ARTEFACTS: How do we want to deal with the future of our one and only planet?

The European Commission’s Science and Knowledge Service, the Joint Research Centre (JRC), decided to try working hand-in-hand with leading European science centres and museums. Behind this decision was the idea that the JRC could better support EU Institutions in engaging with the European public. The fact that European Union policies are firmly based on scientific evidence is a strong message which the JRC is uniquely able to illustrate. Such a collaboration would not only provide a platform to explain the benefits of EU policies to our daily lives but also provide an opportunity for European citizens to engage by taking a more active part in the EU policy making process for the future. A PILOT PROGRAMME To test the idea, the JRC launched an experimental programme to work with science museums: a perfect partner for three compelling reasons. Firstly, they attract a large and growing number of visitors. Leading science museums in Europe have typically 500 000 visitors per year. Furthermore, they are based in large European cities and attract local visitors as well as tourists from across Europe and beyond. The second reason for working with museums is that they have mastered the art of how to communicate key elements of sophisticated arguments across to the public and making complex topics of public interest readily accessible. That is a high-value added skill and a crucial part of the valorisation of public-funded research, never to be underestimated. Finally museums are, at present, undergoing something of a renaissance. Museums today are vibrant environments offering new techniques and technologies to both inform and entertain, and attract visitors of all demographics.JRC.H.2-Knowledge Management Methodologies, Communities and Disseminatio

Kohti sosiaalista osallistumista, päivärytmiä ja mielekästä toimintaa : Väline Vamos nuorten toimintakeskuksen työntekijöille

Tämä opinnäytetyö perustuu kehittämistyöhön, joka toteutettiin yhteistyössä Vamos nuorten toimintakeskuksen työntekijöiden kanssa. Toimintakeskuksen tavoitteena on tukea 17–25 -vuotiaita nuoria yhteiskuntaan kiinnittymisessä ja oman paikan löytämisessä. Yhteistyökumppanilla oli tarvetta välineeseen, jolla saataisiin tietoa nuorten päivärytmistä. Tämän lisäksi haluttiin saada tietoa, mitkä tekijät vaikuttavat nuorten osallistumiseen toimintakeskuksessa järjestettävään toimintaan. Kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää toiminnallinen ja keskustelua edistävä väline. Työn lähtökohtana oli toiminnallinen oikeudenmukaisuus. Tietoperustana kehittämistyötä ohjaa Inhimillisen toiminnan malli (The Model of Human Occupation, MOHO), Sosiaalisen osallistumisen tukemisen viitekehys (A Frame of Reference to Enhance Social Participation) ja nuoruuden kehitystehtävät. Inhimillisen toiminnan mallin mukaan ihmisen toimintaan osallistumiseen vaikuttaa tahto, tottumus, suorituskyky ja ympäristö. Kehittämistyössä on nostettu esiin sosiaalisen osallistumisen tukemisen viitekehyksestä vuorovaikutus ikätovereiden ja ympäristön kanssa sekä sosiaaliset tavat ja rutiinit. Kehittämistyössä käsitellään nuoruuden kehitystehtäviä varsinaisen ja jälkinuoruuden osalta. Kehittämistyö sisältää piirteitä toiminta- ja konstruktiivisesta tutkimuksesta ja noudattaa laadullisen tutkimuksen periaatteita. Aineisto kerättiin haastattelemalla toimintakeskuksen työntekijöitä, havainnoimalla toimintakeskuksen tiloja sekä tutustumalla käytössä oleviin välineisiin. Haastattelujen aineisto analysoitiin teoriaohjaavasti. Aineistosta nousi esille nuorten päivärytmin vakiintumattomuus, sosiaalisten suhteiden ja taitojen heikkous, mielekkäiden toimintojen tärkeys päivässä sekä nuorten oma tahto ja vaikutusvalta. Kehittämistyön tuotoksena syntyi väline, jonka avulla toimintakeskuksen työntekijät saavat tietoa nuorten päivärytmistä, ja joka mahdollistaa nuorten osallistumisen toimintakeskuksen toimintaan. Väline sisältää tarinan ja siihen liittyvän ohjeistuksen. Toimintakeskuksen työntekijät voivat halutessaan kehitellä välinettä tarpeidensa mukaan. Väline on sovellettavissa eri ympäristöihin. Jatkotutkimusaihe voisi liittyä vertaistuen hyödynnettävyyden tutkimiseen Vamos nuorten toimintakeskuksessa.This thesis was based on the development project carried out in cooperation with the employees of the youth activity center Vamos. The activity center supports young people aged between 17 and 25 years to become part of society and to find their place in it. Our partner in cooperation (i.e. Vamos) had a recognized need for a uniform approach providing information on adolescents’ rhythm of the day. Furthermore the Vamos wanted to investigate which factors affect adolescents’ desire to participate in the activity centers’ various activities. The purpose of the project was to generate this uniform approach enhancing both functionality and conversation. The starting point of the project was functional justice and it was based on The Model of Human Occupation (MOHO), A Frame of Reference to Enhance Social Participation and the development challenge of adolescents. According to MOHO, volition, habits, performance and environment are the most effective factors to human occupational participation. From the Frame of Reference to Enhance Social Participation, interactions of the peer group, environment and social habits as well as routines were taken into account when developing the uniform approach. The project included aspects of both action and constructive research. It also followed the principles of qualitative research. We interviewed the employees of the activity center, observed the premises of the center and acquainted with the currently applied approaches to collect the material for the project. The data of the interviews was analyzed from a theoretical point of view. According to the material obtained for the project, the adolescents had problems with their rhythm of the day and with their social relationships and skills. In addition, meaningful activities during the day and the feeling of volition and influence are of importance. The output of the project was the approach, which gave information to the activity center employees about the adolescents´ rhythm of the day. Furthermore, it enabled the young people to participate in the activities of the Vamos. The developed approach contained a story and an instruction on how to use it. The approach can be utilized in other environments. A further research could relate to benefits of peer support in the Vamos

Verkkoterapia osana masennuksen hoitoa : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Masennus on Suomessa yleisin mielenterveyden häiriö, jonka hoidon aiheuttamat kansantaloudelliset kustannukset ovat mittavia. Tästä syystä masennuksen ja muiden mielenterveyshäiriöiden hoito painottuu yhä enemmän avohoidon puolelle ja siihen etsitään uusia hoitomuotoja ja apuja kehitteillä olevasta verkkoterapiasta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on kehitetty yliopistotasoisen erikoissairaanhoidon osaamista hyödyntäen kansalaisten käyttöön palvelusivusto www.mielenterveystalo.fi. Sen tarkoituksena on välittää tietoa ja välineitä psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtimiseen sekä tarvittavan avun saamiseen. Nämä HUS:in tarjoamat verkkoterapiat pohjautuvat kognitiiviseen viitekehykseen, jossa hyödynnetään psykoterapioita koskevaa yleistä tietoa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla kartoittaa internetin välityksellä annettujen kognitiivisten terapioiden hyötyjä ja haasteita osana masennuksen hoitoa. Tulosten avulla kartoitettiin, miten hyödyt ja haasteet näyttäytyvät kansainvälisesti. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa ajankohtaista tietoa verkkoterapian vaikuttavuudesta sekä haasteista masennuksen hoidossa hoitoalalla työskenteleville. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus rakentui tutkimuskysymysten määrittämisestä, tutkimusten hausta ja valinnasta, tutkimusten laadun arvioinnista sekä analysoinnista ja tulosten esittämisestä. Tutkimusaineiston tulokset vastasivat kysymyksiin: Millaisia ovat verkkoterapian avulla saatavat hyödyt masennuksen hoidossa sekä minkälaisia haasteita nettiterapiaan hoitomuotona liittyy? Hyödyiksi nousivat verkkoterapian hoidollinen vaikuttavuus, ohjauksen merkitys verkkoterapian osana, potilaiden tyytyväisyys verkkoterapiaan, tuen antajan merkitys verkkoterapiassa, verkkoterapian avulla saatava vaikutus hoitoresursseihin, osallistumiskynnyksen madaltuminen verkkoterapissa, uudelleen sairastumisen ehkäiseminen sekä verkkoterapia elämänlaatua ja toimintakykyä parantavana tekijänä. Haasteista esiin tulivat verkkoterapian soveltuvuus vain osalle potilaista, itsetuhoisuuden havaitsemisen vaikeus verkkoterapiassa, verkkoterapian mahdollisesti aiheuttama negatiivinen kokemus, jos hoito ei onnistu tai hoito keskeytyy sekä tiedon puute verkkoterapiassa vaikuttavista tekijöistä. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että verkkoterapiassa käytettävällä kognitiivisella käyttäytymisterapialla on vaikutusta masennuksen hoidossa.Internet therapy as part of the treatment for depression In Finland, depression is the most common mental health disorder, which causes extensive costs to the national economy. For this reason the care of depression and other mental health disorders are increasingly being emphasized in outpatient care. In addition, new treatment methods based on developing internet/web therapy are being tested with clinical trials. The health care district of Helsinki and Uusimaa (HUS) has developed a web service (www.mielenterveystalo.fi) for nationwide public use with the help and know-how of university based specialized health care units. The website aims to provide information and tools in taking care of the mental well-being of individuals and providing necessary help when needed. This internet therapy service is based on cognitive context, which utilizes common knowledge of psychotherapy. The purpose of this thesis as a systematic literature review is to chart the benefits and challenges of internet based cognitive therapy when utilized as a treatment for depression. With the help of the results it was charted how the benefits and challenges are shown internationally. The aim of this thesis was to produce current knowledge about the effectiveness and challenges of web therapy to people working in healthcare. This study was based on defining proper study questions, searching for and selecting relevant research articles and finally, evaluating and analyzing these articles and presenting the final results. The results of the study material answer to the questions: What kinds of benefits are received through web therapy as a part of depression care and what kind of challenges are involved in web therapy care? The following benefits were noticed: effectiveness of web therapy, the role of proper guidance as part of web therapy, patients’ satisfaction with web based treat-ment, the role of support in web therapy, personnel resources of care in web therapy, lower threshold for participation in web therapy, prevention of relapse through web therapy and web therapy as a factor in improving a patient’s functional capacity and quality of life. The challenges included the suitability of web therapy as a treatment only for a part of the patients, the difficulty in the perception of suicidal tendencies in web therapy, a possible negative experience through web therapy if it does not succeed or interrupts and the lack of knowledge of effective factors in web therapy. The results indicate that cognitive behavior therapy through web therapy has significance in treatment for depression