’s pianotrio G minor No 1 were selected in the repertoire. The aim was to do a high-level and nuanced concert. Moreover, the student wanted to improve the skills of chamber music playing as well as violin playing and grow up as an artist, too. The concert event was wanted to be festive; the concert poster and playbill were beautiful and clear, the stage was ornate and performes wore evening gowns. The performers of the concert were Rigoroso-string quartett: Eija Kajava, violin, Marjaana Oliveira, violin, Sonja Koistinen, viola and Aino Alanne, cello and piano trio: Eija Kajava, violin, Aino Alanne, cello and Sauli Lämsä, piano. In addition to the high musical aims, the players tried to react to the playing of the other group members and the most important thing was the listening. In this report two very different composers are introduced as well as their most essential compositions and style of composing. Musical pieces performed in the concert are described by the student’s own experience. Encyclopedia of music and a biography were used as references. Different stages of production are elucidated in the report; the planning of concert repertoire, the practicing process of compositions, the arrangements of the concert and the realization of the concert. Works were practiced from one to three times per week starting from the beginning of September and they were performed a few times before the actual concert. Some of the concerts were recorded, which was found to be pedagogic. The artistic quidance was used only to train the quartet a couple of weeks before the concert. This way, there was more time to think about the challenges and the problems of the compositions by players themselves. This solution was also good for the artistic development of the musicians. Music of life -Chamber music of the romantic time period -concert was held in the Chamber music hall of the Kuopio Music Centre on the 28th of November 2012. The student understood during the production that music is more like the movement of mind than playing. After the production, the student noticed that she had developed musically and as an artist, too. Players learned very much during the project and they felt the cooperation was fruitful. The student managed to create an atmospheric and warm happening. The public enjoyed the concert and the music touched many people which were the best feedback for the musicians

Eduskunnan kirjaston asiakastilojen uusimissuunnitelman evaluointi

Eduskunnan kirjaston tilat saneerataan ja jäsennellään uudelleen vastaamaan nykyaikaisen kirjaston vaatimuksia. Tilasuunnittelun tavoitteena oli luoda kirjasto, jonka tilat ovat monipuoliset, toimintaan soveltuvat, esteettömät ja joustavasti muunneltavat. Yksittäisten tilojen tulisi yhdessä muodostaa toimiva, monipuolinen ja esteettinen kokonaisuus. Sitä varten selvitettiin, millaisia kirjaston asiakastiloihin kohdistuvia muutoksia on tarpeen tehdä, jotta uusitut tilat olisivat toimivat ja asiakkaiden tarpeita vastaavat. Tarkastelussa otettiin huomioon Eduskunnan kirjaston tehtävä ja palveluiden kehittäminen, koska tilat ja toiminta liittyvät tiiviisti yhteen. Tässä tutkimuksessa arvioitiin Eduskunnan kirjaston asiakastilasuunnitelman toimivuutta evaluoinnin menetelmiä käyttäen. Tutkimusta taustoitettiin kirjastotiloja ja niiden suunnittelua käsittelevällä kirjallisuudella. Nykyaikaisten toimivien kirjastotilojen on täytettävä huomattava määrä erilaisia laatuvaatimuksia. Kirjastorakennusten ollessa arkkitehtonisesti hyvinkin erilaisia, muistuttavat niiden toimintaan tarvittavat tilat paljon toisiaan. Ideoita ja vertaistietoa suunnitelmille haettiin tutustumalla muiden kirjastojen tiloihin. Tutkimuskirjallisuudesta johdettiin kahdeksan kirjastotilojen laatuominaisuuksia kuvaavaa kriteeriä, joiden avulla arvioitiin uusittavien asiakastilojen suunnitelmaa ja sen toimivuutta. Valitut kriteerit ovat luonteeltaan sellaisia, että ne sopivat yleisemmälläkin tasolla kirjastotilojen arviointiin. Evaluointitulosten pohjalta voi päätellä, että useimmissa tavoitteissa onnistuttiin, mutta suunnitelmaan jäi myös parantamisen varaa. Tutkimustulokset heijastavat tutkittujen asiakastilojen toimivuutta ja valittujen ratkaisujen käyttökelpoisuutta. Kulttuurihistoriallisesti merkittävän kohteen koskemattomuus rajoitti paikoin muutossuunnitelmia. Tuloksia voidaan hyödyntää kokonaissuunnitelman kehittämisessä edelleen erityisesti toimimattomien ja keskeneräisten suunnitelmien osalta. Ne avaavat mahdollisuuden kehittää tilojen lisäksi myös toimintaa

Eduskunnan kirjaston asiakastilojen uusimissuunnitelman evaluointi

Eduskunnan kirjaston tilat saneerataan ja jäsennellään uudelleen vastaamaan nykyaikaisen kirjaston vaatimuksia. Tilasuunnittelun tavoitteena oli luoda kirjasto, jonka tilat ovat monipuoliset, toimintaan soveltuvat, esteettömät ja joustavasti muunneltavat. Yksittäisten tilojen tulisi yhdessä muodostaa toimiva, monipuolinen ja esteettinen kokonaisuus. Sitä varten selvitettiin, millaisia kirjaston asiakastiloihin kohdistuvia muutoksia on tarpeen tehdä, jotta uusitut tilat olisivat toimivat ja asiakkaiden tarpeita vastaavat. Tarkastelussa otettiin huomioon Eduskunnan kirjaston tehtävä ja palveluiden kehittäminen, koska tilat ja toiminta liittyvät tiiviisti yhteen. Tässä tutkimuksessa arvioitiin Eduskunnan kirjaston asiakastilasuunnitelman toimivuutta evaluoinnin menetelmiä käyttäen. Tutkimusta taustoitettiin kirjastotiloja ja niiden suunnittelua käsittelevällä kirjallisuudella. Nykyaikaisten toimivien kirjastotilojen on täytettävä huomattava määrä erilaisia laatuvaatimuksia. Kirjastorakennusten ollessa arkkitehtonisesti hyvinkin erilaisia, muistuttavat niiden toimintaan tarvittavat tilat paljon toisiaan. Ideoita ja vertaistietoa suunnitelmille haettiin tutustumalla muiden kirjastojen tiloihin. Tutkimuskirjallisuudesta johdettiin kahdeksan kirjastotilojen laatuominaisuuksia kuvaavaa kriteeriä, joiden avulla arvioitiin uusittavien asiakastilojen suunnitelmaa ja sen toimivuutta. Valitut kriteerit ovat luonteeltaan sellaisia, että ne sopivat yleisemmälläkin tasolla kirjastotilojen arviointiin. Evaluointitulosten pohjalta voi päätellä, että useimmissa tavoitteissa onnistuttiin, mutta suunnitelmaan jäi myös parantamisen varaa. Tutkimustulokset heijastavat tutkittujen asiakastilojen toimivuutta ja valittujen ratkaisujen käyttökelpoisuutta. Kulttuurihistoriallisesti merkittävän kohteen koskemattomuus rajoitti paikoin muutossuunnitelmia. Tuloksia voidaan hyödyntää kokonaissuunnitelman kehittämisessä edelleen erityisesti toimimattomien ja keskeneräisten suunnitelmien osalta. Ne avaavat mahdollisuuden kehittää tilojen lisäksi myös toimintaa