The effect of writing modality on recollection in children and adolescents

We set out to assess the extent to which writing modality affects recollection in children and adolescents. We examined 10- to 11-year-old children’s (N = 63) and 16-year-old adolescents’ (N = 43) handwriting, keyboarding with a laptop computer and keyboarding with a touchscreen tablet computer or mobile phone in a within-subjects experimental design. Participants were instructed to write down stories dictated to them in the three writing modalities. Recollection of the stories was assessed using free recall of details in the stories. The results indicate that the writing modality affects recollection, handwriting leading to better recollection. However, currently, digital writing tools are inundating classrooms and workplaces around the globe, making their competent use a necessity in today’s world. For example, in Finland, students are obligated to use a laptop in upper secondary education and in the national final examination. In light of the results, we highlight the importance of balancing the instruction and practice of different writing modalities. Given the limitations of this study, we suggest conducting a larger-scale study and further research on the educational and cognitive implications of using and learning to write using multiple writing modalities.Peer reviewe

Nuorten lukemisvaikeudet ja lukemiseen yhteydessä olevat tekijät kielessämme

Tutkimuksessa tarkasteltiin suomenkielisten nuorten lukutaitoa ja sen taustalla olevia kognitiivisia tekijöitä. Artikkeli on ilmestynyt lehdessä Scientific Studies of Reading otsikolla ”The nature of and factors related to reading difficulties among adolescents in a transparent orthography”. Tutkimuksessa verrattiin sanojen, pseudosanojen (merkityksettömien sanojen) ja tekstin lukemisen nopeutta ja tarkkuutta sekä nopean sarjallisen nimeämisen ja fonologisen prosessoinnin yhteyttä lukemisvaikeuksisten ja tyypillisesti lukevien nuorten ryhmissä. Nuorten lukemisvaikeudet näkyivät ensisijaisesti hitaana lukemisena. Lukemistarkkuus oli ongelma aikapaineistetussa pseudosanojen lukemistehtävässä. Sarjallisen nimeämisen nopeus oli yhteydessä lukemisnopeuteen ja fonologinen prosessointi lukemisen tarkkuuteen. Tämän lisäksi lukemisvaikeuksisten nuorten ryhmässä sarjallisen nimeämisen nopeus oli yhteydessä myös lukemistarkkuuteen ja tyypillisesti lukevien ryhmässä fonologinen prosessointikyky lukemisnopeuteen. Tutkimus osoitti, että nuorten lukutaidon taustalla ovat samat keskeiset kognitiiviset tekijät kuin lapsillakin.nonPeerReviewe

Oppimisvaikeuksien, motivaation ja oppijaminäkäsityksen merkitys ammatillisista opinnoista valmistumisessa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, missä määrin oppimisvaikeuksien vaikutus ammatillisesta koulutuksesta valmistumiseen on yhteydessä motivaatioon ja millaisia käsityksiä heikosti opiskeluun motivoituneilla opiskelijoilla on itsestään opiskelijana. Tutkimus koostui määrällisestä kyselytutkimuksesta ja laadullisesta haastattelututkimuksesta, joista määrälliseen osuuteen osallistui 554 ja laadulliseen osuuteen 44 ammattiopiston opiskelijaa. Tulokset osoittivat, että ne opiskelijat, joilla oli oppimisvaikeuksia mutta tyypillinen motivaation, valmistuivat pääosin tavoiteajassa. Sen sijaan niiden, joilla oli sekä heikko motivaatio että oppimisvaikeuksia, valmistumatta jääminen oli tilastollisesti todennäköistä. Heikosti motivoituneiden opiskelijoiden oppijaminäkäsitykset eivät olleet kuitenkaan keskenään samanlaisia. Omaa yritystä korostavilla opiskelijoilla oli myönteinen, kun taas oppimisen vaikeuksien lannistamilla opiskelijoilla kielteinen kuva itsestään oppijoina. Sen sijaan ala- tai oppiainesuuntautuneiden sekä olosuhteita kritisoivien opiskelijoiden käsitys itsestään oppijana vaihteli. Opiskelijoiden heterogeenisyys sekä oppimisen vaikeuksiltaan että oppijaminäkäsityksensä puolesta haastaa tukitoimien suunnittelun. Yhteisopettajuus sekä se, että ammatillisten opettajien taitoja oppimisen tukemisessa vahvistetaan, voivat auttaa kohtaamaan erilaisia tuen tarvitsijoita.peerReviewe

Motivational sources of practical nursing students at risk of dropping out from vocational education and training

Abstract The aim of this study was to contribute to the understanding of the reasons for low or high academic motivation among practical nursing students at risk of dropping out from vocational education and training. The research data consisted of semi-structured interviews with 14 Finnish students, which were analysed by qualitative content analysis. The analysis identified six motivational sources. Two of these sources — Responsible agency and Completing out of necessity — were related to engagement in studying, whereas two other sources — Exhaustion from learning challenges and Tight-roping between competing responsibilities — were related to disengagement from studying. Emotional drive and Social orientation were ambivalent motivation sources, partly pushing towards engagement as well as to disengagement, depending on the circumstances. Overall, the complicated reasons for low or high motivation were found to be heterogeneous and, consequently, the ways to support students may also vary