Overview of building information modelling in healthcare projects

In this paper, we explore how BIM functionalities together with novel management concepts and methods have been utilized in thirteen hospital projects in the United States and the United Kingdom. Secondary data collection and analysis were used as the method. Initial findings indicate that the utilization of BIM enables a holistic view of project delivery and helps to integrate project parties into a collaborative process. The initiative to implement BIM must come from the top down to enable early involvement of all key stakeholders. It seems that it is rather resistance from people to adapt to the new way of working and thinking than immaturity of technology that hinders the utilization of BIM

TRECVid 2006 experiments at Dublin City University

In this paper we describe our retrieval system and experiments performed for the automatic search task in TRECVid 2006. We submitted the following six automatic runs: • F A 1 DCU-Base 6: Baseline run using only ASR/MT text features. • F A 2 DCU-TextVisual 2: Run using text and visual features. • F A 2 DCU-TextVisMotion 5: Run using text, visual, and motion features. • F B 2 DCU-Visual-LSCOM 3: Text and visual features combined with concept detectors. • F B 2 DCU-LSCOM-Filters 4: Text, visual, and motion features with concept detectors. • F B 2 DCU-LSCOM-2 1: Text, visual, motion, and concept detectors with negative concepts. The experiments were designed both to study the addition of motion features and separately constructed models for semantic concepts, to runs using only textual and visual features, as well as to establish a baseline for the manually-assisted search runs performed within the collaborative K-Space project and described in the corresponding TRECVid 2006 notebook paper. The results of the experiments indicate that the performance of automatic search can be improved with suitable concept models. This, however, is very topic-dependent and the questions of when to include such models and which concept models should be included, remain unanswered. Secondly, using motion features did not lead to performance improvement in our experiments. Finally, it was observed that our text features, despite displaying a rather poor performance overall, may still be useful even for generic search topics

The interaction of lean and building information modeling in construction

Lean construction and Building Information Modeling are quite different initiatives, but both are having profound impacts on the construction industry. A rigorous analysis of the myriad specific interactions between them indicates that a synergy exists which, if properly understood in theoretical terms, can be exploited to improve construction processes beyond the degree to which it might be improved by application of either of these paradigms independently. Using a matrix that juxtaposes BIM functionalities with prescriptive lean construction principles, fifty-six interactions have been identified, all but four of which represent constructive interaction. Although evidence for the majority of these has been found, the matrix is not considered complete, but rather a framework for research to explore the degree of validity of the interactions. Construction executives, managers, designers and developers of IT systems for construction can also benefit from the framework as an aid to recognizing the potential synergies when planning their lean and BIM adoption strategies

”Ihmiskeskeisyyden aika on ohi”:eläinten representaatiot ja lukijaan vaikuttaminen Eeva Kilven Animaliassa ja Elmeri Terhon kokoelmassa Muistaks ku jotain mut sit ei mitään

Tiivistelmä. Tutkielmani kohteena ovat Eeva Kilven Animalia (1998) ja Elmeri Terhon Muistaks ku jotain mut sit ei mitään (2016). Tarkastelen runoissa esiintyviä eläinten representaatioita, ihmisten ja eläinten välistä suhdetta sekä keinoja, joilla pyritään vaikuttamaan lukijaan. Tutkin erilajisten eläinten toisistaan poikkeavaa asemaa suhteessa ihmiseen ja erittelen erilaisia kielellisiä keinoja, joilla representaatioita rakennetaan ja kuinka ne vaikuttavat lukijaan. Teoreettisina viitekehyksinä toimivat ekokritiikki ja posthumanismi, joiden lisäksi olen tukenut analyysiani diskurssianalyysia ja runoanalyysin metodeja hyödyntäen. Olen määritellyt aineiston yhteiskunnalliseksi runoudeksi, ja hakenut näkökulmia tukemaan määritelmää myös eläinetiikkaa ja -filosofiaa käsittelevästä teoriakirjallisuudesta. Tärkeinä teoreettisina lähteinä toimivat Elisa Aaltola, Karoliina Lummaa ja Lea Rojola. Lisäksi olen hyödyntänyt Carol Adamsin käyttämää käsitettä poissaoleva viittauskohde, käsitellessäni lopputuotteiden taakse piilotettuja kuolleita eläimiä. Tutkimukseni keskiössä ovat siis runoissa representoidut eläimet, joista käytän myös termiä ei-inhimillinen. Luen kuvattuja eläimiä reaalimaailman eläinten edustajina, jolloin jokaisen eläinrunon voi tulkita ottavan kantaa todellisten eläinten elämään. Teoksissa esiintyvät eläimet eivät kuitenkaan ole koskaan suoria toisintoja oikeista eläimistä. Runouden avulla voidaan paljastaa ihmisen ja ei-inhimillisen välinen ongelmallinen suhde, joka on väkivaltaisesti vääristynyt. Eläinten representaatiot heijastelevat aina ihmisten ja eläinten suhdetta, koska ne ovat aina vain ihmisen käsityksiä eläimistä. Kun piilotetut tuotantoeläimet ja sukupuuttoaallon uhkaamat luonnoneläimet katoavat ihmisten elinympäristöstä, unohtuu ei-inhimillisten tosiasiallinen merkitys ihmisiltä. Lisäksi runoissa esitettyjen representaatioiden avulla voidaan tehdä näkyväksi ihmisten rakentamat hierarkkiset valtarakenteet ja esittää mahdollisia tasa-arvoisempia tulevaisuuden visioita. Ihmisten ja eläinten kommunikoinnin haasteet voidaan ylittää, sillä runoudessa myös eläimet voivat saada äänensä kuuluviin. Representaatioiden herättämä empatia eläimiä kohtaan voi saada aikaan todellista vaikutusta reaalimaailman eläinten elämään, jolloin yhteiskunnallinen runous on saanut synnytettyä keskustelun lisäksi myös konkreettista apua politisoituneiden eläinten hyväksi. Ei-inhimillisten monipuolisia representaatioita korostetaan muun muassa affektiivisilla sanavalinnoilla, runsaalla kuvauksella ja vaihtelevilla virkerakenteilla, joiden avulla argumentoinnin kohteessa pyritään herättämään affekti. Ihmisen kokemaa vierautta eläintä kohtaan on kohdeteoksissa pyritty lieventämään antamalla eläimille usein antropomorfisia piirteitä. Ihminen voi kuitenkin kokea empatiaa ei-inhimillistä kohtaan, vaikka heidän kehollisuutensa ja tapansa katsoa maailmaa ovat erilaisia. Sekä Muistaks ku jotain mut sit ei mitään että Animalia koostuvat monipuolisista argumentoinnin keinoista, joilla pyritään tuomaan näkyväksi yhteiskunnassamme sallittu systemaattinen väkivalta ei-inhimillisiä kohtaan

Väinö Katajan venäläistämispolitiikkaa ja puolueita käsitelleet sanomalehtikirjoitukset Kalevassa, Liitossa ja Perä-Pohjolaisessa vuosina 1900–1911

Tiivistelmä. Tarkastelin kanditutkielmassani Väinö Katajan pakinatyylisiä sanomalehtikirjoituksia Kalevassa, Liitossa ja Perä-Pohjolaisessa vuosina 1900–1911. Tutkin, mitä Kataja kirjoitti venäläistämispolitiikasta, ja miten hän kuvaili poliittisia puolueita. Tarkastelin myös näiden kannanottojen ilmaisutapoja. Yhdessäkään teksteistään Kataja ei kirjoittanut suoraan, mitä mieltä hän olivenäläistämistoimista, mutta mitä ilmeisimmin hän oli kovin huolissaan venäläistämispolitiikasta ja Suomen tulevaisuudesta. Tämän huolen vastapainona hän näki tulevaisuudessa myös toivoa. Kataja oli todennäköisesti Venäjän-kysymyksen suhteen perustuslaillinen, eli kannatti vastarintaa. Hän piilotti omat näkemyksensä esimerkiksi Suomen ja Ruotsin vertailuun, tai luonnonilmiöiden ja kertojan näkemän unen kuvailuun. Tämä epäsuora ja vertauskuvallinen ilmaisutapa oli sanomalehdissä yleistä sortokausien aikana, mikä johtui sensuuripolitiikasta. Venäjän hallinto pyrki lehtien sensuurilla hillitsemään heihin kohdistuvaa kritiikkiä ja siten ylläpitämään yhteiskuntarauhaa, joten lehdissä ei voinut vapaasti kirjoittaa tulenaroista asioista. Katajan kielellinen ilmaisu oli hyvin eläväistä ja kuvailevaa. Kataja pyrki vetoamaan lukijaansaadakseen tätä potemaan vastuuntuntoa Suomesta, ja hän puhutteli toisinaan lukijaa suoraan. Toistuva tehokeino oli joidenkin sanojen korostaminen harventamalla kirjaimia toisistaan. Lisäksi Kataja esitti teksteissään retorisia kysymyksiä, ja jätti tekstien lopun usein auki ja lukijan itse mietittäväksi. Hänen tavoitteenaan oli todennäköisesti saada lukija pohtimaan Venäjän-kysymystä. Kataja kirjoitti sensuurin takia poliittisista puolueista avoimemmin kuin venäläistämistoimista. Venäläistämisaiheiden käsittelyn ollessa rajoitettua ja vaikeaa, katse kääntyi teemoihin, joita sai vapaammin käsitellä. Puolueista kirjoittaessaan Katajan ei täytynyt enää käyttää vertauskuvia ja piiloteltuja ilmaisun keinoja. Puoluepolitiikka oli aiheena kevyempi kuin venäläistämispolitiikka, joten Katajan teksteissä näkyi paljon huumoria ja liioittelua. Tekstin korostamisen keinona hän käytti kirjaimien harvennusta toisistaan. Kataja ei kirjoittanut puolueista organisaatioina tai niiden ideologioista, vaan hän kuvaili teksteissään erilaisia puolueita edustavia miehiä. Miesten puoluekannat tuotiin aina selvästi esiin. Kataja kuvaili vanhasuomalaisia eli suomettarelaisia teksteissään eniten, ja heidät kuvattiin usein ylimielisinä ja omahyväisinä. Iäkkyys, varakkuus ja lihavuus olivat heillä toistuvia piirteitä. He olivat kristillisiä, mutta käyttivät uskontoa omien tarkoitusperiensä ajamiseen. Nuorsuomalaisia kuvailtiin usein kiivaiksi, taipumattomiksi ja oikeamielisiksi. Heidän kuvailtiin tuomitsevan muita, ja olevan vihaisia. Nuorsuomalaisten kuvailu oli suurimmaksi osaksi positiivista, mikä saattoi johtua tutkittavien lehtien Kalevan ja Perä-Pohjolaisen nuorsuomalaisesta puoluetaustasta. Kataja saattoi itse olla puoluekannaltaan nuorsuomalainen. Maalaisliittolaisia kuvailtiin usein varakkaiksi ja nuoriksi miehiksi, jotka olivat puoluekannassaan kiihkeitä ja taistelunhaluisia. Kataja tuntui suhtautuvan Maalaisliittoon positiivisesti ja ymmärtäväisesti, mikä saattoi johtua hänen omasta maanviljelijän taustastaan. Tutkimistani lehdistä Liitto oli maalaisliittolainen. Sosialisteja eli sosiaalidemokraatteja kuvailtiin teksteissä usein kielteiseen sävyyn tyhmiksi, köyhiksi ja toimintatavoiltaan kyseenalaisiksi. Heidän kuvailtiin suhtautuvan alentuvasti tavallisiin ihmisiin. Heitä kuvailtiin usein myös hyvinä puhujina. Tulevaisuudessa jatkotutkimusta voisi tehdä Katajan sanomalehtikirjoituksista esimerkiksi lehdissä, joilla oli monipuolisemmat poliittiset kannat kuin tutkielmaani valikoituneilla lehdillä. Tutkimuksen edetessä havaitsin, että Kataja oli kirjoittanut tekstejään ainakin oululaiseen myöntyvyysmieliseen Kaikuun, mutta en voinut ottaa sitä tarkasteltavaksi tutkimuksen liiallisen paisumisen takia. Olisi mielenkiintoista nähdä, muuttuisivatko Katajan venäläistämispolitiikan kannanotot myöntyvyyslehdessä, tai tämän kritisoiva suomettarelaisten kuvailu jossakin vanhasuomalaisessa lehdessä. Katajan teksteissä käsiteltiin usein raittiusliikettä ja kieltolakia sekä maaseutuelämän modernisoitumista vuosisatojen vaiheessa. Hän kritisoi teksteissään toisinaan politiikan ja demokratian toimivuutta. Näissä teemoissa voisi myös olla jatkotutkimukseen aineksia

Lukuteorian alkeita lukion pitkässä matematiikassa

Tiivistelmä. Tämä pro gradu -tutkielma on osa Oulun yliopiston Avoin oppikirja -projektia, jossa tuotetaan opetusmateriaalia lukion pitkän matematiikan kurssille MAA11: Lukuteoria ja todistaminen. Kurssin sisällöt pohjautuvat lukion opetussuunnitelman perusteisiin 2015. Tämä kirjan osa aloittaa kurssin lukuteoriaosuuden sisältäen jaollisuuden, jakoyhtälön, suurimman yhteisen tekijän, Eukleideen algoritmin sekä pienimmän yhteisen monikerran. Tutkielma sisältää perusteluosan, varsinaisen opetusmateriaalin sekä opettajan oppaan. Perusteluosassa esitellään opetusmateriaalin tavoitteet, tehtävätyypit sekä perustellaan tutkielmaan liittyvät valinnat lukion opetussuunnitelman sekä tieteellisten tutkimusten ja artikkelien avulla. Perusteluosaan on tuotu tieteellisistä tutkimuksista ja artikkeleista asioita, jotka on hyvä ottaa huomioon opetuksessa. Osa tutkimuksista ja artikkeleista liittyy yleisesti matematiikan opetukseen ja osa käsittelee juuri opetusmateriaalin aiheita. Tutkimuksista ja artikkeleista on poimittu erilaisia lähestymistapoja, jotka parantavat opiskelijoiden ymmärrystä aiheisiin liittyen. Lisäksi niistä on tuotu esille opiskelijoiden yleisiä virheitä ja virhekäsityksiä. Näiden tietojen ja perustelujen pohjalta on rakennettu tehtäviä opiskelijoille. Varsinainen opetusmateriaali sisältää aihealueittain pohdintatehtäviä, teoriaa ja harjoitustehtäviä. Opetusmateriaalin tarkoituksena on korostaa opiskelijan omaa aktiivisuutta rohkaisemalla opiskelijoita kokeilevaan ja tutkivaan toimintaan. Ideana on johdatella opiskelija pohdintatehtävien kautta kohti teoriaa sen sijaan, että vain esiteltäisiin aiheisiin liittyvä teoria. Opetusmateriaalissa on siis keskeisessä osassa johdattelevat pohdintatehtävät, joiden kautta opiskelijat rakentavat omaa ymmärrystään aiheesta. Pohdintatehtävien tarkoituksena on saada opiskelija tekemään omien havaintojen pohjalta päätelmiä. Näin ollen pohdintatehtävät kehittävät opiskelijan luovaa ja kriittistä ajattelua sekä ongelmaratkaisutaitoja. Pohdintatehtäviin on tarkoitus paneutua tarkasti, joten ne vievät suurimman osan opetusajasta. Tämän takia harjoitustehtävät on tarkoitettu pääasiassa kotona tehtäviksi. Opetusmateriaalin aiheet sisältävät paljon eri lukuteorian käsitteitä, joten niiden ymmärtäminen on erityisen tärkeää. Pohdintatehtävät sisältävät sanallisia tehtäviä, jotka rakentavat yhteyttä matemaattisen tiedon ja käytännön välille. Sanallisten tehtävien avulla pyritään saamaan opiskelija ymmärtämään käsitteiden merkitykset. Pohdintatehtävät sisältävät myös konkreettisia tilanteita, joissa tulee tarve kyseisille käsitteille. Asioiden ymmärtämistä tuetaan pohdintatehtävissä myös visualisoinnilla. Näin saadaan asioihin erilainen näkökulma, joka voi auttaa monia opiskelijoita ymmärtämään asian paremmin. Lukuteoriassa yksi tärkeä taito on osata perustella asioita. Tämän takia pohdintatehtävissä korostetaan opiskelijoiden perustelutaitojen kehittämistä erilaisten tehtävien avulla. Pohdintatehtävissä opiskelija joutuu perustelemaan väitteitä ja omia havaintojaan. Lisäksi pohdintatehtävät sisältävät paljon tehtäviä, joissa opiskelija analysoi valmista materiaalia. Osa analysoitavasta materiaalista sisältää opiskelijoiden yleisiä virheitä ja virhekäsityksiä, jotta opiskelijat joutuisivat pohtimaan niitä ja välttyisivät itse kyseisiltä virheiltä ja virhekäsityksiltä. Materiaalin lopusta löytyy opettajan opas, joka on tiivis paketti opettajalle aiheiden käsittelyä varten. Opettajan oppaan alussa on ehdotus opetuksen tuntijakoon ja oppituntien rakenteeseen. Opettajan oppaaseen on koottu pohdintatehtävien oppimistavoitteet ja vinkit opetustilanteita varten. Niiden avulla opettajan tietää mihin asioihin tehtävissä kannattaa kiinnittää huomiota. Opettajan oppaasta löytyy myös ratkaisut pohdintatehtäviin. Materiaalin loppuun on koottu vielä harjoitustehtävien vastaukset

Fenomenografinen tutkimus luokanopettajien käsityksistä käytössä olevista työvälineistä lapsen myönteisen minäkuvan tukemisessa

Tiivistelmä. Lapsen suotuisan kehityksen perustana voidaan pitää myönteistä minäkuvaa, sillä se asettaa rajat yksilön olemiselle, ajattelulle sekä toiminnalle. Samalla myönteisen minäkuvan tukeminen tulee osaksi kasvatuksellista kenttää ja se voidaan sijoittaa kasvatuksen sekä opetuksen ytimeen, yhdeksi sen perustehtäväksi. Tutkimusasetelma kumpuaa tarpeesta tuoda esille minäkuvan myönteisen rakentumisen merkityksellisyys yksilön elämän mittaisella polulla. Minäkuvatutkimuksen merkitys pohjautuu aiheen ajankohtaisuuteen — hyvinvoinnin edistämisen näkökulmaan. Tutkimuksen kautta pyrimme syventymään minäkuvan käsitteeseen ja avaamaan minäkuvan rakentumisen olemusta sekä kuvailemaan luokanopettajien käsityksiä tästä moniulotteisesta ilmiöstä. Muodostamme minäkuvan rakentumiseen liittyvän kokonaisnäkemyksen problematisoimalla minäkuvaa ja siihen liittyvien käsitteiden käyttöä sekä niiden sisältöjä. Analyysi auttaa meitä tulevina luokanopettajina ymmärtämään, mitkä tekijät ovat myönteisen minäkuvan tukemisen lähtökohtana. Tutkimuksemme asettuu kasvatuksellisista instituutioista koulun kentälle ja sen arjen käytäntöihin, jossa luokanopettajille tarjotaan mahdollisuus tulla kuulluksi. Tarkastelemme tutkimuksen aihetta sosiokonstruktivistisesta näkökulmasta käsin, yksilön subjektiutta unohtamatta. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen, joka on toteutettu fenomenografisella tutkimusotteella. Aineisto kerättiin haastattelemalla puolistrukturoidun teemahaastattelurungon avulla yhteensä kymmentä luokanopettajaa, joista viisi oli vasta valmistunutta noviisia ja viisi kauemmin työskennellyttä konkaria. Tämän tutkimuksen tutkimuskysymykset ovat: 1. Miten luokanopettajat määrittelevät minäkuvan käsitteen? 2. Millaisilla konkreettisilla työvälineillä luokanopettajat kokevat tukevansa lapsen myönteisen minäkuvan rakentumista? 3. Miten vasta kentälle tulleiden noviisiopettajien ja kauan työelämässä olleiden konkariopettajien käsitykset minäkuvasta ja käytössä olevista työvälineistä ovat suhteessa toisiinsa? Tutkimustulokset osoittivat, että käytössä olevien työvälineiden ja myönteisen minäkuvan tukemisen suhde riippuu pitkälti siitä, mitä ymmärrämme minäkuvan käsitteellä. Minäkuvan käsite moniulotteisena ilmiönä sekoittuu helposti sen lähikäsitteisiin. Tutkimus vahvisti yleisesti hyväksyttyjä teoreettisia lähtökohtia palautteen ja kohtaamisen merkityksellisyydestä lapsen myönteisen minäkuvan rakentumisessa sekä sen tukemisessa. Näiden elementtien kautta on mahdollista päästä sisälle sekä minäkuvan käsitteen että lapsen myönteisen minäkuvan tukemisen alkujuurille. Noviisiopettajien ja konkariopettajien käsityksissä oli havaittavissa selkeitä poikkeamia, jotka liittyivät sekä käsitteen määrittelyyn että konkreettisten työvälineiden käyttöön