10 research outputs found
Regional carbon price floor in EU ETS – Case studies in the Nordic and Baltic energy markets
The CO2 emission allowances price level in EU ETS has fluctuated since the implementation of the scheme. The allowance price level influences short-term fuel switch decisions and profitability of investments and due to this, the fluctuation can slow down the implementation of low-carbon solutions. To give the markets a more stable signal of the development of the CO2 price, carbon price floor (CPF) has been discussed as a potential measure to complement the ETS. The CPF could be implemented in national, regional or EU level.
In this report, the impact of regional CPF implemented either on Nordic or Nordic and Baltic level is analysed concentrating on electricity and heating sector perspectives. In case of electricity markets, the analysis is based on European-wide electricity market simulation with various scenarios. The aim in the analysis is to quantify the potential effects of CPF on electricity generation, electricity flows, CO2 emissions and wholesale prices. In case of heating sector, the aim is to analyse how CPF could potentially impact on the replacement of fossil fuels both in the short- and long-term.
In the electricity sector, it could be argued that CPF would have only minor cost impacts in the Nordic region due to production mix being to large extent already mostly based on CO2-free technologies. On the other hand, due to the same fact, the impact of CPF on the electricity generation is likely to be less relevant as in many other regions, for example in Central Europe. Based on the analysis, Nordic CPF could under certain market conditions result in decrease in electricity production with fossil fuels and peat, with only a small impact on average wholesale prices. However, the electricity generation in the Nordics would slightly decrease, being replaced with generation in other market areas.
In the heating sector, the implementation of CPF could also decrease the use of fossil fuels and peat, being replaced by biomass. However, the utilisation of fossil fuels could be expected to decrease with current market conditions and the potential achievable benefits could be further limited by technical constraints in production units
Päästökauppadirektiivin uudistamisen vaikutukset Suomen energiasektoriin ja teollisuuteen
Tässä selvityksessä on tarkasteltu päästökauppadirektiivin uudistamisen ja esillä olevien erilaisten vaihtoehtojen (Euroopan komission, parlamentin ja ministerineuvoston ehdotukset) vaikutuksia Suomen energiasektoriin ja vientiteollisuuden kilpailukykyyn. Lisäksi raportissa tuodaan esiin suunnitellun innovaatiorahaston tuomia mahdollisuuksia suomalaiselle teollisuudelle Päästökauppadirektiivin muutoksen vaikutukset sekä energiantuottajiin että vientiteollisuuteen aiheutuvat ennen kaikkea muutoksista päästöoikeuden hinnassa ja teollisuuden ja lämmöntuotannon ilmaiseksi saamassa päästöoikeuksien määrässä, sekä epäsuorasti sähkön hinnan muutoksen kautta. Suomen teollisuuden saama ilmaisjako neljännen päästökauppakauden alussa säilyisi lähellä nykytasoa lukuun ottamatta niitä teollisuudenaloja, joiden ilmaisjako on perustunut vain korkeaan kaupankäyntiosuuteen kolmansien maiden kanssa. Teollisuudelle ilmaisjaon muutosta merkittävämpi vaikutus on monilla aloilla sähkön hinnan nousulla. Nykyisen NER300-rahaston korvaava innovaatiorahasto mahdollistaa pienempien ja aikaisemman kypsyysasteen hankkeiden sisältymisen rahaston piiriin, mikä voi luoda uusia mahdollisuuksia suomalaiselle teollisuudell
Päästökaupan hiilivuotoa torjuvien toimien vaikutukset – selvitys
EU:n päästökaupan neljättä kautta (2021–2030) varten uudistettu päästökauppadirektiivi astui voimaan huhtikuussa 2018. Euroopan komissio on esitellyt erillisissä keskustelupapereissa vaihtoehtoja päästökaupan yksityiskohtaisiin säädöksiin, joiden pohjalta Pöyry Management Consulting Oy on arvioinut Suomen kannalta keskeisiä kysymyksiä. Tutkimushanke koostuu useista erillisistä tutkimuskysymyksistä, ja se jatkuu vuoden 2019 aikana. Uudistetussa päästökauppadirektiivissä muutetaan hiilivuodon riskille merkittävästi alttiina olevan teollisuuden kriteereitä. Kriteerit täyttävät toimialat ja toimialan osat pääsevät niin sanotulle hiilivuotolistalle, ja ovat oikeutettuja laskennallisesti täyteen päästöoikeuksien ilmaisjakoon. Euroopan komission julkaiseman alustavan hiilivuotolistan perusteella arvioitiin vaikutusta suomalaisten laitosten pääsyyn ilmaisjaon piiriin. Tuloksena teollisuuden ilmaisjaon määrään ei ole odotettavissa merkittävää muutosta Suomen tasolla, mutta yksittäisille teollisuudenaloille ja laitoksille hiilivuotolistalta putoamisella voi kuitenkin olla merkitystä. Selvityksessä tarkasteltiin myös mahdollisuutta myöhemmin laajentaa päästökauppaa kattamaan koko lämmityssektori sisältäen myös kiinteistökohtaisen lämmityksen. Päästökaupan ohjausvaikutusta kiinteistökohtaisen lämmityksen päästövähennyksiin EU:ssa pidetään melko alhaisena, ja lämmityssektorin kehitystä voidaan toisaalta ohjata myös muilla keinoilla. Kansalliset ohjauskeinot eivät kuitenkaan välttämättä takaa päästöjen vähentämistä optimaalisella tavalla. Liite 1 Potential to reduce emissions in the European heating sector – EU ETS or other mechanisms
Metsäbiomassan energiakäytön ilmastovaikutukset Suomessa
Metsäbiomassan energiakäyttöä suunnitellaan lisättävän merkittävästi Suomessa. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena oli arvioida hakkutähteiden, kantojen ja harvennusten tähdepuun energiakäytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ilmakehään ja näiden päästöjen aiheuttama ilmastoa lämmittävä vaikutus. Hankkeessa huomioitiin metsäbiomassan korjuu- ja käyttöketjusta sekä metsän hiilivarastojen muutoksista johtuvat kasvihuonekaasupäästöt. Lisäksi hankkeessa arvioitiin metsäbiomassan energiakäytön aiheuttamat pienhiukkasvaikutukset.
Metsäbiomassan energiakäytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ja ilmastovaikutukset arvioitiin sekä metsikkötasolla että koko Suomen tasolla. Metsikkötason tarkastelujen avulla haarukoitiin päästöjen ja ilmastovaikutusten vaihteluväli Suomessa. Koko Suomen tason laskelmien avulla arvioitiin tähän asti toteutuneen metsäbiomassan energiakäytön sekä suunnitellun käytön lisäyksen vaikutukset Suomen metsien hiilitaseeseen ja Suomen kasvihuonekaasupäästöihin. Pienhiukkasvaikutukset arvioitiin metsäbioenergian korjuu- ja käyttöketjun tasolla Etelä- ja Pohjois-Suomessa.
Metsäbiomassan energiakäytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ja ilmastovaikutuksia verrattiin fossiilisten polttoaineiden käytön päästöihin ja vaikutuksiin sadan vuoden aikana. Suomen tason laskelmissa tarkasteltiin jo toteutuneen ja suunnitellun metsäbiomassan energiakäytön lisäämisen vaikutuksia Suomen kasvihuonekaasutaseeseen ja metsien hiilinieluun vuosina 2000-2025. Tuloksista tehtiin johtopäätöksiä, jotka koskivat 1) metsäbiomassan energiakäytön tehokkuutta energiantuotannon päästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen hillinnässä, 2) metsäbiomassan energiakäytön ilmastovaikutusten vähentämismahdollisuuksia sekä 3) metsäbiomassan energiakäytön päästöjen ja ilmastovaikutusten huomioimista ilmastopolitiikan taustalla olevissa laskentajärjestelmissä ja -säännöissä
Verotukseen perustuva ohjaus maatalouden ravinnepäästöjen rajoittamisessa
Tässä selvityksessä tarkastellaan missä maatalouden ravinnekuormitukseen kohdistuvan nykyisen ohjauksen keskeiset ongelmat ovat, mitä hyötyjä ja muita huomioon otettavia seikkoja liittyy mahdollisten verojen käyttöön sekä mihin maatalouden vesistökuormitusta rajoittavassa ympäristöohjauksessa tulisi tulevaisuudessa kiinnittää huomiota. Kehitettävät asiat liittyvät toisaalta toimenpiteiden kohdentamiseen ja toisaalta ohjauksen kannustavuuteen. Selvityksen vertailukohtana käytetään Euroopan Unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa sekä siihen liittyvää ympäristötukijärjestelmää erityisesti tukijärjestelmän niiden toimenpiteiden osalta, joilla pyritään suoraan vaikuttamaan ravinteiden käyttöön maataloudessa. Selvityksessä todetaan, ettei lannoiteverolla yksinään pystytä korvaamaan nykyistä ympäristötukijärjestelmää eikä se toisaalta olisikaan mahdollisen veron tarkoitus. Nykyisessä järjestelmässä lannoitevero olisi ennen kaikkea tiedollisen ohjauksen tehostamiskeino. Lannoiteveron avulla olisi mahdollista jossain määrin tehostaa maatalouden vesiensuojelua. Maatalouden koko tuki- ja verojärjestelmän tarkastelu ennen seuraavaa tukijärjestelmäuudistusta olisi perusteltu etenemistapa
The Nummela project: Effects of plant protection programmes, green manure and shelter belts in cereal growing agroecosystems
Nummela-projekti: Torjunta-aineiden käytön, viljelytekniikan ja suojakaistojen ekologiset vaikutukset peltoviljelyksillä
kenen julk.luetteloon? kysy/R.Erviö, L.Urvas, YTLvo