Kotikuntoutusmallin kehittäminen Kiteen kotihoidolle

Kotiin annettavat palvelut ja kotikuntoutus ovat nousseet valtakunnallisesti tärkeiksi kehittämiskohteiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tämä opinnäytetyö toteutettiin työelämälähtöisenä kehittämishankkeena Kiteen kaupungin kotihoitoon. Opinnäytetyön tavoitteena oli jo olemassa olevien kotikuntoutuksen mallien pohjalta luoda yhdessä työntekijöiden kanssa kotikuntoutuksen toimintamalli Kiteelle. Toimintamallin tarkoituksena oli lisätä kotihoidon ja fysioterapian yhteistyötä asiakkaiden toimintakyvyn edistämiseksi ja sitä kautta palvelutarpeen vähentämiseksi. Kehittämistä varten valittiin työntekijöistä kehittämistyöryhmä. Kotikuntoutuksen toimintamallin kehittäminen aloitettiin alkukartoituksella ja tavoitteiden asettamisella, josta edettiin mallin kehittämisen kautta mallin kokeiluun. Osallistamisella haluttiin varmistaa työntekijöiden sitoutuminen toimintamallin kokeiluun. Toimintamallin kokeiluun osallistui lopulta vain yksittäisiä työntekijöitä. Opinnäytetyö osoitti, että pelkkä osallistaminen ei riitä toiminnan muutokseen. Kyse on myös asenteesta, jonka muuttamiseen tarvitaan johtamista ja esimiehen osallistumista. Toimintamallin kokeilu osoitti kuitenkin sen, että lisäämällä kotihoidon ja fysioterapian välistä yhteistyötä voidaan parantaa kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden toimintakykyä ja vähentää palvelujen tarvetta. Lisäksi kokeiluun osallistuneet työntekijät kokivat uuden toimintamallin lisäävän myös oman työn mielekkyyttä ja työmotivaatiota.Services provided in the client’s home and home-based rehabilitation have become important national development projects in the social and healthcare sector. This thesis was implemented as a work life oriented project for Kitee Home Care Services. The aim of this thesis was to create a new operation model for home-based rehabilitation in collaboration with a chosen group of employees. This model was based on the existing models. The purpose of this new operation model was to increase the level of collaboration between home care and physiotherapy services. The aim of the new model was to decrease the need for home care services and to improve functional ability in older people. The development project started by analysing the present state of working methods and setting goals for the change. The new operation model was created and brought into practice. This thesis indicated that the working methods of the employees did not change through interaction. The participation of the management and strong leadership are also needed. The co-operation between home care and physiotherapy services can improve functional ability in older clients. It can also decrease the need for home care services. The employees who changed their working methods noticed improvement in their working motivation

Preoperative C-reactive protein to albumin ratio and oral health in oral squamous cell carcinoma patients

BackgroundThe C-reactive protein to albumin (CRP/alb) ratio can predict early survival of a hospitalized patient. We evaluated factors that influence the preoperative CRP/alb ratio in oral squamous cell carcinoma (OSCC) patients and in particular clarified the role of oral health to this ratio.Materials and methodsData from surgically treated OSCC patients were collected retrospectively. The outcome variables were preoperative CRP/alb ratio, CRP level, and alb level. The studied predictors were total number of teeth, periodontal stability, marginal bone loss, tumour stage, T-class, lymph node status, and site. The statistical significance of age, sex, comorbidity combination of age and disease history (Charlson Comorbidity Index [CCI]), smoking, and alcohol history for outcome variables were evaluated. Patient 3-month mortality and occurrence of postoperative infections were recorded.ResultsA total of 159 patients were included in the study. The early mortality was 3.8%. CRP/alb was higher in these patients than in those who survived. The only independent variables for CRP/alb changes were CCI and heavy alcohol use. The CRP/alb ratio was significantly lower in non-heavy alcohol users (odds ratio [OR] 0.114, 95% confidence interval [CI] 0.024-0.541; adjusted p = 0.006) than in other patients. Patients with CCI 0-1 were more likely to have a lower CRP/alb ratio than patients with CCI >= 5 (OR 0.033, 95% CI 0.004-0.284; adjusted p = 0.002). In addition, high CRP/alb ratio associated with postoperative infections (p = 0.026).ConclusionsThe CRP/alb ratio was high in OSCC patients with combined comorbities of age and disease history and in patients with heavy alcohol use. Oral health or tumour-related variables did not independently affect the CRP/alb ratio. The CRP/alb ratio appears suitable for prediction of OSCC patient early survival.Peer reviewe

Challenges in diagnosing head and neck cancer in primary health care

Background Early diagnosis of head and neck cancer (HNC) will improve patient outcomes. The low incidence of HNC renders its detection challenging for a general practitioner (GP) in primary health care (PHC). Patients and methods To examine these challenges, our cohort consisted of all patients visiting PHC centres in the City of Helsinki in 2016. We chose 57 ICD-10 codes representing a sign or symptom resulting from a possible HNC and compared data for all new HNC patients. Results A total of 242,211 patients (499,542 appointments) visited PHC centres, 11,896 (5%) of whom presented with a sign or symptom possibly caused by HNC. Altogether, 111 new HNCs were diagnosed within the Helsinki area, of which 40 (36%) were referred from PHC. The median delay from the initial PHC visit to the referral to specialist care was 5 days, whereby 88% of patients were referred within one month. Conclusions Despite the low incidence of HNC and the large number of patients presenting with HNC-related symptoms, GPs working in PHC sort out potential HNC patients from the general patient group in most cases remarkably effectively.KEY MESSAGES For every head and neck cancer (HNC) patient encountered in the primary health care, a general practitioner (GP) will meet approximately 6000 other patients, 100 of whom exhibit a sign or a symptom potentially caused by a HNC. Despite the low incidence of HNC, GPs referred patients to specialist care effectively, limiting the median delay from the initial appointment to referral to only 5 days.Peer reviewe

Long-term quality of life after surgery of head and neck cancer with microvascular reconstruction : a prospective study with 4.9-years follow-up

Purpose The aim of this study was to evaluate the long-term health-related quality of life (HRQoL) of head and neck cancer patients with microvascular surgery. Surgical treatment causes great changes in patient HRQoL. Studies focusing on long-term HRQoL after microvascular reconstruction for head and neck cancer patients are scarce. Methods We conducted a prospective study of 93 patients with head and neck cancer and microvascular reconstruction in Helsinki University Hospital Finland. HRQoL was measured using the 15D instrument at baseline and after a mean 4.9-years follow up. Results were compared with those of an age-standardized general population. Results Of the 93 patients, 61 (66%) were alive after follow-up; of these, 42 (69%) answered the follow-up questionnaire. The median time between surgery and HRQoL assessment was 4.9 years (range 3.7-7.8 years). The mean 15D score of all patients (n = 42) at the 4.9-years follow up was statistically significantly (p = 0.010) and clinically importantly lower than at baseline. The dimensions of "speech" and "usual activities" were significantly impaired at the end of follow up. There was a significant difference at the 4.9-years follow-up in the mean 15D score between patients and the general population (p = 0.014). After follow up, patients were significantly (p <0.05) worse off on the dimensions of "speech," "eating," and "usual activities." Conclusions Long-term HRQoL was significantly reduced in the whole patient cohort. Speech and usual activities were the most affected dimensions in head and neck cancer patients with microvascular reconstruction at the end of the 4.9-years follow up.Peer reviewe

Lypsylehmät sopeutuivat hyvin siirtoon parsinavetasta automaattiseen lypsyjärjestelmään

Tutkimuksessa tarkasteltiin lypsylehmien yksilöllistä sopeutumista siirryttäessä suoraan parsinavetastapihaton automaattiseen lypsyjärjestelmään. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena lämminpihatossakevään ja syksyn 2004 välisenä aikana sekä kyselytutkimuksena 16 tilalle, jotka olivat siirtyneetsuoraan parsinavetasta automaattiseen lypsyjärjestelmään. Suurin osa lehmistä tottui nopeasti uuteenlypsyjärjestelmään. Lehmien totuttamiseen tarvittiin jonkun verran ylimääräistä työtä kahdenensimmäisen viikon aikana siirron jälkeen. Työ oli lähinnä lehmien ajamista robotille.TapaustutkimusTapaustutkimuksessa 28 ayshire lehmää siirrettiin suoraan parsinavetasta pihattoon ja robottilypsyyn.Pihattoon siirrettyjen lehmien annettiin ensin tutustua rauhassa uuteen ympäristöön. Totutettaessalehmiä robotille houkutusrehua oli jatkuvasti tarjolla. Tarvittaessa lehmiä ajettiin, vedettiin jatyönnettiin robotille. Lehmien käyttäytymistä tarkkailtiin suoralla seurannalla (focal sampling) niidenmennessä robotille kahdeksalla lypsykerralla neljän päivän ajan. Pelkkiä robotin läpikulkukertoja eihuomioitu laskennassa.Kaksikymmentä lehmää käyttäytyi rauhallisesti ja pelottomasti heti ensimmäisestä robotillakäyntikerrasta lähtien. Kuudennella lypsykerralla kirjattiin havainnot 18 lehmästä, joista yhtä vaillekaikki kulkivat robotille joko aivan itsenäisesti tai vaativat vain vähäistä ajamista. Kaksi viikkoarobotin käyttöönoton jälkeen kaikki lehmät kävivät robotilla ilman ajamistaKyselytutkimusKyselytutkimus tehtiin 16 tilalle, jotka olivat siirtyneet suoraan parsinavetasta automaattiseenlypsyjärjestelmään. Kyselytutkimus tuki tapaustutkimuksen havaintoja. Vastausten mukaan lehmätsuhtautuivat lypsyrobottiin uteliaasti. Parsinavetasta automaattiseen lypsyjärjestelmään siirryttäessä80 % lehmistä tottui uuteen järjestelmään helposti.Lehmiä oli totutettu lypsyrobottiin ajamalla (11 tilaa), rehulla houkuttelemalla (7), vetämällä (3)ja jollakin muulla tavalla (5). Muita tapoja olivat lehmän työntäminen lypsyrobottiin sekä lehmienvieminen navettaan ennen lypsyrobotin käyttöönottoa. Yhdellä tilalla lehmiä totutettiin pyyhkimälläniiden utareita lypsypyyhkeellä ennen robottilypsyä, jotta lehmällä olisi lypsytapahtumassa jotaintuttua. Useilla tiloilla käytettiin useita totutustapoja yhtäaikaisesti, jotta tottuminen nopeutuisi.Ensikoiden ja vanhempien lehmien tottumisessa robottiin ei ollut vastausten mukaan suuria eroja. Yksitai useampi lehmä poistettiin joka toisella tilalla automaattiseen lypsyjärjestelmään siirryttäessä.Yleisin poiston syy oli matala, robottiin sopimaton utarerakenne

Branched-Chain Amino Acid Deprivation Decreases Lipid Oxidation and Lipogenesis in C2C12 Myotubes

Impaired lipid metabolism is a common risk factor underlying several metabolic diseases such as metabolic syndrome and type 2 diabetes. Branched-chain amino acids (BCAAs) that include valine, leucine and isoleucine have been proven to share a role in lipid metabolism and hence in maintaining metabolic health. We have previously introduced a hypothesis suggesting that BCAA degradation mechanistically connects to lipid oxidation and storage in skeletal muscle. To test our hypothesis, the present study examined the effects of BCAA deprivation and supplementation on lipid oxidation, lipogenesis and lipid droplet characteristics in murine C2C12 myotubes. In addition, the role of myotube contractions on cell metabolism was studied by utilizing in vitro skeletal-muscle-specific exercise-like electrical pulse stimulation (EPS). Our results showed that the deprivation of BCAAs decreased both lipid oxidation and lipogenesis in C2C12 myotubes. BCAA deprivation further diminished the number of lipid droplets in the EPS-treated myotubes. EPS decreased lipid oxidation especially when combined with high BCAA supplementation. Similar to BCAA deprivation, high BCAA supplementation also decreased lipid oxidation. The present results highlight the role of an adequate level of BCAAs in healthy lipid metabolism.Peer reviewe

More Harm Than Benefit of Perioperative Dexamethasone on Recovery Following Reconstructive Head and Neck Cancer Surgery : A Prospective Double-Blind Randomized Trial

Peer reviewe

STAT3 gain-of-function mutations connect leukemia with autoimmune disease by pathological NKG2Dhi CD8+T cell dysregulation and accumulation

The association between cancer and autoimmune disease is unexplained, exemplified by T cell large granular lymphocytic leukemia (T-LGL) where gain-of-function (GOF) somatic STAT3 mutations correlate with co -exist-ing autoimmunity. To investigate whether these mutations are the cause or consequence of CD8+ T cell clonal expansions and autoimmunity, we analyzed patients and mice with germline STAT3 GOF mutations. STAT3 GOF mutations drove the accumulation of effector CD8+ T cell clones highly expressing NKG2D, the receptor for stress-induced MHC-class-I-related molecules. This subset also expressed genes for granzymes, perforin, interferon-y, and Ccl5/Rantes and required NKG2D and the IL-15/IL-2 receptor IL2RB for maximal accumula-tion. Leukocyte-restricted STAT3 GOF was sufficient and CD8+ T cells were essential for lethal pathology in mice. These results demonstrate that STAT3 GOF mutations cause effector CD8+ T cell oligoclonal accumu-lation and that these rogue cells contribute to autoimmune pathology, supporting the hypothesis that somatic mutations in leukemia/lymphoma driver genes contribute to autoimmune disease.Peer reviewe

Interventio päiväkodin työntekijöiden fyysisen työkyvyn kehittämiseksi

Ergonomisesti haastavista työasennoista johtuen päiväkotityöntekijöillä esiintyy runsaasti niskahartiaseudun, selän ja alaraajojen vaivoja. Työntekijöiden liikunta-aktiivisuuden lisäämisellä on todettu olevan yhteys koettuun terveyteen ja työkykyyn sekä sairauspoissaolojen vähentymiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa varsinaissuomalaisen päiväkodin työntekijöiden fyysisen kunnon ja koetun fyysisen työkyvyn taso sekä parantaa kohderyhmän fyysistä työkykyä. Päätavoitteena oli selvittää, pystytäänkö neljä kuukautta kestävän intervention avulla parantamaan ja ylläpitämään päiväkoti työntekijöiden fyysistä työkykyä. Tutkimuksessa käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksessa oli kolme vaihetta. Alkukyselyn avulla selvitettiin työntekijöiden tuki- ja liikuntaelimistön kunto, koettu fyysinen työkyky, liikunta-aktiivisuus sekä motivaatio. Intervention alussa ja lopussa teetettiin kuntotestit, joiden tuloksia verrattiin. Interventioon osallistui 18 päiväkodin työntekijää. Neljä kuukautta kestäneen intervention aikana kokoontumisia järjestettiin yhteensä kymmenen. Intervention jälkeen osallistujille teetettiin loppukysely, jossa kartoitettiin tuki- ja liikuntaelimistön kunto, koettua fyysinen työkyky, liikunta-aktiivisuus, motivaatio sekä intervention tuomat vaikutukset. Tutkimustuloksista voidaan havaita, että työntekijöiden liikunta-aktiivisuus lisääntyi, fyysinen kunto parani ja tuki- ja liikuntaelimistön vaivat vähenivät intervention aikana. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että neljä kuukautta kestävän intervention avulla voidaan parantaa fyysistä kuntoa. Suurta muutosta fyysisen työkyvyn arviossa ei tapahtunut, mutta työn ruumiillisten vaatimusten kannalta työkyky koettiin intervention jälkeen hieman paremmaksi alkutilanteeseen verrattuna.Due to ergonomically challenging postures, day care center workers have several neck and shoulder, back and lower extremity ailments. Increasing the employee’s physical activity has been linked to perceived health, ability to work and a reduction in absences due to illness. The purpose of this thesis was to identify the physical condition and level of perceived physical activity of the day-care centers staff in Southwest Finland, as well as to improve their physical working capacity. The main objective was to determine whether the four-month intervention can improve and maintain the worker’s physical ability to work. This thesis included both quantitative and qualitative research methods. There were three phases in this thesis. The initial survey was used to determine the musculoskeletal fitness, perceived physical working capacity, physical activity and motivation of the employees. Fitness tests were administered at the beginning and the end of the intervention and they were compared with each other. Eighteen day-care center employees took part in the intervention. During the four-month intervention ten group appointments were held among the participants. After the intervention, the participants took part in the final survey, which determined their musculoskeletal fitness, perceived physical working capacity, physical activity and motivation as well as the impact of the intervention. According the research results the physical activity of the employees increased, their physical fitness improved and their musculoskeletal ailments reduced during the intervention. Based on the research a four-month intervention can improve physical fitness. A major change did not take place in the assessment of physical working capacity, but in terms of the physical requirements of the job, the ability to work was perceived to be a little bit better after the intervention compared with the initial situation