Low-code -pohjaisen tehdasapplikaatiokonseptin kehitysprosessi

Teollisen digitalisaation murros on siirtymässä ihmiskeskeisempään aikakauteen, jossa älykkäiden teknologioiden sijaan keskitytään ihmisen ja tuotantojärjestelmän välisen yhteistyön kehittämiseen. Tämä puolestaan on kasvattanut tarvetta erilaisten tuotantotyötä tukevien rajapintojen nopeaan kehittämiseen. Samalla digitalisaation esteeksi yrityksissä on kuitenkin muodostunut ohjelmistoammattilaisten puute. Low-code -alustat pyrkivät tarjoamaan ratkaisun tähän mahdollistamalla ohjelmistojen nopean ja ketterän kehittämisen minimoimalla tarpeen perinteiselle koodille. Low-code -kehittämisen tuomista mahdollisuuksista huolimatta siihen liittyy sen uutuuden vuoksi kuitenkin paljon epätietoisuutta. Tästä syystä teollisuusyrityksissä nojaudutaan usein perinteiseen koodiperustaiseen tapaan tehdä ohjelmistokehitystä. Tässä diplomityössä tarkastellaan low-code -pohjaisen Smart Factory app -tehdasapplikaationkonseptin kehitysprojektia. Smart Factory app -konseptin visiona on kevyt, käyttäjäkohtaisesti kustomoitava käyttöliittymäratkaisu, joka hyödyntää tuotannon tietojärjestelmien dataa yhdistäen niistä tarvittavaa tietoa yhteen käyttöliittymään. Samalla Smart Factory app -projektissa pyrittiin esittelemään low-coden potentiaalia erilaisten organisaation tietojärjestelmien dataa hyödyntävien ohjelmistosovellusten nopeaan kehittämiseen. Tällä tavoin Smart Factory app -konseptilla pyritään vastaamaan kahteen edellä mainittuun tarpeeseen: ihmisen ja tuotantojärjestelmien rajapintojen kasvaneeseen kysyntään ja low-code -kehittämiseen liittyvään epätietoisuuteen. Diplomityöllä oli kaksi tavoitetta. Ensimmäinen oli määritellä todellisen tuotantoympäristön tarpeisiin perustuva kuvaus Smart Factory app -konseptin toiminnallisuuksista ja tarpeista. Toinen oli tarkastella low-coden vaikutusta ohjelmistokehitykseen. Tehdasapplikaatiokonseptin tarpeita ja vaatimuksia kartoitettiin asiakasyritysten tuotantoympäristössä työskentelevien työntekijöiden haastatteluilla. Low-coden tarkasteluun hyödynnettiin sekä kirjallisuuskatsausta, että haastatteluja. Kirjallisuuskatsauksella pyrittiin tarkastelemaan low-coden vaikutusta Scrum-prosessin mukaiseen ohjelmistokehitykseen. Haastattelut toteutettiin Smart Factory app -prototyypin kehitystiimille. Haastattelujen tavoitteena oli kartoittaa low-coden -teknologian tuomia hyötyjä verrattuna perinteiseen ohjelmistokehityksen vaatimusmäärittelyprosessiin. Asiakasyritysten haastattelujen perusteella Smart Factory app -konseptin mukaiselle ohjelmistosovellukselle on selvää kysyntää. Asiakasyrityksissä toivottiin helppokäyttöistä, eri tieto-järjestelmien dataa kokoavaa käyttöliittymää. Lisäksi käyttöliittymän tulisi olla nopeasti muokattavissa tuotantoympäristön muutoksiin. Applikaatiolta toivottiin tukea erityisesti tuotantoprosessin kokonaiskuvan seurantaan, materiaalivirtojen tarkasteluun, työohjeiden saatavuuteen, sekä sisäiseen logistiikkaan liittyvien prosessien suoraviivaistamiseen ja automatisointiin. Kirjallisuuskatsauksessa low-coden havaittiin tukevan Scrum-prosessin iteratiivisen kehittämisen periaatetta edistämällä Scrum-prosessiin perustuvan ohjelmistokehityksen nopeutta ja ketteryyttä. Low-code -alustojen keskeisten ongelmien vuoksi niiden soveltuvuutta on tarkasteltava tapauskohtaisesti jo ennen Scrum-prosessin ensimmäistä kehitysjaksoa. Vaatimusmäärittelyn osalta low-code vaikuttaisi edistävän erityisesti vaatimusten validointi ja verifiointiprosessia nopean ja ketterän prototypoinnin kautta. Sekä kirjallisuuskatsauksessa, että kehitystiimin haastatteluissa low-coden havaittiin mahdollistavan tiiviimmän yhteistyön ohjelmistokehityksen sidosryhmien välillä, jolloin ohjelmistokehittäjien ja sidosryhmien välinen kuilu pienenee. Tämän havaittiin edistävän niin Scrum-prosessin, kuin vaatimusmäärittelyprosessinkin suorituskykyä. Kehitystiimin haastattelujen perusteella tämä kuitenkin edellyttää kehitystarpeen omistajan aktiivista osallistamista osaksi ohjelmistokehityksen käytännön työtä