”Barbaariset riitit ja oudot menot.” Antiikin roomalaisten näkemyksiä kelttien uskonnosta

This article discusses the Roman conceptions of Celtic religious life. Thus, it does not take any stand on whether these ideas had any equivalency in historical reality. Instead, the Roman attitudes towards Celtic religion are analysed as a part of the Roman image of the Celts as an enemy. Furthermore, the Roman views, for example, on Druids are set within the ethnographic tradition of Graeco-Roman literature. Human sacrifice was one of the most widespread ideas connected with the Celts in Graeco-Roman literature. In the Roman discussion on civilization and barbarity, human sacrifice was always an attribute of the other and it was regarded completely un-Roman. Mainly because of its connection with the human sacrifice, Celtic religion was labelled and consequently suppressed as magic. When depicting the ferocity of the Gauls and human sacrifice of the Druids, the writers of the Roman elite underlined Roman superiority and the pre-eminent role of the Romans as the tamers of the savage barbarians and the benefactors of humankind

Bishops and People : Looking for Local Religious Life in Late Antiquity

The religiosity of late antique and early medieval communities in the Mediterranean world has been vigorously examined and debated. This religious life has been called (among many other terms) ‘popular Christianity,’ ‘local Christianity,’ the ‘second church,’ ‘Religion zweiter Ordnung,’ and ‘the third paganism.’ In my article, I analyse late antique religious life from the viewpoint of encounters—between the ideals of the ecclesiastical elite and the people’s local cultic practices. These practices, embedded in the local communities, varied by regions but we can see similarities in the interaction of bishops with their local population. I will show how the ecclesiastical writers portrayed local cultic practices in negative terms as another religion (‘paganism,’ ‘idolatry,’ ‘demonic/ diabolic practices’), divergent from their own (‘Christianity’), or even as a distortion beyond ‘proper’ religion (‘magic’, ‘superstition’, ‘sacrilege’). In my analysis, I discuss and test various approaches that scholars have developed to understand the tensions between the bishops and the local people: David Frankfurter (local religion), Rubina Raja and Jörg Rüpke (local lived religion), and Nicola Denzey Lewis (magic as lived religion), Lisa Kaaren Bailey (lay religion) and Lucy Grig (popular culture). My focus is on the western Mediterranean world from the fourth to sixth centuries, and the cases of polemical encounters I analyse come from the writings of North Italian, Gallic and Hispanic bishops (Paulinus of Nola, Maximus of Turin, Philaster of Brescia, Caesarius of Arles, and Martin of Braga). I also compare the North Italian, Gallic and Hispanic situations with those in North Africa depicted by Augustine of Hippo.Peer reviewe

A Misunderstood Emperor? : Valens as a Persecuting Ruler in Late Antique Literature

Peer reviewe

Recognizing the Road : Graeco-Roman Appeals for Religious Diversity in the Late Roman Empire

Peer reviewe

Gynekologisten päiväkirurgisten potilaiden kotihoidon ohjaus

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää kotihoidon ohjauksen sisältö, jonka gynekologiset päiväkirurgiset potilaat saavat Hyvinkään sairaalan B-heräämössä ennen kotiin lähtöä. Keskityimme erityisesti emättimen kautta tehtävän kohdunpoistoleikkauksen, emättimen tai kohdun laskeumaleikkauksen ja TVT-inkontinenssileikkauksen kotihoito-ohjeiden sisältöön. Tavoitteena oli edesauttaa laadukkaan kotihoidon ohjauksen toteutumista gynekologisten päiväkirurgisten potilaiden kohdalla Hyvinkään sairaalassa. Saimme aiheen Hyvinkään sairaalan naistentautien ja synnytysten osaston apulaisosastonhoitaja Anneli Autiolta. Opinnäytetyö tehtiin naistentautien poliklinikan henkilökunnan tarpeisiin. Poliklinikan henkilökunta saa tiedon miten potilasta ohjataan postoperatiivisessa vaiheessa. Potilas saa naistentautien poliklinikalla tietoa ja ohjausta ennen leikkausta tulevaan toimenpiteeseen liittyen. Kotihoidon ohjaukseen käytettävää aikaa säästyy, kun naistentautien poliklinikan hoitohenkilöstö tietää millaista ohjausta potilas saa heräämössä ennen kotiin lähtöä. Tämän tiedon saaminen voi yhtenäistää hoitoketjua ja se voi johtaa potilasturvallisuuden paranemiseen. Käytimme työssä monipuolisesti lähteitä ja ajantasaista tietoa. Käsittelimme yleisimmät gynekologiset leikkaukset ja leikkausmenetelmät sekä gynekologisen päiväkirurgian erityispiirteet ja potilaan hoitopolun kokonaisuudessaan. Hoitotyön ohjaus perustuu muun muassa hoitajan ja potilaan taustatekijöihin, oppimiseen, etiikkaan ja lakiin. Käsittelimme niitä asioita, joista hoitaja rakentaa laadukkaan kotihoidon ohjauksen gynekologiselle päiväkirurgiselle potilaalle. Eri ohjausmenetelmät olivat tärkeässä osassa työssämme, erityisesti yksilöohjaus. Yksilöohjaus soveltuu gynekologiselle potilaalle erinomaisesti, koska ohjauksessa käsitellään intiimejä asioita. Käytimme laadullista tutkimusmenetelmää ja toteutimme teemahaastattelun. Haastattelun teemat olivat gynekologisten päiväkirurgisten potilaiden kotihoidon ohjauksen sisältö, kotihoidon ohjauksen apukeinot- ja haasteet. Haastateltavina oli kolme kokenutta anestesiasairaanhoitajaa Hyvinkään sairaalasta, joilla kaikilla oli yli viiden vuoden kokemus gynekologisten päiväkirurgisten potilaiden kotihoidon ohjauksesta. Haastattelun tuloksista selvisi, että kaikki kolme hoitajaa käyttivät ohjausmenetelmänä potilaille yksilöohjausta, joka perustui naistentautien poliklinikan tekemiin kirjallisiin kotihoito-ohjeisiin. Kaikki hoitajat pitivät näitä ohjeita laadukkaina. Apukeinona ohjauksessa toimi kirjallinen ohje ja hoitajien vankka työkokemus. Kotihoidon ohjauksen haasteita olivat esimerkiksi potilaan pelot, ohjaukseen käytettävän ajan rajallisuus ja ohjausympäristön avoimuudesta johtuva heikko intimiteettisuoja. Kaksi haastatelluista toi ilmi, että yhteistyötä naistentautien poliklinikan ja B-heräämön välillä tulisi kehittää, jotta potilaiden kotihoidon ohjaus toteutuisi sujuvammin. Yhteinen osastotunti ja yhteistyön kehittäminen naistentautien poliklinikan ja B-heräämön henkilökunnan välillä tekisi kotihoidon ohjauksesta yhtenäisempää ja saumattomampaa.The purpose of this thesis was to ascertain the content of the home care guidance that gynecological(GYN) day surgery patients receive in Hyvinkää hospital recovery room B, prior to being discharged home. The specific focus was the home care guidance of patients with the following procedures; vaginal hysterectomy, vaginal or uterine prolapse, and tension-free vaginal tape surgery for stress incontinence. The aim was to contribute to the fulfilment of high quality home care guidance for Hyvinkää hospital’s gynecological day surgery patients. This subject was obtained from Anneli Autio, assistant head nurse of Hyvinkää hospital’s GYN and maternity department. The thesis was carried out to serve the needs of the GYN clinic staff. The clinic staff will receive information on how to guide post-operative patients. Patients receive pre-operative information and guidance relating to their operation at the clinic. The time and resources used for home care guidance are reduced, when the nursing staff of the GYN clinic are aware of the type of guidance to give the patients in the recovery room. The availability of this information could streamline care processes and could lead to improved patient safety. A wide range of sources and references, as well as current information, were used in producing this thesis. The most common gynecological procedures and methods of operation were discussed, as were the specifics of gynecological day surgery, and the patient care pathway as a whole. Patient guidance is based upon, among other things, the patient’s and nurse’s background, learning, ethics, and law. The subjects covered are the basis for high quality home care guidance of gynecological day surgery patients. Different methods of guidance (specifically individual guidance) were an integral part of this thesis. Individual guidance is particularly suited for gynecological patients, as the subject matter is very intimate. Qualitative research was conducted in the form of themed interviews. The interview themes were home care guidance of gynecological day surgery patients, and the resources and challenges of home care guidance. The interviewees were three experiences anesthetist nurses from Hyvinkää hospital, each with over five years’ experience of gynecological day surgery patients’ home care guidance. The results of the interviews revealed that each of the three nurses used individual guidance as the method of guidance, based on written home care guidance instructions by the GYN clinic. All of the nurses interviewed thought that these instructions were of high quality. The resources used by the nurses were the written instructions, and their solid work experience. Challenges related to guidance were, for example, the patients’ fear and anxiety, limited time available for guidance, and limited privacy protection due to the physical environment of the clinic. Two of the interviewees brought forward the need to develop cooperation between the GYN clinic and recovery room B, to enhance the home care guidance of patients. Combined departmental training and development of cooperation between the two departments’ staff would make home care guidance more cohesive and seamless

H.A. Drake, A Century of Miracles: Christians, Pagans, Jews, and the Supernatural, 312-410. [Book review]

Non peer reviewe

Minority Report? : Religious Minorities and Majorities in Late Antique Argumentation

Peer reviewe