Properties of Perceptual Motor After-Effects in Visuo-Spatial Tasks

A series of experiments were conducted with the general theme and aim of exploring some of the yet to be determined properties of perceptual motor processing after-effects in visuo-spatial tasks. Using a variety paradigms, procedures and methods of analysis, numerous factors of interest were manipulated and examined to determine their implications related to how we process, store, make decisions and execute task requirements when presented with both relevant and irrelevant visuo-spatial information. Experiment 1 investigated how distractor-generated response retrieval occurs; either via ‘inherent’ processing of high association strength links, or the application of task assignment rules (i.e., response selection determinants) for both visible and masked primes. Results indicated that visible prime distractors involved both response retrieval determinants; the inherent response being more highly activated and inhibited. Masked data also indicated that both retrieval determinants were involved, though not unequivocally. Experiment 2 was concerned with the information storage and retrieval processing; namely, an episodic storage via indirect retrieval hypothesis was tested and supported. This experiment was unique in that it relied on a newly discovered inhibitory after-effect (Error Protection) to indicate indirect retrieval and episodic storage. It was also the first replication of this new inhibitory after-effect. Experiment 3 aimed to determine whether relevant and irrelevant stimulus object features bind to each other and to their associated responses during perceptual processing in visuo-spatial tasks. Strong evidence of location (relevant) to response binding was observed in most cases; weak evidence of identity (irrelevant) to response binding was also observed in some instances. Experiment 4 also examined feature binding, but in a different way. A cueing procedure allowed testing for whether the detrimental performance impact of binding violations could be modulated if the knowledge of the upcoming violation was given in advance. Although the cue information was used, data indicated that advanced knowledge of an impending violation did not reduce the violation’s latency increasing impact. In sum, the combined findings from these Experiments extended upon previous related research, delineated some yet to be discovered properties of cognition and human information processing in the visuo-spatial field, and provided some needed first replications

DO CENTRALLY LOCATED CUES CAUSE ORIENTATION INHIBITION?

Inhibitory after-effects (IAEs) arise when prior acts of inhibition interfere with current related processing. Such after-effects arise at central, distracter-occupied locations when all locations are central (pure), but not when central and peripheral event positions are mixed within a trial series. An explanation for this result, tested here, was that a single distracter presentation in mixed, but not pure, designs causes the formation of an inhibitory net vector that becomes the centre of inhibition, and which points midway between the two potential locations (central/peripheral) on the distracter side of midline. The predicted decrease in inhibitory after-effect size for the mixed, relative to the pure, condition was supported; indicative of inhibitory net vector involvement, while also extending the net vector model proposed by Klein et al. (2005). Unexpectedly, inhibitory after-effects were produced in the pure central condition, precluding a test of why it appears in mixed designs

The significance of air traffic regarding emission reductions in the whole transport sector

Diplomityön tarkoituksena oli selvittää missä määrin lentoliikenteen polttoaineen kysyntä ohjaa raakaöljyn jalostuksen määrää tilanteessa, jossa bensiinin ja dieselin kysyntä on merkittävästi vähentynyt esimerkiksi sähköautojen yleistymisen myötä. Työssä tutkittiin, kuinka paljon raaka-aineita on saatavilla biopolttoaineiden valmistusta varten, voidaanko kerosiinia valmistaa enemmän samasta tai pienemmästä määrästä raakaöljyä ja voidaanko bensiiniä ja dieseliä käyttää jotenkin muuten kuin energiaksi polttamalla. Tulosten perusteella näyttää siltä, että lähitulevaisuudessa raaka-aineita ei ole tarpeeksi saatavilla niin laajamittaiseen biopolttoaineiden tuotantoon, että niillä voitaisiin korvata valtaosaa lentokerosiinista. Kerosiinin osuutta raakaöljyn jalostustuotteista voidaan nostaa, mutta tämän tutkimuksen puitteissa on mahdoton sanoa, kuinka isoksi osuus on mahdollista/kannattavaa nostaa. Yksi mahdollinen käyttökohde jalostuksessa ylijääneille bensiinille, dieselille ja muille jakeille on valmistaa niistä vetyä, mutta parempiakin lähteitä vedynvalmistukseen löytyy. Vetyä voisi käyttää vetyautojen polttoaineena tai energian varastoimiseen kysynnän vaihteluiden tasaamiseen.The purpose of the master’s thesis was to find out how much the amount of crude oil refined is controlled by the demand of jet fuel in a situation, where the demands of gasoline and diesel were significantly reduced due to for example electric cars becoming more common. In the thesis it was studied how much raw material is available for the manufacturing of biofuels, whether more jet fuel can be produced from the same or a smaller amount of crude oil and whether gasoline and diesel can be used in other ways than to burn them to produce energy. It appears that in the near future there will not be sufficient raw materials available to produce enough biofuels to replace a majority of jet fuel demand. Jet fuel’s portion of the products of crude oil refining can be raised, but in this thesis’ scope it can’t be specified to what level it can be possibly/feasibly raised. One possible use for the remaining gasoline, diesel and other fractions would be to produce hydrogen from them, although better sources for that exist. Hydrogen could be used as fuel for hydrogen cars or energy storage to even out fluctuations in energy demand

Opettajan työn mieli : luokanopettajien kokemuksia työnsä merkityksellisyydestä

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on lisätä ymmärrystä opettajan työn merkityksellisyydestä. Merkityksellisyyden kokeminen on todettu tärkeäksi hyvinvoinnin ja työmotivaation ylläpitäjäksi. Merkityksellisyyden kokemus on yhteydessä psykologisten perustarpeiden - omaehtoisuuden, kyvykkyden ja yhteenkuuluvuuden - täyttymiseen sekä hyväntekemiseen. Kun yhä useampi opettaja uupuu ja vaihtaa alaa, herää kysymys, kokevatko opettajat työssään merkityksellisyyttä. Opettajan työn voi ajatella olevan lähtökohtaisesti merkityksellistä, joten kiinnostus kohdistuu ennen kaikkea siihen, tuntevatko opettajat työn merkityksellisyyttä työnsä arjessa. Tutkimus on luonteeltaan fenomenologis-hermeneuttinen, mutta siinä on myös narratiivisia piirteitä. Tutkimuksen aineistona on kuuden luokanopettajan kertomukset merkityksellisyyden kokemuksesta työssä. Tavoitteena on luoda uutta tietoa aineiston ja tutkijan vuoropuheluna laadullista sisällönanalyysia apuna käyttäen ja syventää näin ymmärrystä merkityksellisyydestä luokanopettajan työssä. Tutkimuksen tulosten mukaan opettajat kokevat työnsä merkityksellisenä, mutta erilaiset tekijät työn arjessa saavat välillä merkityksellisyyden tunteen katoamaan. Merkityksellisyys syntyy ennen kaikkea kasvatussuhteesta oppilaisiin sekä mahdollisuudesta vaikuttaa työllään lapsiin ja laajemmin yhteiskuntaan. Jotta merkityksellisyyden tunne pysyy yllä, tarvitaan tukea yhteisöltä, arjen sujuvuutta ja iloa sekä kokemuksia, jotka vahvistavat omaa kehitystä ja hyvinvointia. Erityisesti kiire ja riittämättömyyden tunne kuormittavat opettajia ja saavat kyseenalaistamaan niin oman ammattitaidon kuin työn merkityksellisyyden. Kyky keskittyä pieniin hetkiin ja siihen minkä itse kokee tärkeäksi, auttaa muistamaan syystä tai toisesta kadonneen merkityksellisyyden tunteen. Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että tunne työn merkityksellisyydestä on tärkeää opettajien motivoitumisen ja työssä jaksamisen kannalta. Koulua koskevia päätöksiä tehdessä olisi arvostettava opettajien lähtökohtaista kokemusta työn merkityksellisyydestä ja taattava opetussuunnitelman ja työn käytännön tasolla opettajille mahdollisuus säilyttää työn merkityksellisyys. Luokanopettajat ovat sitoutuneita kasvatustehtävään, josta työn mieli ennen kaikkea löytyy. Opettajien merkityksellisyyden kokemuksesta huolehditaan parhaiten antamalla opettajille mahdollisuus ja aikaa keskittyä oppilaiden kohtaamiseen, oman opetuksen suunnitteluun ja työn reflektointiin. Huolehtimalla opettajien mahdollisuudesta kokea merkityksellisyyttä työssään, huolehditaan samalla opetuksen laadusta ja oppilaiden hyvinvoinnista

Kalifiksi kalifin paikalle : tulkinta al-Qaida-verkoston globaalista terrorismista

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksessa tarkastellaan al-Qaida-terroristiverkoston motiiveja, tavoitteita sekä päämäärien saavuttamiseksi käytettyjä keinoja. Tarkoituksena on samalla jäsentää al-Qaidan toimintaa käsittelevien tutkimusten kenttää ja luoda pohjaa jatkotutkimusten perustaksi. Verkoston toiminnan todetaan jakautuvan kahtia yhtäältä muslimimaissa käytävän kamppailun ääri-islamististen liikkeiden ja valtaapitävien maltillisten hallitusten sekä toisaalta verkoston ja Yhdysvaltain ulkopoliittisten intressien vastustamisen välillä erityisesti Lähi-idässä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, tulisiko verkosto käsittää eräänlaisena muslimimaiden islamististen liikkeiden kattojärjestönä vai onko al-Qaida ensisijaisesti Yhdysvaltain hegemonisen järjestelmän epäsymmetrinen haastaja. Tutkielman perusoletuksena on, että al-Qaidan terrorismi on rationaalista ja tarkoitushakuista toimintaa, jonka taustalla vaikuttavat selkeät, poliittiset vaikuttimet. Työssä pohditaan myös al-Qaidan luonnetta organisaationa ja sen monipuolista suhdetta ympäröivään kansainväliseen järjestelmään. Lisäksi kartoitetaan verkoston ideologiaa ja sen tavoitteita al-Qaidan johtajan, Osaman bin Ladenin, puheiden ja haastattelujen avulla. Työ kokoaa aiemmin esitetyistä näkemyksistä verkoston toimintaa selittävät teoriat islamin sisäisestä konfliktista ja Yhdysvaltoja vastaan käytävästä taistelusta. Teoriakokonaisuudet pyrkivät asettamaan al-Qaidan esittämät tavoitteet keskinäiseen tärkeysjärjestykseen ja luomaan mahdollisimman selkeän kuvan keinoista, joilla verkosto pyrkii nämä päämäärät saavuttamaan. Tutkielmassa muodostettuja teorioita analysoidaan johtamalla niistä kaksi hypoteesia al-Qaidan strategiasta. Ensisijassa Yhdysvaltain vastainen toiminta näyttäisi tarkoittavan epäsymmetrisen konfliktin strategiaa ja islamin sisäisen valtataistelun voidaan nähdä merkitsevän verkoston pyrkimystä saavuttaa tavoitteisiinsa katalyyttisen terrorismin strategiaa hyödyntäen. Teorioiden vastakkainasettelu viedään hypoteesien avulla pidemmälle ja samalla analyysiin sisällytetään elementtejä epäsymmetrisiä konflikteja sekä vasemmistolaisryhmien terrorismia käsittelevistä tutkimuksista. Tutkielma ei asetu analyysin jälkeenkään täysin toisen muodostetun teorian kannalle, vaan korostaa al-Qaidan pyrkivän tavoitteisiinsa Yhdysvalloissa synnytetyn reaktion avulla

Älykäs ympäristö kotona

Tiivistelmä. Älykäs teknologia ja älykodit ovat viime vuosikymmeninä yleistyneet entisestään. Älykotien rakentaminen on kasvussa ja älyasunnot ovat tulleet tavallisten kuluttajien markkinoille. Älykotien käyttäjien tarpeita, asenteita ja hyväksyntää tulisi tutkia tarkemmin, jotta älykodit voivat vastata asukkaiden arjen tarpeita. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli vastata seuraavaan tutkimuskysymykseen: Kuinka tavalliset ihmiset kokevat älykkään teknologian osana heidän kotiaan? Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia älykästä ympäristöä arjessa. Mitkä ovat asukkaiden asenteet älykoteja kohtaan, miten asukkaat kokevat älykkään teknologian heidän arjesssaan ja kuinka älykäs ympäristö vastaa tavallisten ihmisten arjen tarpeisiin ja kuinka älykoteja tulisi kehittää tulevaisuudessa. Tässä tutkimuksessa tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Empiirinen aineisto kerättiin haastattelujen avulla. Haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastateltavina oli kahdeksan 22–82-vuotiasta miestä ja naista Kummatin asuinalueelta Raahesta. Haastateltavat asuivat asuinnoissa, joihin oli sisällytetty arjen teknologiaa. Tutkimustuloksista voidaan todeta, että haastateltavien tietämys arjen teknologiasta ja älykodeista oli vähäistä. Haastateltavien teknologian tarve oli vähäistä heidän arjessaan, se painottui lähinnä tietokoneeseen ja kännykkään. Tulevaisuuden osalta haastateltavat toivoivat elämäänsä lisää yhteisöllisyyttä, sosiaalista vuorovaikutusta, ihmisten kohtaamista ja aktiivista elämää. Kodit tulisi säilyttää koteina, vaikka niissä älyteknologiaa olisikin. Kodissa ihmisen tulisi olla ensisijalla ja teknologian tulla vasta seuraavalla sijalla

Audit of the University of Turku 2015

The Finnish Education Evaluation Centre has conducted an audit of the University of Turku. Based on the audit report, the Higher Education Evaluation Committee has decided to require the institution to undergo a re-audit. The audit took place throughout 2014 with the final decision being made in early 2015